Kartta loittonee Eurooppaan ja alueet vaihtuvat maiksi. Luvut ovat Eurostatin ja kansallisten tilastojen vuosilta 2021–2025, eivätkä ne ole suoraan vertailukelpoisia Suomen kuntakartan kanssa.
Kaaviot etenevät väestön muutoksesta talousvaikutuksiin, rikollisuuteen, muuttoliikkeeseen ja turvapaikkajärjestelmään sekä yhteiskunnallisiin vaikutuksiin. Kunkin kaavion otsikon alla on lyhyt havainto sen luvuista. Taulukko ja lähteet ovat kaavion alla, ja jakopainikkeesta saa linkin, kuvan tai aineiston CSV-tiedostona.
Tukiriippuvuutta sekä veroja ja tuloja kuvaavat kaaviot jakavat ulkomaalaistaustaiset taustamaan mukaan viiteen ryhmään. Ryhmät tulevat suoraan lähteestä, Suomen Perustan kuntaluvut.fi-palvelusta.
Työvoiman ulkopuolella olevien osuutta kuvaava kaavio ryhmittelee ihmiset kansalaisuuden mukaan, ja sen ryhmät ovat suppeammat. Suuret pakolaislähtömaat ovat samat neljä maata, mutta Itä-Eurooppa tarkoittaa siinä Venäjää, Ukrainaa, Puolaa ja Viroa ja Länsimaat Ruotsia, Saksaa ja Yhdysvaltoja. Lähi-itä tarkoittaa siinä Irania, Turkkia, Egyptiä ja Marokkoa. Pienituloisuus jaetaan syntyperän mukaan suomalais- ja ulkomaalaistaustaisiin ja työvoimatutkimuksen työttömyys Suomen ja ulkomaiden kansalaisiin.
Useimpien kaavioiden pikavalinta Suuret pakolaislähtömaat valitsee samat neljä maata: Irak, Somalia, Afganistan ja Syyria. Taustamaa- ja työllisyyserokaavioissa sama pikavalinta on laajempi, ja kielikaaviossa se valitsee kieliä.
Tietopankki kokoaa tilastot ja tutkimukset maahanmuutosta Suomessa. Aloita kierroksesta, selaa kysymyksiä aiheittain tai katso kaikki artikkelit sivun lopusta.
Tämä osio kokoaa tilastoja, tutkimuksia ja lähdeaineistoa maahanmuutosta ja kotoutumisesta sekä niiden vaikutuksista rikollisuuteen, talouteen ja laajemmin yhteiskuntaan. Aineisto on tarkoitettu politiikan ja yhteiskunnallisten ilmiöiden tarkasteluun, ei yksilöiden tai ihmisryhmien arviointiin. Maahanmuuttajat ovat suuri ja hyvin moninainen joukko ihmisiä, joilla on hyvin erilaiset taustat ja muuttosyyt. Sivusto ei pyri luonnehtimaan koko ryhmää, vaan tuomaan esiin tiettyjen maahanmuuton muotojen osin kielteisiä vaikutuksia.
Kierros käy kahdeksan kysymystä läpi yksi kerrallaan.
Peruskysymysten lisäksi aiheissa on 48 kysymystä. Kortti avaa artikkelin, josta sen luku on.
Väestörakenne muuttuu Suomessa ja laajemmin Euroopassa maahanmuuton ja syntyvyyserojen johdosta nopeammin kuin julkinen keskustelu antaa usein ymmärtää.
Alla olevat tilastot näyttävät muutoksen mittakaavan Suomessa ja vertailun muuhun Eurooppaan. Lisäksi usein keskustelussa jää huomiotta, että osa ulkomaalaistaustaisten määrän kasvusta syntyy itse asiassa Suomessa eikä tule pelkästä maahanmuutosta. Samalla ulkomaalaistaustaisten syntyvyys on laskenut lähelle kantaväestön tasoa.
Maahanmuuttokeskustelussa puhutaan usein siitä, että erityisesti kotoutumiseen satsaamalla saadaan vähennettyä maahanmuuttoon liittyviä ongelmia.
Suomessa käytetään merkittävän paljon rahaa kotouttamiseen, mutta useat kotoutumisen mittarit osoittavat heikkoja tuloksia, erityisesti tietyissä maahanmuuttajaryhmissä. Kotoutumisen onnistumista voidaan mitata monin eri tavoin: koulutustuloksilla, kielitaidolla, asuinalueiden eriytymisellä ja kotouttamistoimien vaikuttavuudella. Mittarista riippumatta erot taustaryhmien välillä ovat suuria ja kaventuvat hitaasti. Joidenkin ryhmien kohdalla kotoutumistoimia ei tarvita käytännössä lainkaan, kun taas toisiin ryhmiin käytetään merkittävästi rahaa eivätkä lopputulokset ole erityisen menestyksekkäitä.
Maahanmuuttoa perustellaan usein työvoiman saannilla ja julkisen talouden hyödyillä.
Työperäinen muutto voi olla taloudellisesti myönteistä, mutta rekisteridata ja fiskaaliset mallit näyttävät, etteivät myönteiset vaikutukset näy kaikissa maahanmuuttajaryhmissä, kun ryhmät jaetaan muuttosyyn tai taustamaan mukaan. Erityisesti humanitaarinen ja perheperusteinen maahanmuutto on tilastoissa yhteydessä korkeampaan tukiriippuvuuteen ja pienempiin maksettuihin veroihin. Toisaalta työperusteisesti oleskelevat maksavat veroja selvästi enemmän kuin saavat tulonsiirtoja, ja koko ulkomaalaistaustainen väestö maksoi vuonna 2023 veroja hieman enemmän kuin sai tulonsiirtoja. Julkisten palvelujen käyttö ei ole näissä vertailuissa mukana.
Rikollisuus on yksi maahanmuuttokeskustelussa useimmin esiin nousevista lieveilmiöistä.
Tässä osiossa sitä mitataan ensisijaisesti rikosepäilyillä. Epäiltytilasto kuvaa prosessin varhaisinta vaihetta ja yliarvioi tasoa, mutta yliedustus ei katoa tuomioihin siirryttäessä vaan korkeintaan pienenee.
Yhteiskunnan koheesiota ei voi pitää itsestäänselvyytenä.
Etnisen ja ennen kaikkea kulttuurisen monimuotoisuuden yhteys luottamukseen on useiden tutkimusten mukaan negatiivinen. Kirjallisuuden kokoavan meta-analyysin mukaan yhteys on kuitenkin keskimäärin pieni. Eurooppalaisten muslimiyhteisöjen arvomaailmat ovat esimerkki syvistä kulttuurieroista. Näitä eroja on erityisesti suurista pakolaislähtömaista tulleiden ja suomalaisen tai eurooppalaisen kantaväestön välillä. Koheesiota koettelee myös se, jakautuvatko yhteiskunnan velvollisuudet, kuten asevelvollisuus, tasaisesti.
Turvapaikkajärjestelmää perustellaan sillä, että se suojaa vainottuja ja auttaa maailman köyhimpiä ja hädänalaisia.
Suurin osa hakijoista ei kuitenkaan täytä kansainvälisen suojelun kriteerejä, järjestelmä ei tavoita maailman köyhimpiä, ja aivovuoto jättää lähtömaat entistä heikommiksi. Suomessa ensimmäisen asteen päätöksistä on viime vuosina ollut myönteisiä noin puolet, ja kansainvälinen suojelu on myönnetty hieman alle puolessa kaikista päätöksistä. Afrikan ja Lähi-idän maiden väestönkasvu on räjähdysmäinen. Vaikka Eurooppa ottaisi vain pienen osan näiden maiden hädänalaisista, ilmastopakolaisista tai kurjissa oloissa asuvista, se aiheuttaisi vastaanottaville maille vielä nykyistä merkittävästi enemmän haasteita. Samalla se ei käytännössä auttaisi lähtömaita lainkaan.
Maahanmuutto jakaa mielipiteitä.
Puolueet, jotka laajalti kannattavat ja ovat ajaneet maahanmuuttoa, ovat saaneet merkittävän enemmistön äänistä eduskuntavaaleissa. Silti maahanmuuttokriittisyys on yleisempää kuin maahanmuuttokriittisten puolueiden kannatus. Usein sivuun jäävä puoli maahanmuutosta on sen poliittiset vaikutukset: ulkomaalaistaustaisten äänestyskäyttäytyminen eroaa huomattavasti suomalaistaustaisten äänestyskäyttäytymisestä. Maahanmuuttajien suosiossa ovat erityisesti puolueet, jotka ajavat sallivampaa maahanmuuttopolitiikkaa. Poliittista vaikutusta heikentää se, että ulkomaalaistaustaisten äänestysaktiivisuus on kantaväestöä huomattavan paljon matalampi.
Muissa maissa on vastaavia sivustoja ja tilastolähteitä. Suomi on väestön muutoksessa noin 10–20 vuotta näiden maiden jäljessä.
Maan nimen alla ovat ne tietopankin artikkelit, joissa on maan lukuja, sekä maata käsittelevät tilasto-, kartta- ja tapaussivustot. Sivustoja on yhteensä 13 yhdeksästä maasta.
Tietopankissa on 41 artikkelia seitsemästä aiheesta. Jokainen avautuu omalle sivulleen kaavioineen, lähteineen ja julkaisuineen.
Väestörakenne muuttuu Suomessa ja laajemmin Euroopassa maahanmuuton ja syntyvyyserojen johdosta nopeammin kuin julkinen keskustelu antaa usein ymmärtää. Alla olevat tilastot näyttävät muutoksen mittakaavan Suomessa ja vertailun muuhun Eurooppaan. Lisäksi usein keskustelussa jää huomiotta, että osa ulkomaalaistaustaisten määrän kasvusta syntyy itse asiassa Suomessa eikä tule pelkästä maahanmuutosta. Samalla ulkomaalaistaustaisten syntyvyys on laskenut lähelle kantaväestön tasoa.
Väestön muutos leimataan toisinaan salaliittoteoriaksi. Salaliittoteoriaksi voidaan kutsua väitettä tarkoituksellisesta ja suunnitellusta väestön korvaamisesta ulkomaalaistaustaisilla. Usein nämä kaksi käsitettä kuitenkin sekoitetaan, jotta keskustelu itse väestörakenteen muutoksesta sivuutettaisiin.
Nimityksestä huolimatta muutos näkyy tilastoissa. Kotimaisia kieliä (suomi, ruotsi, saame) puhuvien määrä on vähentynyt joka vuosi vuodesta 2014. Vuosina 2000–2025 heidän määränsä supistui noin 75 400 hengellä, kun vieraskielisten määrä kasvoi samaan aikaan noin 547 000:lla. Suomen väestönkasvu 2000-luvulla on siis kokonaisuudessaan tullut ulkomaalaistaustaisista. Sama näkyy kunnissa. Vuosina 2015–2025 kotimaisten kielten puhujien määrä väheni 264 kunnassa 308:sta. Väkiluku kasvoi 66 kunnassa, ja niistä 22:ssa nettokasvu tuli kokonaan vieraskielisistä.
Ulkomaalaistaustaisia oli vuonna 1990 noin 37 600 ja vuonna 2025 noin 660 800. Valtaosa kasvusta tulee yhä ulkomailla syntyneistä, mutta Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten määrä kasvaa nopeasti ja ylitti 100 000 hengen rajan vuonna 2025. Suomessa syntynyt polvi on myös ainoa ulkomaalaistaustainen ryhmä, jonka nettomuutto on ollut miinuksella joka vuosi vuodesta 1994. Luvut ovat kuitenkin pieniä: vuonna 2025 Suomessa syntyneitä ulkomaalaistaustaisia lähti maasta 951 ja tuli maahan 266.
Tilastot-sivu: Väestörakenteen muutos
Väestökello on Suomen Perustan, perussuomalaisten ajatuspajan, ylläpitämä tilastosivu, joka seuraa Suomen väestönmuutoksia reaaliajassa.
Kuvaaja erittelee väestönmuutoksen kieliryhmittäin. Kotimaisten kielten puhujien vuosimuutos kääntyi miinukselle 2014 eikä ole palannut plussalle sen jälkeen.
| Vuosi | Koko väestön muutos yhteensä (Muutos edellisvuodesta, henkeä) | Kotimaiset kielet (suomi, ruotsi, saame) (Muutos edellisvuodesta, henkeä) | Vieraskieliset (Muutos edellisvuodesta, henkeä) |
|---|---|---|---|
| 1991 | 30 524 | 19 809 | 10 715 |
| 1992 | 25 980 | 17 580 | 8 400 |
| 1993 | 22 930 | 13 574 | 9 356 |
| 1994 | 20 842 | 14 637 | 6 205 |
| 1995 | 18 072 | 11 882 | 6 190 |
| 1996 | 15 494 | 10 202 | 5 292 |
| 1997 | 15 029 | 7 604 | 7 425 |
| 1998 | 12 297 | 4 578 | 7 719 |
| 1999 | 11 656 | 3 792 | 7 864 |
| 2000 | 9 813 | 4 535 | 5 278 |
| 2001 | 13 786 | 3 816 | 9 970 |
| 2002 | 11 394 | 3 578 | 7 816 |
| 2003 | 13 437 | 5 633 | 7 804 |
| 2004 | 16 879 | 8 513 | 8 366 |
| 2005 | 18 969 | 7 818 | 11 151 |
| 2006 | 21 375 | 8 882 | 12 493 |
| 2007 | 23 529 | 7 428 | 16 101 |
| 2008 | 25 830 | 8 220 | 17 610 |
| 2009 | 25 113 | 8 614 | 16 499 |
| 2010 | 23 849 | 6 498 | 17 351 |
| 2011 | 25 991 | 5 552 | 20 439 |
| 2012 | 25 407 | 3 285 | 22 122 |
| 2013 | 24 596 | 2 477 | 22 119 |
| 2014 | 20 483 | -755 | 21 238 |
| 2015 | 15 555 | -3 701 | 19 256 |
| 2016 | 15 989 | -8 442 | 24 431 |
| 2017 | 9 833 | -9 499 | 19 332 |
| 2018 | 4 789 | -13 632 | 18 421 |
| 2019 | 7 373 | -13 525 | 20 898 |
| 2020 | 8 501 | -11 702 | 20 203 |
| 2021 | 14 448 | -10 747 | 25 195 |
| 2022 | 15 729 | -22 221 | 37 950 |
| 2023 | 39 881 | -22 421 | 62 302 |
| 2024 | 32 120 | -19 734 | 51 854 |
| 2025 | 16 910 | -19 334 | 36 244 |
Pinotut palkit: alempi osa kuvaa ulkomailla syntyneitä, ylempi Suomessa syntyneitä, ja palkin koko korkeus on ulkomaalaistaustaisten määrä yhteensä.
| Vuosi | Ulkomaalaistaustainen, syntynyt ulkomailla | Ulkomaalaistaustainen, syntynyt Suomessa |
|---|---|---|
| 1990 | 32 804 | 4 814 |
| 1991 | 44 027 | 5 138 |
| 1992 | 52 127 | 5 566 |
| 1993 | 60 819 | 6 306 |
| 1994 | 66 241 | 7 222 |
| 1995 | 71 633 | 8 217 |
| 1996 | 75 877 | 9 243 |
| 1997 | 82 227 | 10 394 |
| 1998 | 88 695 | 11 623 |
| 1999 | 94 410 | 12 985 |
| 2000 | 98 977 | 14 268 |
| 2001 | 107 140 | 15 664 |
| 2002 | 113 298 | 17 128 |
| 2003 | 119 309 | 18 730 |
| 2004 | 125 850 | 20 374 |
| 2005 | 135 143 | 22 216 |
| 2006 | 145 584 | 24 224 |
| 2007 | 159 346 | 26 463 |
| 2008 | 174 543 | 28 898 |
| 2009 | 188 249 | 31 606 |
| 2010 | 202 443 | 34 623 |
| 2011 | 219 666 | 37 828 |
| 2012 | 238 208 | 41 408 |
| 2013 | 256 241 | 45 283 |
| 2014 | 273 306 | 49 405 |
| 2015 | 286 803 | 53 122 |
| 2016 | 306 840 | 57 947 |
| 2017 | 321 494 | 62 629 |
| 2018 | 335 414 | 67 205 |
| 2019 | 351 721 | 71 773 |
| 2020 | 367 417 | 76 614 |
| 2021 | 388 196 | 81 437 |
| 2022 | 422 121 | 86 052 |
| 2023 | 480 303 | 90 965 |
| 2024 | 527 613 | 96 336 |
| 2025 | 558 617 | 102 183 |
Ulkomaalaistaustaisuus periytyy vanhemmilta, joten ryhmään kuuluvat myös Suomessa syntyneet lapset. Heidän osuutensa kertoo, mikä ryhmä on muuttumassa maahanmuuttajajoukosta pysyväksi väestöksi. Somaliataustaisista 40,5 prosenttia on syntynyt Suomessa, ukrainalaistaustaisista 5,2. Ero seuraa muuton ajoituksesta ja ryhmän syntyvyydestä.
| Ryhmä | % taustaryhmästä |
|---|---|
| Somalia | 40,5 |
| Entinen Jugoslavia | 32,1 |
| Ruotsi | 28,1 |
| Kongon dem. tasavalta | 27,6 |
| Marokko | 26,0 |
| Irak | 23,0 |
| Turkki | 20,1 |
| Afganistan | 19,2 |
| Vietnam | 18,8 |
| Nigeria | 16,4 |
| Pakistan | 16,3 |
| Syyria | 15,9 |
| Viro | 15,7 |
| Venäjä | 14,8 |
| Iran | 14,5 |
| Romania | 14,3 |
| Bangladesh | 14,0 |
| Entinen Neuvostoliitto | 12,7 |
| Intia | 11,5 |
| Kiina | 11,4 |
| Nepal | 11,1 |
| Puola | 10,7 |
| Saksa | 8,4 |
| Yhdysvallat | 6,8 |
| Filippiinit | 5,8 |
| Sri Lanka | 5,5 |
| Ukraina | 5,2 |
| Thaimaa | 5,2 |
| Britannia | 3,7 |
Ulkomaalaistaustainen väestö painottuu selvästi suomalaistaustaista nuorempiin ikäluokkiin. Ulkomaalaistaustaisista 12,2 % on 35–39-vuotiaita, kun suomalaistaustaisista tämän ikäisiä on 6,0 %. Ilman muuttoliikettä kumpaankaan suuntaan ulkomaalaistaustaisten osuus kasvaisi siksi sivuston väestömallissa vuoteen 2053 asti, 11,7 prosentista 13,8 prosenttiin. Suomalaistaustainen väestö ei kasva omalla väestönlisäyksellään, ja Suomen väestönkasvu on nykyisin käytännössä kokonaan maahanmuuton varassa. Ikärakenteiden ero vain nopeuttaa väestörakenteen muutosta.
| Ikä | Suomalaistaustaiset (% ryhmästä) | Ulkomaalaistaustaiset (% ryhmästä) |
|---|---|---|
| 0 | 4,0 | 5,3 |
| 5 | 4,4 | 6,5 |
| 10 | 5,4 | 6,6 |
| 15 | 5,7 | 6,1 |
| 20 | 5,5 | 6,5 |
| 25 | 5,5 | 8,9 |
| 30 | 6,2 | 10,9 |
| 35 | 6,0 | 12,2 |
| 40 | 6,2 | 10,4 |
| 45 | 6,1 | 7,7 |
| 50 | 5,7 | 5,6 |
| 55 | 6,3 | 4,3 |
| 60 | 6,8 | 3,4 |
| 65 | 6,5 | 2,4 |
| 70 | 6,4 | 1,5 |
| 75 | 6,2 | 0,9 |
| 80 | 3,7 | 0,5 |
| 85 | 2,1 | 0,3 |
| 90 | 0,9 | 0,1 |
| 95 | 0,3 | 0,0 |
| Vuosi | Suomalaistaustaiset (% väestöstä) | Ulkomaalaistaustaiset (% väestöstä) |
|---|---|---|
| 2000 | 98 | 2 |
| 2001 | 98 | 2 |
| 2002 | 98 | 3 |
| 2003 | 97 | 3 |
| 2004 | 97 | 3 |
| 2005 | 97 | 3 |
| 2006 | 97 | 3 |
| 2007 | 97 | 4 |
| 2008 | 96 | 4 |
| 2009 | 96 | 4 |
| 2010 | 96 | 4 |
| 2011 | 95 | 5 |
| 2012 | 95 | 5 |
| 2013 | 95 | 6 |
| 2014 | 94 | 6 |
| 2015 | 94 | 6 |
| 2016 | 93 | 7 |
| 2017 | 93 | 7 |
| 2018 | 93 | 7 |
| 2019 | 92 | 8 |
| 2020 | 92 | 8 |
| 2021 | 92 | 9 |
| 2022 | 91 | 9 |
| 2023 | 90 | 10 |
| 2024 | 89 | 11 |
| 2025 | 88 | 12 |
| 2026 | 88 | 12 |
| 2027 | 87 | 13 |
| 2028 | 86 | 14 |
| 2029 | 85 | 15 |
| 2030 | 85 | 15 |
| 2031 | 84 | 16 |
| 2032 | 83 | 17 |
| 2033 | 83 | 18 |
| 2034 | 82 | 18 |
| 2035 | 81 | 19 |
| 2036 | 80 | 20 |
| 2037 | 80 | 21 |
| 2038 | 79 | 21 |
| 2039 | 78 | 22 |
| 2040 | 77 | 23 |
| 2041 | 77 | 23 |
| 2042 | 76 | 24 |
| 2043 | 75 | 25 |
| 2044 | 74 | 26 |
| 2045 | 74 | 26 |
| 2046 | 73 | 27 |
| 2047 | 72 | 28 |
| 2048 | 72 | 28 |
| 2049 | 71 | 29 |
| 2050 | 70 | 30 |
| 2051 | 70 | 31 |
| 2052 | 69 | 31 |
| 2053 | 68 | 32 |
| 2054 | 68 | 33 |
| 2055 | 67 | 33 |
| 2056 | 66 | 34 |
| 2057 | 66 | 35 |
| 2058 | 65 | 35 |
| 2059 | 64 | 36 |
| 2060 | 64 | 36 |
| 2061 | 63 | 37 |
| 2062 | 63 | 38 |
| 2063 | 62 | 38 |
| 2064 | 61 | 39 |
| 2065 | 61 | 39 |
| 2066 | 60 | 40 |
| 2067 | 60 | 40 |
| 2068 | 59 | 41 |
| 2069 | 59 | 41 |
| 2070 | 58 | 42 |
| 2071 | 58 | 42 |
| 2072 | 57 | 43 |
| 2073 | 57 | 43 |
| 2074 | 56 | 44 |
| 2075 | 56 | 44 |
| 2076 | 55 | 45 |
| 2077 | 55 | 45 |
| 2078 | 55 | 46 |
| 2079 | 54 | 46 |
| 2080 | 54 | 46 |
| 2081 | 53 | 47 |
| 2082 | 53 | 47 |
| 2083 | 53 | 48 |
| 2084 | 52 | 48 |
| 2085 | 52 | 48 |
| 2086 | 51 | 49 |
| 2087 | 51 | 49 |
| 2088 | 51 | 49 |
| 2089 | 50 | 50 |
| 2090 | 50 | 50 |
| 2091 | 50 | 50 |
| 2092 | 49 | 51 |
| 2093 | 49 | 51 |
| 2094 | 49 | 51 |
| 2095 | 49 | 51 |
| 2096 | 48 | 52 |
| 2097 | 48 | 52 |
| 2098 | 48 | 52 |
| 2099 | 48 | 53 |
| 2100 | 47 | 53 |
| Vuosi | Muut Aasian kielet (Henkilöä) | Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kielet (Henkilöä) | Venäjä ja muut ent. NL-alueen kielet (pl. Baltia) (Henkilöä) | Länsi-Euroopan kielet (Henkilöä) | Muut Afrikan kielet (Henkilöä) | Itä-Euroopan kielet (Henkilöä) | Baltian kielet (Henkilöä) |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2000 | 11 787 | 11 910 | 29 095 | 16 982 | 7 663 | 9 332 | 10 511 |
| 2001 | 13 016 | 13 109 | 32 108 | 18 208 | 8 252 | 10 476 | 11 511 |
| 2002 | 13 876 | 14 262 | 34 483 | 19 077 | 8 814 | 10 694 | 12 413 |
| 2003 | 15 399 | 15 400 | 36 532 | 20 340 | 9 535 | 11 416 | 13 290 |
| 2004 | 16 832 | 17 732 | 38 719 | 21 011 | 10 120 | 11 933 | 14 428 |
| 2005 | 18 733 | 19 348 | 41 316 | 22 592 | 10 907 | 12 630 | 16 102 |
| 2006 | 20 788 | 20 852 | 44 037 | 24 490 | 11 705 | 13 569 | 18 343 |
| 2007 | 23 455 | 22 566 | 47 340 | 26 832 | 13 059 | 15 094 | 20 792 |
| 2008 | 26 475 | 24 545 | 51 172 | 28 847 | 14 652 | 16 929 | 23 478 |
| 2009 | 29 659 | 26 843 | 54 410 | 30 411 | 16 192 | 18 147 | 26 358 |
| 2010 | 32 456 | 29 267 | 57 545 | 32 209 | 18 025 | 19 364 | 30 010 |
| 2011 | 35 727 | 31 626 | 61 702 | 34 304 | 19 660 | 20 804 | 34 838 |
| 2012 | 39 054 | 34 291 | 66 336 | 36 501 | 21 145 | 22 515 | 40 331 |
| 2013 | 42 544 | 37 407 | 70 647 | 38 759 | 22 745 | 24 353 | 45 100 |
| 2014 | 46 269 | 40 866 | 74 485 | 41 423 | 24 459 | 26 290 | 48 608 |
| 2015 | 50 061 | 44 274 | 77 874 | 43 739 | 26 297 | 28 109 | 50 766 |
| 2016 | 54 060 | 52 768 | 81 610 | 46 155 | 28 414 | 29 879 | 52 135 |
| 2017 | 57 550 | 60 087 | 84 210 | 47 996 | 30 050 | 31 458 | 52 792 |
| 2018 | 61 477 | 65 115 | 87 319 | 50 057 | 31 872 | 33 106 | 53 244 |
| 2019 | 66 583 | 70 150 | 90 883 | 52 992 | 33 640 | 35 052 | 53 311 |
| 2020 | 70 738 | 74 714 | 94 600 | 56 152 | 35 367 | 36 979 | 53 827 |
| 2021 | 75 811 | 79 262 | 99 742 | 60 717 | 37 042 | 39 536 | 55 051 |
| 2022 | 86 390 | 85 193 | 108 563 | 66 444 | 39 343 | 42 688 | 55 704 |
| 2023 | 103 914 | 91 390 | 133 699 | 72 513 | 42 014 | 46 014 | 56 037 |
| 2024 | 122 734 | 97 155 | 149 609 | 77 114 | 45 160 | 47 844 | 55 622 |
| 2025 | 138 020 | 101 841 | 158 015 | 79 993 | 48 090 | 48 183 | 54 583 |
| 2026 | 147 526 | 107 882 | 165 755 | 84 187 | 51 723 | 50 247 | 54 975 |
| 2027 | 156 567 | 113 983 | 173 417 | 87 875 | 54 295 | 52 318 | 55 346 |
| 2028 | 165 603 | 120 139 | 181 076 | 91 557 | 56 888 | 54 392 | 55 695 |
| 2029 | 174 633 | 126 345 | 188 729 | 95 233 | 59 499 | 56 470 | 56 019 |
| 2030 | 183 655 | 132 601 | 196 375 | 98 902 | 62 127 | 58 549 | 56 316 |
| 2031 | 192 671 | 138 906 | 204 012 | 102 564 | 64 772 | 60 630 | 56 587 |
| 2032 | 201 661 | 145 268 | 211 664 | 106 210 | 67 422 | 62 712 | 56 839 |
| 2033 | 210 624 | 151 686 | 219 327 | 109 842 | 70 078 | 64 795 | 57 072 |
| 2034 | 219 563 | 158 159 | 226 998 | 113 458 | 72 743 | 66 878 | 57 286 |
| 2035 | 228 479 | 164 685 | 234 677 | 117 061 | 75 417 | 68 963 | 57 479 |
| 2036 | 237 368 | 171 261 | 242 357 | 120 649 | 78 103 | 71 048 | 57 651 |
| 2037 | 246 240 | 177 880 | 250 032 | 124 226 | 80 799 | 73 135 | 57 800 |
| 2038 | 255 096 | 184 545 | 257 703 | 127 792 | 83 511 | 75 224 | 57 925 |
| 2039 | 263 931 | 191 249 | 265 364 | 131 347 | 86 238 | 77 313 | 58 026 |
| 2040 | 272 744 | 197 988 | 273 011 | 134 888 | 88 981 | 79 404 | 58 103 |
Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit sekä Uudenmaan liitto julkaisivat elokuussa 2023 ennusteen Uudenmaan vieraskielisestä väestöstä vuosille 2022–2040. Ennusteen mukaan vieraskielisten yhteismäärä kasvaisi noin 53 000:sta (2000) yli 554 000:een (2040). Toteutunut väestötilasto ulottuu vuoteen 2021 asti. Kaikki vuodesta 2022 eteenpäin on raportin omaa ennustetta, ei mitattua tilastoa. Pystyviiva erottaa toteutuneen tilaston raportin ennusteesta. Raportti julkaistiin vuonna 2023. Toteutunut väestönkehitys vuosina 2022–2025 on itse asiassa jo ylittänyt raportin ennusteet, koska maahanmuutto Suomeen on ollut näinä vuosina ennätyksellisen suurta.
| Vuosi | Muut Aasian kielet (Henkilöä) | Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kielet (Henkilöä) | Venäjä ja muut ent. NL-alueen kielet (pl. Baltia) (Henkilöä) | Länsi-Euroopan kielet (Henkilöä) | Muut Afrikan kielet (Henkilöä) | Itä-Euroopan kielet (Henkilöä) | Baltian kielet (Henkilöä) |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2000 | 7 474 | 5 757 | 13 108 | 9 995 | 6 561 | 4 046 | 6 080 |
| 2001 | 8 208 | 6 309 | 14 245 | 10 778 | 7 133 | 4 704 | 6 756 |
| 2002 | 8 754 | 6 961 | 15 223 | 11 195 | 7 724 | 5 009 | 7 361 |
| 2003 | 9 654 | 7 614 | 16 205 | 11 988 | 8 299 | 5 481 | 7 926 |
| 2004 | 10 390 | 8 541 | 17 158 | 12 153 | 8 760 | 5 704 | 8 392 |
| 2005 | 11 579 | 9 416 | 18 450 | 13 136 | 9 390 | 6 219 | 9 341 |
| 2006 | 12 825 | 10 301 | 19 785 | 14 429 | 9 975 | 6 652 | 10 691 |
| 2007 | 14 376 | 11 151 | 21 570 | 15 930 | 10 804 | 7 260 | 12 320 |
| 2008 | 16 060 | 12 184 | 23 327 | 17 133 | 11 772 | 8 001 | 14 153 |
| 2009 | 17 975 | 13 364 | 24 808 | 18 013 | 12 586 | 8 604 | 16 060 |
| 2010 | 19 459 | 14 447 | 26 355 | 19 065 | 13 391 | 9 154 | 18 415 |
| 2011 | 21 359 | 15 689 | 28 335 | 20 361 | 14 255 | 9 755 | 21 653 |
| 2012 | 23 339 | 17 081 | 30 514 | 21 712 | 15 171 | 10 439 | 25 341 |
| 2013 | 25 445 | 18 720 | 32 599 | 23 023 | 16 149 | 11 127 | 28 829 |
| 2014 | 27 686 | 20 676 | 34 614 | 24 741 | 17 320 | 12 046 | 31 274 |
| 2015 | 29 903 | 22 815 | 36 624 | 26 100 | 18 795 | 12 764 | 32 983 |
| 2016 | 32 169 | 26 939 | 38 649 | 27 556 | 20 448 | 13 825 | 34 141 |
| 2017 | 34 624 | 31 086 | 40 474 | 28 756 | 21 787 | 14 816 | 34 606 |
| 2018 | 37 461 | 34 543 | 42 436 | 30 126 | 23 341 | 15 807 | 34 855 |
| 2019 | 41 209 | 37 791 | 44 693 | 32 092 | 24 947 | 17 144 | 34 947 |
| 2020 | 44 193 | 40 948 | 46 684 | 34 062 | 26 275 | 18 398 | 35 206 |
| 2021 | 47 226 | 44 010 | 49 174 | 36 629 | 27 646 | 19 944 | 36 095 |
| 2022 | 50 605 | 47 113 | 51 358 | 38 307 | 29 186 | 21 377 | 36 556 |
| 2023 | 54 055 | 50 184 | 53 565 | 40 029 | 30 761 | 22 887 | 37 005 |
| 2024 | 57 570 | 53 221 | 55 793 | 41 792 | 32 367 | 24 477 | 37 443 |
| 2025 | 61 149 | 56 224 | 58 041 | 43 596 | 34 003 | 26 146 | 37 872 |
| 2026 | 64 789 | 59 190 | 60 309 | 45 441 | 35 666 | 27 897 | 38 290 |
| 2027 | 68 486 | 62 120 | 62 597 | 47 327 | 37 354 | 29 728 | 38 700 |
| 2028 | 72 241 | 65 013 | 64 905 | 49 251 | 39 065 | 31 642 | 39 101 |
| 2029 | 76 051 | 67 868 | 67 234 | 51 214 | 40 798 | 33 639 | 39 496 |
| 2030 | 79 916 | 70 684 | 69 583 | 53 216 | 42 553 | 35 718 | 39 885 |
| 2031 | 83 836 | 73 462 | 71 953 | 55 257 | 44 329 | 37 883 | 40 268 |
| 2032 | 87 809 | 76 201 | 74 345 | 57 336 | 46 127 | 40 132 | 40 648 |
| 2033 | 91 838 | 78 900 | 76 759 | 59 454 | 47 946 | 42 467 | 41 024 |
| 2034 | 95 924 | 81 560 | 79 195 | 61 612 | 49 786 | 44 890 | 41 395 |
| 2035 | 100 065 | 84 181 | 81 654 | 63 808 | 51 649 | 47 401 | 41 763 |
| 2036 | 104 265 | 86 763 | 84 133 | 66 045 | 53 537 | 50 000 | 42 125 |
| 2037 | 108 520 | 89 305 | 86 634 | 68 321 | 55 451 | 52 689 | 42 482 |
| 2038 | 112 835 | 91 805 | 89 154 | 70 639 | 57 394 | 55 467 | 42 831 |
| 2039 | 117 208 | 94 262 | 91 694 | 72 998 | 59 366 | 58 335 | 43 172 |
| 2040 | 121 641 | 96 673 | 94 251 | 75 400 | 61 369 | 61 293 | 43 503 |
Replacementclock.org ("Great Replacement Clock") esittää valkoisen eli eurooppalaistaustaisen väestön osuuden 45 maassa 1950–2100. Sivustoa ylläpitää kirjoittaja Leo Pier. Mikään maa ei tilastoi tätä osuutta suoraan, joten luvut ovat sivuston omia arvioita, jotka se on johtanut virallisista tilastoista. Menneet vuodet ovat jälkikäteen rekonstruoituja ja tulevat vuodet skenaarioita.
Avaa palvelu: replacementclock.org
Ulkomailla syntyneiden osuus väestöstä on noussut nopeasti useimmissa Länsi-Euroopan maissa viimeisen 15 vuoden aikana. Esimerkiksi Saksassa osuus on noussut 12,0 prosentista 20,5 prosenttiin eli noin 1,7-kertaiseksi. Ruotsissa osuus on noussut 14,3 prosentista 20,8 prosenttiin eli lähes puolitoistakertaiseksi.
| Ryhmä | 2010 | 2025 |
|---|---|---|
| Luxemburg | 32,5 | 51,5 |
| Irlanti | 16,1 | 23,3 |
| Itävalta | 15,3 | 22,5 |
| Islanti | 11,0 | 21,8 |
| Ruotsi | 14,3 | 20,8 |
| Saksa | 12,0 | 20,5 |
| Belgia | 13,9 | 20,2 |
| Espanja | 13,5 | 19,3 |
| Iso-Britannia | 11,3 | 18,9 |
| Norja | 10,8 | 18,7 |
| Viro | 16,3 | 17,8 |
| Alankomaat | 11,1 | 16,8 |
| Slovenia | 12,4 | 15,5 |
| Tanska | 9,0 | 14,4 |
| Ranska | 11,3 | 14,0 |
| Latvia | 14,8 | 11,6 |
| Kreikka | 11,9 | 11,0 |
| Suomi | 4,3 | 10,0 |
| Liettua | 5,1 | 9,7 |
| Puola | 1,7 | 2,6 |
Ennuste oletti Suomen saavan muuttovoittoa ulkomailta 20 000 henkeä vuonna 2021 ja sen jälkeen 15 000 henkeä vuodessa. Toteutunut nettomaahanmuutto on ollut tätä selvästi suurempi, huipussaan 57 914 henkeä vuonna 2023. Ennuste ei erittele väestöä kielen tai syntyperän mukaan.
Erikoistutkija Pasi Saukkosen mukaan vuoden 2023 lopussa Helsingissä oli 134 084 ulkomaalaistaustaista eli noin viidennes alueen väestöstä. Heistä 109 300 oli itse ulkomailla syntyneitä ja 24 784 Suomessa syntyneitä, eli kasvu koostuu yhä valtaosin ensimmäisen polven maahanmuuttajista. Väkiluku kasvoi vuonna 2023 yhteensä 10 472 hengellä, josta 10 219 tuli muuttovoitosta. Helsingin nettomuutosta 81 % oli kansainvälistä ja 19 % kotimaista. Suurimmat taustamaat olivat Venäjä ja entinen Neuvostoliitto, Viro, Somalia, Irak, Kiina ja Ruotsi, mutta nopeimmin kasvoivat 2020–2023 Filippiinit (+1 457), Bangladesh (+958) ja Sri Lanka (+765). Vuosina 2020–2023 aasialaistaustaisten osuus ulkomailla syntyneistä nousi 28 %:sta 32 %:iin. Opiskelijoiden osuus myönnetyistä oleskeluluvista nousi samoina vuosina 14 %:sta 25 %:iin.
Tilastokeskuksen tuorein väestöennuste (24.10.2024) arvioi, että nykyisen tasoisena jatkuva nettomaahanmuutto kasvattaisi Suomen väkiluvun 6,5 miljoonaan vuoteen 2070 mennessä. Vuodelle 2060 ennuste antaa 6,34 miljoonaa, kun vuosien 2009–2021 ennusteissa sama luku vaihteli 5,3 ja 6,2 miljoonan välillä. Ennuste ei erittele vieraskielisten osuutta. Väkiluvun kasvu perustuu ennusteessa maahanmuuttoon eikä syntyvyyteen.
Iltalehti julkaisi 21.5.2025 Kalevi Sorsa -säätiön analyysin, jonka tekijä on väestötieteen tohtori Aapo Hiilamo. Kyseessä on stokastinen väestöennuste, joka ennustaa todennäköisyysjakauman yksittäisen luvun sijaan. Se perustuu Washingtonin yliopiston tutkijoiden malliin, jota käytetään YK:n väestöennusteissa. Otsikon seitsemän miljoonaa on jakauman yläpää, ei ennusteen keskiluku: mediaani vuodelle 2050 on noin 6,2 miljoonaa, mikä on hyvin lähellä Tilastokeskuksen omaa piste-ennustetta. Hiilamon pääväite on kaksiosainen. Ensinnäkin väestön ja työllisten määrän kasvu on hänen mukaansa yksinomaan muuttoliikkeen varassa, koska syntyvyyden ja kuolleisuuden ennustehaarukat ovat muuttoliikkeen haarukkaa selvästi kapeammat. Toiseksi onnistunut maahanmuutto voi hänen mukaansa kasvattaa väestöä vuoteen 2050 mennessä yli miljoonalla verrattuna skenaarioon, jossa muuttovoitto jää matalammaksi. Analyysi lainaa valtiovarainministeriön herkkyyslaskelmaa, jonka mukaan 7 500 hengen pysyvä lisäys vuotuiseen nettomaahanmuuttoon pienentäisi kestävyysvajetta noin 0,3 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen, analyysin muunnoksena noin 0,9 miljardia euroa. Ministeriö oletti laskelmassa, että väestön keskimääräinen tulotaso, julkisten palvelujen ja etuuksien käyttö ja työllisyysaste eivät muutu muuttovoiton kasvaessa (valtiovarainministeriön kestävyysvajelaskelmien menetelmäkuvaus 2.10.2023). Lisäksi analyysi huomauttaa, että Tilastokeskus on korottanut muuttovoitto-oletustaan 25 000 hengellä 40 000:een. Samassa jutussa on myös vastakkainen luku. Sitran kevään 2025 stokastisen ennusteen mukaan toteutunutta kehitystä vastaisi parhaiten noin 24 000 hengen vuotuinen nettomuutto. Silläkään tasolla ikääntymisen ongelmat eivät poistu vaan siirtyvät muutamalla vuosikymmenellä eteenpäin. Kumpikin on ennuste eikä mittaus.
Vuonna 2025 Suomen kansalaisuuden sai 14 168 Suomessa vakinaisesti asunutta ulkomaan kansalaista. Se on 2 656 enemmän kuin 2024 (+23 %) ja enemmän kuin koskaan itsenäisyyden aikana. Eniten kansalaisuuksia myönnettiin Irakin kansalaisille, 1 960 eli 14 % myönnetyistä kansalaisuuksista. Seuraavina olivat Venäjän (1 494), Syyrian (1 282) ja Afganistanin (1 075) kansalaiset. Saaneista 92 % säilytti entisen kansalaisuutensa. Kansalaistamista kiristettiin 1.10.2024. Vaadittava asumisaika on nyt yleensä 8 vuotta, kun se aiemmin oli 5 vuotta. Jos kielitaitoedellytys täyttyy, asumisajaksi riittää 5 vuotta. Muutos koskee vain sen jälkeen jätettyjä hakemuksia, joten se ei vielä juuri näy vuoden 2025 luvuissa.
Norjan tilastokeskus SSB ennustaa myös maahanmuuttajien ja heidän Norjassa syntyneiden lastensa osuutta väestöstä. Ryhmä vastaa Tilastokeskuksen ulkomaalaistaustaisia, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, ja sen osuus on nyt 21,8 prosenttia. Pääskenaariossa osuus on vuonna 2050 29,0 prosenttia ja vuonna 2100 32,0 prosenttia. Korkean maahanmuuton vaihtoehdossa osuus on vuonna 2100 43,0 prosenttia ja vakiona pysyvän maahanmuuton vaihtoehdossa 36,2 prosenttia. Mikään SSB:n vaihtoehto ei ylitä puolta. Alle 18-vuotiaiden osuus laskee pääskenaariossa 22,7 prosentista 18,3 prosenttiin vuoteen 2100, koska maahanmuuttajien Norjassa syntyneiden lasten lapset eivät enää kuulu ryhmään. Sama sääntö on sivuston omassa laskelmassa, jossa alle 18-vuotiaiden osuus kasvaa koko väestön osuutta hitaammin. Sivuston laskelmassa osuus silti ylittää puolet kahdesta syystä. Siinä nettomaahanmuutto on väkilukuun suhteutettuna noin kaksi kertaa niin suuri kuin SSB:n pääskenaariossa. Lisäksi SSB olettaa hedelmällisyyden nousevan vuoden 2025 luvusta 1,48 lukuun 1,63 vuoteen 2040 mennessä, kun sivuston laskelma pitää suomalaistaustaisten luvun vuoden 2025 tasolla 1,29. Jos suomalaistaustaisten hedelmällisyys seuraisi SSB:n oletusta, sivuston laskelmassa osuus olisi vuonna 2100 47,0 % eikä ylittäisi puolta.
Helsingin Sanomat julkaisi laskelman, jonka mukaan nykyisten suomalaistaustaisten jälkeläisten määrä voisi pudota nykyisestä noin 5 miljoonasta alle miljoonaan vuoteen 2113 mennessä nykysyntyvyydellä (1,25). Kyseessä oli Heikki Bergholmin ajatuskoe, ei tieteellinen tutkimus. Laskelma perustui vuoden 2022 syntyvyystietoon (~38 600 vauvaa kantaväestölle) ja 81 vuoden elinajanodotteeseen, joka pidettiin muuttumattomana.
Väkiluku oli vuoden 2025 lopussa 5 652 881. Se kasvoi vuoden aikana 16 910 hengellä, mikä on lähes puolet vähemmän kuin edellisvuonna. Ulkomaalaistaustaisia oli 660 800 eli 11,7 % väestöstä. Toisen polven maahanmuuttajien määrä ylitti ensimmäistä kertaa 100 000 ja on kaksinkertaistunut 11 vuodessa. Ulkomaalaistaustaisten osuus oli korkein Uudellamaalla (20,1 %) ja matalin Etelä-Pohjanmaalla (4,9 %). Kunnista osuus oli korkein Vantaalla (30,5 %). Vieraskielisiä oli Suomessa 646 392 eli 11,4 % väestöstä, ja suurimmat ryhmät olivat venäjä (102 618), viro (48 495) ja ukraina (46 696).
Professori Matti Virén laski X-viestipalvelussa, että ulkomaalaistaustaisten määrä kasvoi 37 600:sta vuonna 1990 660 800:aan vuonna 2025 eli keskimäärin 8,6 prosenttia vuodessa. Jos sama vuosikasvu jatkuisi korkoa korolle vuoteen 2060, heitä olisi silloin 11,8 miljoonaa. Virénin mukaan suomalaistaustaisia olisi tuolloin noin 4,5 miljoonaa ja koko väestö noin 16 miljoonaa. Hän vertaa lukua virallisiin väestöennusteisiin, joissa väkiluku on noin 6,5 miljoonaa. Virénin mukaan vuosikasvu oli vuosina 2015–2025 keskimäärin 7,2 prosenttia. Virén on Suomen Perustan, perussuomalaisten ajatuspajan, hallituksen puheenjohtaja.
Kotimaisia kieliä (suomi, ruotsi, saame) puhuvien määrä alitti maaliskuussa 2026 viiden miljoonan rajan ensimmäistä kertaa 34 vuoteen. Heitä oli maaliskuun lopussa 4 999 717 eli 88 % väestöstä. Väkiluku pieneni tammi–maaliskuussa 2026 1 948 hengellä. Tilastokeskuksen mukaan väheneminen johtui luonnollisesta vähenemisestä, sillä kuolleita oli 4 308 enemmän kuin syntyneitä. Nettomaahanmuutto oli positiivinen, 1 556 henkeä, mutta ei riittänyt kattamaan eroa, koska Suomen ja Viron välisen väestörekisterisopimuksen vuoksi maastamuuttoja kirjattiin tavallista enemmän. Esimerkiksi Uudeltamaalta kirjattu maastamuutto kasvoi 2 913:lla. Kasvu johtuu rekisterisopimuksesta eikä uudesta muuttoaallosta. Vuonna 2025 syntyneistä 18 % syntyi vieraskielisille äideille.
Erik Dalen yksityinen verkkosivu ”Når blir nordmenn minoritet i eget land?” (”Milloin norjalaisista tulee vähemmistö omassa maassaan?”) laskee interaktiivisella kohorttimallilla SSB:n tauluista osuuden kolmella polvisäännöllä. Jos lapsi luetaan maahanmuuttajataustaiseksi, kun vähintään toinen vanhemmista on, osuus ylittää puolet vakiona pysyvällä maahanmuutolla vuonna 2069. SSB:n omalla määritelmällä, jossa kolmas polvi ei kuulu ryhmään, osuus ei ylitä puolta millään kuudesta muuttopolusta. Malli ei ole SSB:n ennuste, ja tekijä kertoo sen yksinkertaistuksista itse. Sivuston väestöennustetyökalussa on sama valinta: laajemmalla säännöllä Suomen osuus ylittäisi puolet aikaisemmin kuin Tilastokeskuksen säännöllä.
Maahanmuuton rinnalla toinen väestörakenteen muutoksen tekijä on syntyvyys. Sekä suomalais- että ulkomaalaistaustaisten naisten hedelmällisyys on laskenut jyrkästi 1990-luvun alusta, ja ero ryhmien välillä on samalla kaventunut. Ulkomaalaistaustaisten yhteisluku kätkee kuitenkin alleen suuret erot taustamaiden välillä. Syyriasta, Pakistanista, Irakista, Bangladeshista, Somaliasta ja Afganistanista tulleilla hedelmällisyys ylittää yhä 2,0 lasta naista kohden, kun taas Kiinasta, Filippiineiltä ja Vietnamista tulleilla se jää suomalaistaustaisten tason alle.
Taustamaiden välinen ero näkyy viiveellä toisessa polvessa. Pienestäkin ensimmäisestä polvesta kasvaa nopeasti suuri toinen polvi, jos hedelmällisyys on korkea.
Tilastot-sivu: Kokonaishedelmällisyysluku taustamaan mukaan
| Vuosi | Suomalaistaustaiset (Lasta / nainen) | Ulkomaalaistaustaiset (Lasta / nainen) |
|---|---|---|
| 1990 | 1,77 | 2,61 |
| 1991 | 1,79 | 2,46 |
| 1992 | 1,84 | 2,47 |
| 1993 | 1,80 | 2,54 |
| 1994 | 1,83 | 2,63 |
| 1995 | 1,79 | 2,50 |
| 1996 | 1,75 | 2,53 |
| 1997 | 1,73 | 2,52 |
| 1998 | 1,68 | 2,46 |
| 1999 | 1,72 | 2,39 |
| 2000 | 1,71 | 2,26 |
| 2001 | 1,71 | 2,29 |
| 2002 | 1,70 | 2,19 |
| 2003 | 1,74 | 2,14 |
| 2004 | 1,79 | 2,13 |
| 2005 | 1,79 | 2,17 |
| 2006 | 1,82 | 2,20 |
| 2007 | 1,81 | 2,10 |
| 2008 | 1,83 | 2,05 |
| 2009 | 1,85 | 2,05 |
| 2010 | 1,85 | 2,10 |
| 2011 | 1,81 | 2,03 |
| 2012 | 1,78 | 2,04 |
| 2013 | 1,73 | 1,96 |
| 2014 | 1,68 | 2,01 |
| 2015 | 1,62 | 1,95 |
| 2016 | 1,53 | 1,94 |
| 2017 | 1,45 | 1,85 |
| 2018 | 1,36 | 1,81 |
| 2019 | 1,30 | 1,74 |
| 2020 | 1,33 | 1,71 |
| 2021 | 1,43 | 1,66 |
| 2022 | 1,29 | 1,51 |
| 2023 | 1,23 | 1,41 |
| 2024 | 1,23 | 1,39 |
Luvut ovat yhden vuoden poikkileikkaus. Kunkin taustamaan luvun kehitys vuodesta 1990 alkaen näkyy Tilastot-sivun kokonaishedelmällisyyskuvaajassa.
| Ryhmä | Lasta / nainen |
|---|---|
| Syyria | 2,52 |
| Pakistan | 2,48 |
| Irak | 2,34 |
| Bangladesh | 2,31 |
| Somalia | 2,21 |
| Afganistan | 2,16 |
| Entinen Jugoslavia | 2,15 |
| Turkki | 1,43 |
| Ulkomaat yhteensä | 1,41 |
| Iran | 1,29 |
| Intia | 1,27 |
| Suomi | 1,23 |
| Ukraina | 1,22 |
| Viro | 1,13 |
| Vietnam | 0,98 |
| Entinen Neuvostoliitto | 0,98 |
| Filippiinit | 0,88 |
| Kiina | 0,69 |
Ulkomaalaistaustaisen äidin lasten osuus vastasyntyneistä on moninkertaistunut vuodesta 1990. Samaan aikaan syntyneiden kokonaismäärä on laskenut jyrkästi, ja suomalaistaustaisille äideille syntyy nyt selvästi vähemmän lapsia kuin 1990-luvun alussa. Osuus syntyneistä on suurempi kuin ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä ennen kaikkea siksi, että ulkomaalaistaustaisista naisista suurempi osa on synnytysiässä. Toinen syy on hieman korkeampi hedelmällisyys: vuonna 2024 kokonaishedelmällisyysluku oli ulkomaalaistaustaisilla 1,39 ja suomalaistaustaisilla 1,23.
| Vuosi | Ulkomaalaistaustaisen äidin lasten osuus syntyneistä (%) |
|---|---|
| 1990 | 1,3 |
| 1991 | 1,6 |
| 1992 | 2,0 |
| 1993 | 2,4 |
| 1994 | 2,8 |
| 1995 | 3,0 |
| 1996 | 3,3 |
| 1997 | 3,6 |
| 1998 | 4,0 |
| 1999 | 4,1 |
| 2000 | 4,2 |
| 2001 | 4,7 |
| 2002 | 4,9 |
| 2003 | 5,0 |
| 2004 | 5,1 |
| 2005 | 5,6 |
| 2006 | 6,0 |
| 2007 | 6,3 |
| 2008 | 6,6 |
| 2009 | 7,1 |
| 2010 | 7,8 |
| 2011 | 8,3 |
| 2012 | 9,1 |
| 2013 | 9,7 |
| 2014 | 10,9 |
| 2015 | 11,5 |
| 2016 | 12,7 |
| 2017 | 13,4 |
| 2018 | 14,4 |
| 2019 | 14,9 |
| 2020 | 15,0 |
| 2021 | 14,4 |
| 2022 | 15,3 |
| 2023 | 16,6 |
| 2024 | 17,9 |
| Ryhmä | syntynyttä |
|---|---|
| Entinen Neuvostoliitto | 779 |
| Somalia | 526 |
| Irak | 477 |
| Viro | 398 |
| Afganistan | 298 |
| Entinen Jugoslavia | 279 |
| Intia | 276 |
| Bangladesh | 259 |
| Ukraina | 255 |
| Filippiinit | 255 |
| Vietnam | 228 |
| Syyria | 207 |
Valitse taustamaa valikosta. Viiva näyttää vuosittain elävänä syntyneet äidin taustamaan mukaan.
| Vuosi | Kaikki ulkomaiset taustamaat (syntynyttä) |
|---|---|
| 1990 | 879 |
| 1991 | 1 020 |
| 1992 | 1 313 |
| 1993 | 1 587 |
| 1994 | 1 825 |
| 1995 | 1 881 |
| 1996 | 1 989 |
| 1997 | 2 133 |
| 1998 | 2 267 |
| 1999 | 2 382 |
| 2000 | 2 381 |
| 2001 | 2 633 |
| 2002 | 2 696 |
| 2003 | 2 825 |
| 2004 | 2 959 |
| 2005 | 3 220 |
| 2006 | 3 516 |
| 2007 | 3 690 |
| 2008 | 3 923 |
| 2009 | 4 290 |
| 2010 | 4 760 |
| 2011 | 4 969 |
| 2012 | 5 415 |
| 2013 | 5 625 |
| 2014 | 6 219 |
| 2015 | 6 363 |
| 2016 | 6 700 |
| 2017 | 6 725 |
| 2018 | 6 833 |
| 2019 | 6 815 |
| 2020 | 6 962 |
| 2021 | 7 130 |
| 2022 | 6 884 |
| 2023 | 7 209 |
| 2024 | 7 831 |
ETLAn katsauksen mukaan kokonaishedelmällisyysluku oli 2024 enää 1,25 eli mittaushistorian matalin, kun väestön uusiutumistaso on 2,07. Viimeksi uusiutumistaso ylitettiin vuonna 1968. Väkiluku oli vuoden 2026 alussa 5 656 900, kasvua 0,34 % edellisvuodesta. Ulkomaalaistaustaisia oli vuoden 2025 alussa 623 949 eli 11 % vakinaisesta väestöstä. Elinajanodote oli 2024 miehillä 79,6 ja naisilla 84,8 vuotta. Yhden hengen talouksia oli 1,3 miljoonaa (28 % väestöstä). Avioliittoja solmittiin 22 000, kun niitä vuonna 2008 solmittiin 33 000. ETLA korostaa, että väestökehityksen suunnan ratkaisee muuttoliike ja että juuri muuttoliike on ennusteen epävakain osa.
HS:n Visio-osaston juttu käsittelee belgialaista väestötutkijaa Ron Lesthaeghea, joka arvioi suomalaistaustaisten määrän painuvan vuoteen 2100 mennessä alle puoleen nykyisestä. Suomalaistaustaisia ovat tässä ne, joiden isä tai äiti on suomalainen. Hän puhuu Suomea odottavasta ”kaksoismyrskystä”: hoivakriisiä seuraa vakava työvoimapula. Lesthaeghe yhtyy Heikki Bergholmin HS:ssä 25.3.2024 julkaistuun laskelmaan siitä, miten suomalaistaustaisten ja heidän jälkeläistensä määrä kehittyisi 1,25:n kokonaishedelmällisyydellä.
VisQuill piirtää YK:n World Population Prospects 2024 -aineistosta jokaisen maan väestöpyramidin, kuolleisuuden ikäjakauman ja hedelmällisyyden ikäprofiilin vuosilta 1953–2023, ja maita voi vertailla rinnakkain.
Norjan tilastokeskuksen SSB:n mukaan koko maan kokonaishedelmällisyysluku nousi vuonna 2025 lukuun 1,48. Maahanmuuttajanaisten luku laski lukuun 1,44 ja jäi ensimmäistä kertaa koko maan luvun alle. Vuonna 2011 maahanmuuttajanaisten luku oli 2,12 ja koko maan 1,88. Vuonna 2025 Norjassa syntyneiden maahanmuuttajien tyttärien luku oli 1,40 ja muun väestön 1,51.
| Vuosi | Muu väestö (Lasta / nainen) | Maahanmuuttajat (Lasta / nainen) | Norjassa syntyneet maahanmuuttajien tyttäret (Lasta / nainen) |
|---|---|---|---|
| 2011 | 1,85 | 2,12 | 1,60 |
| 2012 | 1,83 | 2,05 | 1,66 |
| 2013 | 1,76 | 1,98 | 1,54 |
| 2014 | 1,73 | 1,95 | 1,61 |
| 2015 | 1,70 | 1,94 | 1,52 |
| 2016 | 1,67 | 1,92 | 1,62 |
| 2017 | 1,56 | 1,93 | 1,54 |
| 2018 | 1,50 | 1,87 | 1,48 |
| 2019 | 1,48 | 1,77 | 1,53 |
| 2020 | 1,44 | 1,68 | 1,42 |
| 2021 | 1,54 | 1,67 | 1,46 |
| 2022 | 1,40 | 1,50 | 1,31 |
| 2023 | 1,40 | 1,46 | 1,37 |
| 2024 | 1,45 | 1,47 | 1,40 |
| 2025 | 1,51 | 1,44 | 1,40 |
Maahanmuuttajanaisten yhteisluku 1,44 kätkee alleen suuret erot syntymämaiden välillä. SSB:n mukaan Eritreassa syntyneiden naisten luku oli 2,81, Syyriassa syntyneiden 2,34 ja Ukrainassa syntyneiden 0,88. Maanosista luku oli korkein Afrikassa syntyneillä naisilla, 2,04.
| Ryhmä | Lasta / nainen |
|---|---|
| Eritrea | 2,81 |
| Syyria | 2,34 |
| Afrikka | 2,04 |
| Aasia | 1,65 |
| Muu väestö | 1,51 |
| Koko maa | 1,48 |
| Maahanmuuttajat | 1,44 |
| Toinen polvi | 1,40 |
| Muu Eurooppa | 1,23 |
| EU ja Efta | 1,17 |
| Ukraina | 0,88 |
Saksan tilastoviraston Destatisin mukaan Saksan kansalaisten naisten kokonaishedelmällisyysluku laski vuonna 2025 lukuun 1,20. Ulkomaiden kansalaisten naisten luku oli 1,78, kun se vuonna 2024 oli 1,84. Ulkomaiden kansalaisten luku on laskenut vuodesta 2017 joka vuosi paitsi vuonna 2021. Koko maan luku oli 1,32.
| Vuosi | Saksan kansalaiset (Lasta / nainen) | Ulkomaiden kansalaiset (Lasta / nainen) |
|---|---|---|
| 2012 | 1,356 | 1,801 |
| 2013 | 1,367 | 1,825 |
| 2014 | 1,417 | 1,909 |
| 2015 | 1,427 | 2,023 |
| 2016 | 1,465 | 2,383 |
| 2017 | 1,454 | 2,271 |
| 2018 | 1,450 | 2,261 |
| 2019 | 1,431 | 2,219 |
| 2020 | 1,432 | 2,176 |
| 2021 | 1,494 | 2,206 |
| 2022 | 1,367 | 2,058 |
| 2023 | 1,266 | 1,885 |
| 2024 | 1,231 | 1,838 |
| 2025 | 1,197 | 1,778 |
Ikääntymisen ratkaisuksi esitetään maahanmuuttoa, mutta huoltosuhde ei nykyisillä luvuilla korjaannu. Päiden mukaan laskettuna muutto kyllä kohentaa lukua. Tilastokeskuksen ennusteessa vanhushuoltosuhde on vuonna 2045 muuton kanssa 40,1 ja ilman sitä 49,4. Muutto ostaa siis noin kaksi vuosikymmentä lisäaikaa. Todellinen eli taloudellinen huoltosuhde jakaa huollettavat kuitenkin työllisillä eikä työikäisillä, ja siinä työtön työikäinen on huollettava siinä missä lapsi ja eläkeläinen.
Sivuston laskelmassa nettomuutto on Tilastokeskuksen oletuksen mukaisesti 40 000 henkeä vuodessa, ja ulkomailla syntyneiden tulijoiden työllisyysasteeksi oletetaan 56 prosenttia. Vuonna 2060 huollettavia on sataa työllistä kohden tulijoiden kanssa 151,4 ja ilman heitä 157,2. Tulijoiden vaikutus on enintään +0,6 huollettavaa sataa työllistä kohden vuoteen 2044 asti ja −5,8 vuonna 2060. Kumpikin tulos riippuu oletuksista. Huoltosuhde nousee sekä tulijoiden kanssa että ilman heitä. Tulijat keventävät huoltosuhdetta vasta, kun heidän työllisyysasteensa ylittää noin 56 prosenttia vuonna 2045 ja 52 prosenttia vuonna 2060.
Pakolaistaustaisten työllisyys jää näiden rajojen alle ja työluvalla tulleiden työllisyys ylittää ne: työllisyysaste on 39 prosenttia niillä, joiden taustamaa on jokin neljästä suurimmasta pakolaislähtömaasta, noin 71 prosenttia työluvalla tulleilla ja 74,5 prosenttia Suomessa syntyneillä. Taloudellista huoltosuhdetta keventää siis tietynlainen muutto eikä muutto sinänsä. Tulon peruste selittää työllisyyttä lähtömaata paremmin, ja työllisyys taustamaan mukaan näkyy Tilastot-sivun työllisyyskaaviossa.
Tulijoiden Suomessa syntyneet lapset työllistyvät laskelmassa lähes kantaväestön tavoin, 70 prosentin työllisyysasteella. Koulutuksessa toinen polvi kaventaa eroa kantaväestöön muttei sulje sitä, kuten koulutuksen osio kertoo. Nettomuuttoa ja työllisyysastetta voi säätää itse huoltosuhdelaskurissa.
Kaavio näyttää ensin todellisen huoltosuhteen: huollettavia sataa työllistä kohden. Valikosta voi vaihtaa skenaariota tai päiden mukaan laskettuun huoltosuhteeseen. Jokainen viiva on huoltosuhteen ura yhdellä nettomuutto-oletuksella. Työllistä kohden laskettuna sivuston mallin ja ilman ulkomailla syntyneiden nettomuuttoa lasketun uran ero on ulkomailla syntyneiden tulijoiden vaikutus, koska Suomessa syntyneiden nettomaastamuutto on mukana kummassakin. Kolmas viiva on Tilastokeskuksen omavaraisennuste, jossa kukaan ei muuta Suomeen eikä Suomesta.
Muutto on ennusteen oletuksen mukainen, mutta jakajana ovat vain työlliset. Päitä laskeva huoltosuhde paranee muuton ansiosta. Taloudellinen huoltosuhde laskee elättäjiksi vain työlliset, joten tulija keventää sitä vain työllisyytensä verran. Se laskee työllisten päitä eikä heidän ansioitaan, ja ansioilla painotettu tulos on kaavion tarkennuksissa.
| Vuosi | Sivuston malli, työllistä kohden (huollettavia 100 työllistä kohden) | Ilman ulkomailla syntyneiden nettomuuttoa (huollettavia 100 työllistä kohden) | Ilman nettomuuttoa, työllistä kohden (huollettavia 100 työllistä kohden) |
|---|---|---|---|
| 2025 | 132,5 | 132,3 | 132,2 |
| 2026 | 133,0 | 132,7 | 132,4 |
| 2027 | 133,4 | 133,0 | 132,7 |
| 2028 | 133,6 | 133,2 | 132,8 |
| 2029 | 133,8 | 133,4 | 132,9 |
| 2030 | 134,0 | 133,5 | 132,9 |
| 2031 | 134,1 | 133,6 | 132,9 |
| 2032 | 134,1 | 133,6 | 132,8 |
| 2033 | 134,1 | 133,6 | 132,7 |
| 2034 | 134,0 | 133,4 | 132,5 |
| 2035 | 133,9 | 133,3 | 132,3 |
| 2036 | 133,8 | 133,2 | 132,1 |
| 2037 | 133,8 | 133,2 | 132,0 |
| 2038 | 133,9 | 133,2 | 131,9 |
| 2039 | 134,0 | 133,3 | 132,0 |
| 2040 | 134,3 | 133,7 | 132,2 |
| 2041 | 134,7 | 134,2 | 132,7 |
| 2042 | 135,3 | 134,9 | 133,2 |
| 2043 | 135,9 | 135,7 | 133,9 |
| 2044 | 136,7 | 136,5 | 134,7 |
| 2045 | 137,4 | 137,5 | 135,5 |
| 2046 | 138,2 | 138,5 | 136,5 |
| 2047 | 139,1 | 139,7 | 137,5 |
| 2048 | 140,0 | 140,9 | 138,7 |
| 2049 | 140,9 | 142,2 | 139,8 |
| 2050 | 141,8 | 143,4 | 140,9 |
| 2051 | 142,6 | 144,7 | 142,0 |
| 2052 | 143,5 | 145,9 | 143,1 |
| 2053 | 144,4 | 147,3 | 144,3 |
| 2054 | 145,3 | 148,7 | 145,5 |
| 2055 | 146,3 | 150,1 | 146,8 |
| 2056 | 147,3 | 151,6 | 148,1 |
| 2057 | 148,3 | 153,1 | 149,4 |
| 2058 | 149,4 | 154,5 | 150,7 |
| 2059 | 150,4 | 155,9 | 151,9 |
| 2060 | 151,4 | 157,2 | 153,1 |
Jokainen rivi vaihtaa yhden oletuksen ja pitää muut ylemmän kaavion laskelman mukaisina. Palkki vasemmalle tarkoittaa, että ulkomailla syntyneet tulijat keventävät huoltosuhdetta, ja oikealle, että he raskauttavat sitä. Vuonna 2045 vaikutus on riveillä −3,8…3,7 huollettavaa sataa työllistä kohden ja julkaistussa laskelmassa −0,1. Sen etumerkki vaihtuu riveillä Tulijat 51 %, Väestö töissä 70 %, Eläkeikä +2 v, Eläkeikä +3 v ja Ansioilla painotettu. Huoltosuhteen taso liikkuu paljon enemmän kuin tulijoiden vaikutus.
| Ryhmä | Vuonna 2045 | Vuonna 2060 |
|---|---|---|
| Julkaistu (56 %) | -0,1 | -5,8 |
| Tulijat 51 % | 3,7 | 0,8 |
| Tulijat 61 % | -3,8 | -12,2 |
| Lähteneet pois | -1,8 | -8,6 |
| Toinen polvi 56 % | -0,1 | -4,5 |
| Toinen polvi 74,5 % | -0,1 | -6,3 |
| Väestö töissä 66 % | -1,5 | -8,8 |
| Väestö töissä 70 % | 1,1 | -3,6 |
| Eläkeikä +2 v | 0,8 | -3,6 |
| Eläkeikä +3 v | 1,2 | -2,4 |
| Hedelmällisyys 1,33 | -0,4 | -6,2 |
| Ansioilla painotettu | 3,0 | 0,3 |
| Muutto 20 000/v | -0,1 | -3,5 |
| Muutto 60 000/v | -0,1 | -7,6 |
Tikanmäki ym., Eläketurvakeskuksen raportteja 7/2026. Peruslaskelmassa nettomuutto 24 000 henkeä vuodessa, herkkyyslaskelmissa 15 000 ja 33 000
www.julkari.fi/items/a0693ad8-54ba-482f-8712-ece932f77c9eAlho, Kauppi, Lassila ja Valkonen, Suomen väestö ja kansantalous uuden edessä: stokastiset väestöennusteet ja talouden epävarma tulevaisuus, Sitran muistio 21.5.2025. Sitra tilasi muistion Etlalta. Limittäisten sukupolvien FOG-malli ja kestävyysvaje sadan vuoden aikavälillä. Perusuralla nettomuutto 24 000 henkeä vuodessa, vaihtoehdoissa 15 000 ja 40 000, sekä 500 väestöpolkua stokastisesta väestöennusteesta
www.sitra.fi/wp-content/uploads/2025/05/sitran_muistio_vaest…Ismo Risku, Eläketurvakeskuksen muistio 9.2.2023. Neljä skenaariota: nettomaahanmuutto 25 000, 15 000, 5 000 ja 0 henkeä vuodessa. Muuttoliikkeen rakenne, työllisyys ja ansiot ryhmittäin vuosien 2013–2017 havaintojen mukaan
www.etk.fi/wp-content/uploads/2023/02/nettomuutto-nolla-9-2-…Alho, Kangasharju, Lassila ja Valkonen, ETLA Raportti 132, 3.2.2023. Yleisen tasapainon malli, nettomuutto 44 000 henkeä vuodessa verrattuna Tilastokeskuksen 15 000:een
www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA-Raportit-Reports-132.pdfVanhushuoltosuhteen palauttaminen vuoden 2025 tasolle pelkällä muutolla vaatisi noin 68 400 lisätulijaa joka vuosi ennusteen oman 40 000 hengen oletuksen päälle, yhteensä noin 108 400 tulijaa vuodessa eli 2,7 kertaa niin paljon kuin ennuste olettaa. Määrä on näin suuri, koska tulijat vanhenevat: vuonna 2070 heistä ja heidän Suomessa syntyneistä lapsistaan noin 517 000 on itse vähintään 65-vuotiaita, ja tarve jatkuu vuoden 2070 jälkeenkin. YK:n vuoden 2000 replacement migration -raportti päätyi samaan. Tällä tahdilla ulkomaalaistaustaisten osuus Suomen väestöstä ylittäisi sivuston väestömallissa puolet noin vuonna 2054, kun vuosien 2021–2025 keskimääräisellä nettomaahanmuutolla se ylittää puolet vuonna 2091. Huoltosuhdetta voi keventää myös eläkeiällä, työllisyydellä ja tuottavuudella.
Muslimienemmistöisistä maista saapuvat kuuluvat Euroopassa ja Suomessa suurimpiin ja nopeimmin kasvaviin maahanmuuttajaryhmiin. Useat näistä maista ovat pakolaisperusteisen muuton lähtömaita, mikä kasvattaa vastaanottajamaiden muslimiväestöä.
Muslimienemmistöisistä maista tulleilla hedelmällisyys on pääosin yli kahden, suomalaistaustaisilla selvästi alle. Suunta on kuitenkin jyrkästi alaspäin. Kymmenessä vuodessa luku on laskenut kaikilla ryhmillä paitsi Bangladeshista tulleilla, joilla se nousi, ja Iranista tulleilla, joilla se pysyi ennallaan. Osalla ryhmistä se on pudonnut lähes puoleen. Luvut taustamaittain näkyvät Tilastot-sivun kokonaishedelmällisyyskuvaajassa.
Pew Research Center on arvioinut Suomen muslimiosuuden ja esittänyt sille kolme vaihtoehtoista kehityskulkua vuoteen 2050. Ne eroavat toisistaan vain muuttoliikkeen määrässä, joka on yhdessä nolla, yhdessä keskimääräinen ja yhdessä korkea.
Väestöosuus ei sellaisenaan kerro seurauksista, mutta sen perusteella voidaan myös tehdä arvioita seurauksista yhteiskunnalle. Sivusto tilastoi taustamaan eikä uskontoa, koska tietystä maasta tulleet ovat usein sen maan enemmistöuskonnon edustajia. Pew rakentaa omat arvionsa samalla oletuksella. Seurauksia tarkastellaan siksi taustamaan mukaan: taloudellisella puolella työllisyys ja sosiaaliturvan käyttö, muilla osa-alueilla rikollisuus ja Euroopan muslimien näkemykset.
Rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien jäsenmäärä on virallista rekisteritietoa (Tilastokeskus, väestörakenne, taulukko 11rx: uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluminen). Kokonaismäärä, noin 140 000 muslimitaustaista asukasta vuonna 2025, on uskontotieteilijä Teemu Pauhan arvio (Mene & tiedä, 19.3.2025) eikä rekisteriluku. Tällaiset arviot perustuvat väestön taustamaihin, koska uskontokuntaan kuulumattomia muslimeja ei tilastoida.
pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/11rx.p…201 maata. Toteutunut muutos vuosina 2010–2020 väestönlaskentojen, rekisterien ja kyselyjen pohjalta. Mittaus, ei ennuste.
www.pewresearch.org/religion/2025/06/09/religion-in-europe/Kokoelma arvioita ja uutisia muslimien väestöosuuden kasvusta eri Euroopan maissa. Luvut ovat lähteidensä mukaisia arvioita ja projektioita. Osa on virallisia tilastolaskelmia, osa akateemisia ja osa uutis- tai näkökulmamediaa. Tulokset riippuvat voimakkaasti syntyvyys- ja muuttoliikeoletuksista.
SWI swissinfo.ch Pewin dataan nojaten: Sveitsin muslimiväestö oli 6,1 % (500 000) vuonna 2016. Nollamuutolla osuus nousisi 8,2 %:iin (660 000) vuoteen 2050 mennessä, keskiskenaariossa 10,3 %:iin (1 140 000) ja korkealla muutolla 12,9 %:iin (1 500 000). Muslimit ovat keskimäärin 13 vuotta muita eurooppalaisia nuorempia. Pew oletti hedelmällisyysluvuksi 2,1 muslimeilla ja 1,5 muilla.
Vertaisarvioitu artikkeli projisoi wavelet-menetelmällä muslimienemmistön 13 Euroopan maahan. Ajankohta vaihtelee vuodesta 2085 (Kypros) vuoteen 2215 (Liettua), ja muun muassa Ruotsiin artikkeli projisoi enemmistön vuonna 2125, Ranskaan 2135 ja Britanniaan 2180. Oletuksina ovat korkeampi syntyvyys (~1 lapsi enemmän/nainen) ja vuoden 2017 muuttotaso (n. 706 000 turvapaikanhakijaa/v, 86 % muslimeja). Kirjoittajat eivät esitä aikahorisontista epävarmuusvaraumaa, vaan kutsuvat keskiskenaariota ”todennäköisimmäksi” ja kuvaavat konkreettisia yhteiskunnallisia seurauksia vuoteen 2220 asti. Menetelmä ei ole väestötieteellinen kohorttimalli vaan signaalinkäsittelyä. Lisäksi muslimiväestön laskusääntö on ongelmallinen. Kunkin viisivuotisjakson muslimimäärä saadaan lisäämällä muslimien osuus 0–4-vuotiaiden ikäryhmästä heidän osuuteensa koko väestöstä, vaikka nuo lapset sisältyvät jo koko väestöön. Sama korotettu osuus syötetään seuraavaan jaksoon, joten poikkeama kertautuu 40 kertaa vuoteen 2220 mennessä. Mallissa ei ole kuolleisuutta, muslimiväestön omaa ikärakennetta eikä syntyvyyden lähentymistä. Vertaa Pewin kohorttikomponenttiprojektioihin.
Juttu käsittelee Vaasan muslimiyhteisöä, joka rukoilee kolmessa vuokratilassa. Yhteisö on kasvanut osin kansainvälisten opiskelijoiden myötä: Vaasan yliopiston kansainvälisten opiskelijoiden määrä on yli kaksinkertaistunut vuodessa. Yhteisö olisi kiinnostunut ostamaan Vetokannaksen kirkon ja muuttamaan sen moskeijaksi. Kirkkohallituksen johtavan arkkitehdin Edla Mäkelän mukaan Suomessa ei ole aiemmin muutettu kirkkoa moskeijaksi. Kyseinen kirkko ei ole myynnissä.
Jerusalem Post: Islamilaisten yhdyskuntien rekisteröity jäsenmäärä kasvoi Norjassa 72 000:sta (2006) arviolta yli 197 000:een (2025), noin +174 %. Norjan kirkon jäsenosuus puolestaan laski 85 %:sta (1994) 62 %:iin (2024).
The European Conservative referoi hollantilaisdemografi Jan Lattenin arviota: muslimien määrä kasvaisi nykyisestä noin miljoonasta 3–4 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Muslimien osuus väestöstä nousisi näin n. 6 %:sta n. 20 %:iin, kun väkiluku olisi 20 miljoonaa. Arvio olettaa muuttoliikkeen jatkuvan nykytahdilla.
San Pablo CEU -yliopiston demografisen observatorion raportti arvioi Espanjan muslimiväestön olevan 2,4–2,5 miljoonaa vuoden 2025 alussa eli noin 5 % väestöstä. Väestöstä noin 3,6 % oli ensimmäisen polven muslimimaahanmuuttajia ja noin 1,4 % Espanjassa syntyneitä, joilla on vähintään yksi muslimitaustainen vanhempi. Vuonna 2024 syntyneistä vauvoista noin 11 %:lla oli vähintään yksi muslimitaustainen vanhempi. Raportin mukaan väestöosuuden ja syntyneiden osuuden ero selittyy sillä, että musliminaisten hedelmällisyys on kaksin–kolminkertainen espanjalaisiin verrattuna. Ensimmäisen polven muslimimaahanmuuttajista noin 85 % on Afrikasta ja noin 65 % koko ryhmästä on marokkolaistaustaisia. Myös tässä julkaisussa muslimius on määritelty taustamaan ja vanhempien taustan, ei uskonnollisen vakaumuksen perusteella.
Saksan liittovaltion maahanmuutto- ja pakolaisviraston BAMF:n laskelma arvioi Saksassa asuvien muslimien määräksi 6,6–7,0 miljoonaa eli 8,0–8,5 % väestöstä vuonna 2025. Osuus on noussut 1,6–1,8 prosenttiyksikköä vuoden 2019 arviosta, mikä selittyy pääosin Lähi-idän kriisialueilta tulleella muuttoliikkeellä. Suurin taustaryhmä ovat turkkilaistaustaiset (39,4 %) ja sen jälkeen arabitaustaiset (29,4 %). Turkkilaistaustaisten osuus on laskenut vuodesta 2008. Kyseessä on laskennallinen arvio (ekstrapolaatio), joka yhdistää mikrosensuksen 2025 ensitulokset ja vuoden 2020 Muslimisches Leben in Deutschland -tutkimuksen. Muslimeiksi lasketaan ne, joiden tausta on muslimienemmistöisessä maassa, sekä maahanmuuttajat että heidän Saksassa syntyneet jälkeläisensä. Laskenta perustuu taustaan eikä uskonnolliseen itseidentifikaatioon, minkä vuoksi tulos esitetään vaihteluvälinä.
Maahanmuuttokeskustelussa puhutaan usein siitä, että erityisesti kotoutumiseen satsaamalla saadaan vähennettyä maahanmuuttoon liittyviä ongelmia. Suomessa käytetään merkittävän paljon rahaa kotouttamiseen, mutta useat kotoutumisen mittarit osoittavat heikkoja tuloksia, erityisesti tietyissä maahanmuuttajaryhmissä. Kotoutumisen onnistumista voidaan mitata monin eri tavoin: koulutustuloksilla, kielitaidolla, asuinalueiden eriytymisellä ja kotouttamistoimien vaikuttavuudella. Mittarista riippumatta erot taustaryhmien välillä ovat suuria ja kaventuvat hitaasti. Joidenkin ryhmien kohdalla kotoutumistoimia ei tarvita käytännössä lainkaan, kun taas toisiin ryhmiin käytetään merkittävästi rahaa eivätkä lopputulokset ole erityisen menestyksekkäitä.
Koulutus on kotoutumisen perusmittari, koska se ennakoi myöhempää työllisyyttä ja tulotasoa. Oppimistulokset kertovat myös siitä, kuinka hyvin koulu tasaa lähtökohtien eroja.
Maahanmuuttajataustaisilla on Suomessa kantaväestöä huonommat oppimistulokset. PISA 2025:ssä kantaväestön ero toisen sukupolven oppilaisiin oli lukutaidossa 66 pistettä ja ensimmäisen sukupolven oppilaisiin 113 pistettä. Kuilu kapenee toisessa sukupolvessa mutta ei katoa. Pelkän sosioekonomisen taustan vakiointi kaventaa lukutaidon eroa toisessa sukupolvessa 18 ja ensimmäisessä 24 pistettä. Kun myös kotikieli ja luokka-aste vakioidaan, lukutaidon erot ovat 32 ja 63 pistettä, eli noin puolet erosta jää jäljelle. Suomen erot ovat OECD-maiden suurimpien joukossa. Siltä osin kuin ero näyttää kaventuvan, taustalla on myös kantaväestön tulosten heikkeneminen.
Karttanäkymä: Koulujen S2-osuudet postinumeroittain
PISA 2025:ssä kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten 15-vuotiaiden ero oli suuri lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä. Toisen sukupolven erot olivat luonnontieteissä suuremmat vain Mongoliassa, Brasiliassa, Filippiineillä ja Libanonissa. Taustatekijöiden vakiointi pienentää eron suunnilleen puoleen mutta ei poista sitä. Pieninkin jäljelle jäävä ero, 25 pistettä matematiikassa toisessa sukupolvessa, vastaa runsasta kouluvuotta.
Suomen kokonaistulos on laskenut, mutta lasku ei tule vain maahanmuuttajataustaisista oppilaista. Vuosina 2012–2025 matematiikan osaaminen laski kantaväestössä 45 pistettä ja toisessa sukupolvessa 22 pistettä.
Vasemmalle ulottuva palkki kertoo, kuinka monta pistettä ryhmä jää kantaväestön alapuolelle. Ylempi palkki on mitattu ero, alempi ero taustatekijöiden vakioinnin jälkeen, ja niiden erotus on se osa, jonka tausta selittää.
Noin 20 PISA-pistettä vastaa keskimäärin yhden kouluvuoden osaamista.
| Ryhmä | Sellaisenaan | Taustatekijät vakioitu |
|---|---|---|
| Lukutaito, 1. sukupolvi | -113 | -63 |
| Luonnontieteet, 1. sukupolvi | -100 | -48 |
| Luonnontieteet, 2. sukupolvi | -73 | -37 |
| Matematiikka, 1. sukupolvi | -69 | -35 |
| Lukutaito, 2. sukupolvi | -66 | -32 |
| Matematiikka, 2. sukupolvi | -46 | -25 |
Ulkomaalaistaustaisten oppilaiden osuus peruskoulun vuosiluokilla 1–9 on noussut viidessä vuodessa 8,1 %:sta 13,1 %:iin (2020–2025). Alueelliset erot ovat suuria: Uudellamaalla osuus on moninkertainen vähiten maahanmuuttoa saaneisiin maakuntiin verrattuna.
| Ryhmä | 2020 | 2025 |
|---|---|---|
| Uusimaa | 15,4 | 23,1 |
| Ahvenanmaa - Åland | 15,2 | 21,9 |
| Varsinais-Suomi | 9,1 | 14,8 |
| Pohjanmaa | 7,9 | 13,2 |
| Kymenlaakso | 7,2 | 10,5 |
| Päijät-Häme | 6,8 | 10,4 |
| Etelä-Karjala | 6,7 | 10,2 |
| Kanta-Häme | 4,4 | 8,5 |
| Pirkanmaa | 5,3 | 8,5 |
| Etelä-Savo | 3,8 | 7,8 |
| Kainuu | 0,0 | 7,7 |
| Pohjois-Karjala | 3,6 | 7,0 |
| Satakunta | 3,4 | 6,8 |
| Pohjois-Savo | 3,5 | 6,5 |
| Keski-Suomi | 3,2 | 6,0 |
| Lappi | 3,0 | 5,2 |
| Etelä-Pohjanmaa | 2,3 | 5,0 |
| Keski-Pohjanmaa | 2,5 | 4,6 |
| Pohjois-Pohjanmaa | 2,4 | 4,0 |
Väitettä, etteivät maahanmuuttajataustaiset oppilaat heikennä koulun tuloksia, voi tarkastella PISA 2022:n aineistolla, jossa koulut on ryhmitelty näiden oppilaiden osuuden mukaan. Koulun keskiarvo laskee selvästi, kun osuus kasvaa, koska nämä oppilaat ovat osa koulun tulosta. Kantaväestön oppilaiden omassa keskiarvossa laskua ei näy, mutta osa kantaväestön perheistä valitsee toisen koulun tai muuttaa pois.
Maahanmuuttajataustaisten omat tulokset heikkenevät jyrkästi osuuden kasvaessa, ja sosioekonominen tausta selittää siitä vain pienen osan. Tutkijat pitävät todennäköisimpänä syynä opetuskielen puutteellista hallintaa.
Palkki on pistemäärän muutos, kun koulun maahanmuuttajataustaisten osuus nousee alle 5 prosentista vähintään 40:een. Ylempi palkki on vakioimaton, alempi sosioekonomisen taustan vakioinnin jälkeen.
Noin 20 PISA-pistettä vastaa keskimäärin yhden kouluvuoden osaamista.
| Ryhmä | Vakioimaton | Sosioekon. tausta vakioitu |
|---|---|---|
| Kantaväestö (lukutaito) | 8 | 1 |
| Kantaväestö (matematiikka) | 7 | 1 |
| Maahanmuuttajataustaiset (matematiikka) | -40 | -32 |
| Maahanmuuttajataustaiset (lukutaito) | -44 | -38 |
S2 eli suomi toisena kielenä ja kirjallisuus on äidinkielen oppiaineen oppimäärä oppilaille, joiden suomen kielen taito ei vielä riitä tavalliseen äidinkielen opetukseen. Sillä on omat tavoitteet ja arviointi, eikä se ole tukiopetusta. Opettajat arvioivat oppilaan tarpeen, mutta huoltaja päättää, opiskeleeko lapsi S2:ta vai tavallista äidinkieltä.
S2-opetuksen valinnan peruste on kielitaito eikä syntyperä. Siksi S2-osuus ei ole sama asia kuin ulkomaalaistaustaisten osuus, ja S2:ta opiskelee myös Suomessa syntyneitä lapsia. S2-osuus kertoo suoremmin kuin taustamaa, kuinka monen oppilaan opetuskielen taito on vielä puutteellinen.
Lukuvuonna 2024–2025 suomenkielisten koulujen ekaluokkalaisista vähintään 11,5 % opiskeli S2:ta. Vantaalla osuus oli yli kolmannes, Espoossa, Turussa ja Helsingissä noin neljännes ja Oulussa alle kymmenesosa. Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Turussa on neljännes maan ekaluokkalaisista mutta yli puolet S2-ekaluokkalaisista. Myös koulujen väliset erot ovat suuria. Yli puolessa suomenkielisistä kouluista ei ollut yhtään S2-ekaluokkalaista, ja puolet S2-ekaluokkalaisista kävi alle kymmenesosassa kouluista. Koulukohtaiset osuudet ovat karttanäkymässä.
| Ryhmä | % ekaluokkalaisista |
|---|---|
| Vantaa | 35,3 |
| Espoo | 26,1 |
| Turku | 25,9 |
| Helsinki | 23,1 |
| Tampere | 14,3 |
| Lahti | 13,6 |
| Koko maa | 11,5 |
| Jyväskylä | 8,3 |
| Kuopio | 8,1 |
| Oulu | 6,1 |
Oman äidinkielen opetus on perusopetusta täydentävää kielenopetusta, ja se on vapaaehtoista sekä kunnalle että oppilaalle. Valtionavustusta maksetaan enintään kahdesta viikkotunnista jokaista neljän oppilaan laskennallista ryhmää kohti. Osallistujia oli syksyllä 2025 kaikkiaan 24 827, kieliä 63 ja järjestäjiä 85.
| Vuosi | Syksy (Oppilaita ja opiskelijoita) | Kevät (Oppilaita ja opiskelijoita) |
|---|---|---|
| 2018 | 20 732 | 18 785 |
| 2019 | 21 215 | 20 380 |
| 2020 | 22 041 | 20 901 |
| 2021 | 22 914 | 21 174 |
| 2022 | 21 800 | 22 162 |
| 2023 | 24 137 | 22 010 |
| 2024 | 23 976 | 21 324 |
| 2025 | 24 827 | 23 580 |
PISA 2022:ssa oppilaat raportoivat selvästi enemmän turvallisuusriskejä kouluissa, joissa maahanmuuttajataustaisia oppilaita on vähintään kymmenesosa, kuin muissa kouluissa. Ero on Suomessa suurempi kuin OECD-maissa keskimäärin. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat myös itse raportoivat enemmän turvallisuusriskejä ja tuntevat olonsa koulussa turvattomammaksi kuin kantaväestön oppilaat, eniten itse ulkomailla syntyneet.
Suurkaupunkien ja maaseudun koulujen välillä on lähes yhtä suuri ero, ja maahanmuuttajataustaiset oppilaat keskittyvät kaupunkeihin, joten osa erosta voi johtua sijainnista. Sosioekonomisesti heikommissa kouluissa turvallisuusriskejä ei Suomessa raportoida enempää kuin vahvemmissa.
Rivit vertaavat kouluja, joissa maahanmuuttajataustaisia oppilaita on vähintään 10 % ja alle 10 %, suurkaupunkien ja maaseudun kouluja sekä sosioekonomisesti heikompia ja vahvempia kouluja. Palkki kertoo, kuinka paljon korkeampi turvallisuusriskien indeksi on ensin mainituissa. Indeksin OECD-keskiarvo on 0 ja keskihajonta 1, joten 0,24 on noin neljännes keskihajonnasta. Suomessa indeksi oli 0,44 kouluissa, joissa maahanmuuttajataustaisia oppilaita on vähintään 10 %, ja 0,20 muissa kouluissa. Norjassa sama ero oli 0,14 ja Ruotsissa 0,07, joka ei ole tilastollisesti merkitsevä.
| Ryhmä | Suomi | OECD-keskiarvo |
|---|---|---|
| Maahanmuuttajat | 0,24 | 0,11 |
| Sijainti | 0,20 | 0,01 |
| Perhetausta | 0,03 | 0,29 |
PISA mittaa 15-vuotiaiden osaamista yhdellä kokeella, kun taas tutkinnon suorittaminen kertoo, kuinka moni vie aloittamansa koulutuksen loppuun. Se on eri kysymys. Mittari seuraa jokaista ryhmää sen omalta lähtöviivalta eikä siksi vaadi ikävakiointia.
Tulos riippuu koulutusasteesta. Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset vievät aloittamansa korkeakouluopinnot loppuun käytännössä yhtä usein kuin kantaväestö. Lukiossa he jäävät hieman jälkeen. Ammatillisessa koulutuksessa he valmistuvat harvimmin kaikista kolmesta ryhmästä, harvemmin kuin ulkomailla syntyneetkin.
Koulutuksen varhain päättäneiden osuus on ulkomailla syntyneillä nuorilla selvästi korkeampi kuin kantaväestöllä. Ero on Suomessa EU-mittakaavassa maltillinen.
Opetus on vapaaehtoista sekä kunnalle että oppilaalle, sitä annetaan enintään kaksi viikkotuntia, ja sen kustannus on yhdessä S2-opetuksen kanssa samassa 22,5 miljoonan euron momentissa. Kansallinen arviointi on tehty, mutta se ei mitannut oppimistuloksia.
Rekrytoinnin suurimmat pulmat johtuvat hakijoiden opettajankoulutuksen, opettajakokemuksen tai riittävän suomen kielen taidon puutteesta. Kolmasosa opetuksen järjestäjistä pystyy ja kolmasosa ei pysty huolehtimaan riittävästä tuesta nykyisillä resursseilla. Tunnit ovat usein ilta-aikaan, ja vain noin puolet oman äidinkielen opettajista teki yhteistyötä valmistavan opetuksen opettajan tai erityisopettajan kanssa. Opettajien mukaan laatu paranisi, jos opetus järjestettäisiin iän mukaan ja oppimäärä palautettaisiin opetussuunnitelman perusteisiin. Arvioinnin otsikossa lukee vaikuttavuus, mutta se määritellään raportissa opetuksen kyvyksi ja mahdollisuuksiksi tukea tavoiteltuja muutoksia, ja aineisto on kysely. Oppimistuloksia ei mitattu, joten siitä, vaikuttaako opetus kielitaitoon tai koulumenestykseen, ei ole Suomessa tietoa.
Vuoden 2024 yleisavustus oli 22 475 000 euroa vieraskielisille sekä 75 000 euroa saamen- ja romanikielisille oppilaille. Sama summa kattaa kolme asiaa: suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen, muun opetuksen tuen ja oman äidinkielen opetuksen. Laskentaperusteet ovat julkiset, vaikka jako ei ole: opetustunnin laskennallinen kustannus on 25 euroa, avustusta maksetaan enintään 86 prosenttia hyväksyttävistä laskennallisista kustannuksista, ja oman äidinkielen opetuksesta enintään kahdesta viikkotunnista jokaista neljän oppilaan laskennallista ryhmää kohti. Kahdella oppilaalla ryhmä syntyy, jos neljää ei saada kokoon.
Syksyllä 2025 opetukseen osallistui 24 827 oppilasta ja opiskelijaa, kieliä oli 63 ja järjestäjiä 85. Syksyllä 2018 luvut olivat 20 732, 58 ja 88, joten osallistujamäärä on kasvanut noin viidenneksen ja järjestäjien määrä on pysynyt paikallaan. Suurimmat kielet syksyllä 2025 olivat venäjä 5 931, arabia 3 019, somali 2 108, ukraina 1 746, englanti 1 361 ja albania 1 206. Ukraina kasvoi 105 oppilaasta 1 746:een kolmessa vuodessa.
S2-oppimäärää voi opiskella oppilas, jonka suomen kielen taito ei riitä suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärään. Oppilasta opettavat opettajat arvioivat tarpeen yhdessä, ja huoltaja päättää oppimäärän valinnasta. Oppilas voi siirtyä suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärään, kun hänen kielitaitonsa on saavuttanut S2:n tavoitteet.
S2-opetuksella on omat sisällöt, tavoitteet ja arviointikriteerit, eikä se ole tukiopetusta. Osa S2-oppilaista on syntynyt Suomessa ja asunut täällä jo vuosia, osa on juuri siirtynyt valmistavasta opetuksesta yleisopetukseen. Vuosiluokilla 1–9 S2-oppimäärää opiskeli lukuvuonna 2021–2022 yhteensä 42 906 oppilasta, kun kaksi vuotta aiemmin heitä oli 35 934 (Vipunen).
Suomi · PISA 2022: 58 % ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaista jäi alle matematiikan perustason (kantaväestö 22 %). Lukemisessa 61 % jäi alle perustason. Kuilu näkyy myös toisessa sukupolvessa (43 % / 39 %).
Toisessa kansainvälisessä aikuisten taitotutkimuksessa (PIAAC II, aineisto 2022–2023) kantaväestön lukutaidon keskiarvo oli Suomessa 307 pistettä, toisen sukupolven maahanmuuttajien 292 ja ensimmäisen sukupolven 201. Kantaväestön ja ensimmäisen sukupolven 106 pisteen ero oli raportin vertailumaista suurin. Ruotsissa ero oli 52, Norjassa 54 ja OECD-maissa keskimäärin 39 pistettä. Korkeintaan viisi vuotta Suomessa asuneiden keskiarvo oli 176 ja pidempään asuneiden 211. Lyhyemmän ajan asuneista noin 70 prosentilla ja pidempään asuneista noin puolella taidot olivat puutteelliset. Toisaalta korkeintaan viisi vuotta maassa asuneista lähes viidenneksellä oli vähintään hyvä lukutaito, eikä toinen sukupolvi eronnut kantaväestöstä tilastollisesti merkitsevästi, joskin siitä oli vähän havaintoja. Tehtäviä saattoi tehdä vain suomeksi tai ruotsiksi. Runsas 3 prosenttia otoksesta vastasi kielitaidon puutteen vuoksi vain lyhyeen ovensuukyselyyn, ja raportin mukaan ensimmäisen sukupolven tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia maiden välillä.
Komission maaraportin mukaan ulkomailla syntyneiden oppilaiden alisuoriutuminen on Suomessa 57 %, yksi EU:n korkeimmista, ja ero säilyy merkittävänä myös sen jälkeen, kun sosioekonominen tausta ja kotona puhuttu kieli on huomioitu. Koulutuksen varhain päättäneitä on ulkomailla syntyneistä 13,0 % ja kantaväestöstä 9,2 %. Hyvälle taitotasolle yltävien osuus heikoimmassa asemassa olevista oppilaista on pudonnut 8 %-yksikköä vuodesta 2015: Suomi on edelleen EU-keskiarvoa tasa-arvoisempi, mutta suunta on alaspäin.
Tutkimus vertaa saman koulun sisaruksia, joiden luokka-asteella oli eri osuus pakolaistaustaisia oppilaita. Norjassa valtio osoittaa pakolaisille asuinkunnan, mikä rajoittaa perheiden valikoitumista kouluihin. Pakolaistaustaisten osuuden kasvu heikensi kantaväestön oppilaiden matematiikan tuloksia. Viiden prosenttiyksikön lisäys alensi tulosta keskimäärin 3 prosenttia vuoden odotetusta edistymisestä, ja tekijät pitävät vaikutusta merkittävänä. Norjan kielen ja englannin tuloksiin vaikutusta ei ollut, eikä muiden maahanmuuttajien osuus vaikuttanut yhteenkään kokeeseen. Kielteinen vaikutus tuli lähinnä Afrikasta ja Lähi-idästä tulleista pakolaislapsista, joiden omat matematiikan tulokset olivat ryhmistä heikoimmat. Aasiasta tulleiden pakolaislasten vaikutus oli myönteinen mutta ei tilastollisesti merkitsevä. Tekijät varoittavat yleistämästä yhden pakolaisryhmän tuloksia muihin.
Tutkimus vertaa saman koulun ikäluokkia, joista osa sai kahden kansallisen kokeen välillä vasta maahan tulleen pakolaislapsen ja osa ei. Vaikutus mitataan kaikkiin muihin oppilaisiin, myös pidempään maassa asuneisiin maahanmuuttajataustaisiin. Pakolaislapset sijoittuivat kouluihin, joiden tulokset olivat heikompia jo ennen heidän tuloaan: vastaanottaneet ikäluokat jäivät tanskan kokeessa noin 6,7 prosenttia keskihajonnasta jälkeen. Kun tämä valikoituminen otettiin huomioon, pakolaislapsen tulo ei vaikuttanut muiden oppilaiden edistymiseen tanskassa eikä matematiikassa. Tekijöiden mukaan vaikutus oli tilastollisesti merkitsemätön ja käytännössä merkityksetön, ja he pitävät estimaatteja tarkkoina. Tekijät huomauttavat, että pakolaislapsia tuli kuhunkin ikäluokkaan vähän ja että Tanska ottaa vastaan vähemmän pakolaisia kuin Saksa ja Ruotsi. He eivät voi sulkea pois, että tulos olisi toinen, jos pakolaisoppilaita olisi enemmän, eikä tutkimus mittaa pitkän aikavälin vaikutuksia.
Jyväskylän yliopiston ja opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimus PISA 2022 -aineistosta (241 koulua, yli 10 200 oppilasta, joista noin 1 900 maahanmuuttajataustaisia): ensimmäisen polven maahanmuuttajaoppilaista 61 %:lla oli heikko lukutaito ja 58 %:lla heikko matematiikan osaaminen. Toisessa polvessa osuudet olivat 39 % ja 43 %, kun kaikista oppilaista heikkoja oli lukutaidossa noin 21 % ja matematiikassa 25 %. Tutkijoiden mukaan ero maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön välillä on kaventunut ennen kaikkea siksi, että enemmistöväestöön kuuluvien oppilaiden osaaminen on heikentynyt.
Ylen reportaasi kertoo kahdesta helsinkiläiskoulusta, joissa yli kaksi kolmasosaa oppilaista on maahanmuuttajataustaisia ja joissa puhutaan noin 30 eri kieltä. Oppilaat kutsuvat välituntien puhekieltä ”mamusuomeksi”. Taustalla on sama tutkimustulos kuin yllä: ensimmäisen polven maahanmuuttajaoppilaista 61 %:n lukutaito on liian heikko yhteiskunnassa täysipainoiseen toimintaan. Jutussa esitetty suositus on, että maahanmuuttajataustaisten osuus luokassa olisi enintään 20–30 %. Itäkeskuksen koulun oppilaista yli 70 % jatkaa toiselle asteelle. Opetusministeri Anders Adlercreutz lupasi lisää äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiviikkotunteja alakouluun, oppimisen tuen uudistuksen sekä 50 miljoonan euron tasa-arvorahoituksen henkilöstön palkkaamiseen. Kyseessä on hyvä esimerkki siitä, miten maahanmuutto lisää julkisia kustannuksia myös koulutuksessa.
Itäkeskuksen peruskoulun ekaluokkalaisten suomen tuntia ei voi kutsua äidinkielen tunniksi, koska kenenkään oppilaan äidinkieli ei ole suomi. Paikalla oli kahden ekaluokan jakoryhmät, 17 oppilasta, kaikki S2-oppilaita (suomi toisena kielenä). Yhdessä koulun luokista puhutaan kymmentä eri kieltä, ja S2-oppilaita on paljon myös muilla luokka-asteilla. Osa 7-vuotiaista lukee sujuvammin kuin moni suomea äidinkielenään puhuva, osa lukee mekaanisesti ymmärtämättä lukemaansa. Opettajien mukaan eritasoisen materiaalin valmistaminen tuo lisätyötä, ja tulkkeja joudutaan käyttämään paljon, kun yhteistä kieltä ei löydy. Erityinen haaste on, että suomen kieli on osalla lapsista läsnä vain koulussa: kotona puhutaan äidinkieltä, ja lapsi voi olla perheen paras suomen puhuja.
Espoon Kirstin koulussa 92 % noin 450 oppilaasta on vieraskielisiä, ja koulussa puhutaan 55 eri äidinkieltä (yleisin albania, sen jälkeen englanti). Koko Espoossa noin 32 % oppilaista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea, ja kahdeksassa espoolaiskoulussa vieraskielisten osuus ylittää 50 %. Rehtorin mukaan suomenkieliset huoltajat alkoivat harkita lapsen siirtämistä toiseen kouluun, kun vieraskielisten lasten osuus ylitti 40–50 %.
Jatkojuttu Espoon Kirstin koulusta (noin 450 oppilasta, joista 92 % vieraskielisiä): Espoossa on nyt kahdeksan koulua, joissa vieraskielisten osuus ylittää 50 %. Poliitikot vihreistä, kokoomuksesta ja SDP:stä pitävät kehitystä eriytymisenä, joka on mennyt ”todella vaikeaan suuntaan”. Esitettyjä keinoja ovat vuokra- ja omistusasumisen sekoittaminen, oppilaaksiottoalueiden muuttaminen ja painotetun opetuksen lisääminen. Erimielisyyttä on siitä, kenen vastuulla tilanne on ja mikä keinoista tepsii.
Helsinki muuttaa itäisten kaupunginosien peruskoulujen oppilaaksiottoalueita: Puu-Myllypuron lapset siirretään Itäkeskuksen peruskouluun vuodesta 2027 alkaen, myöhemmin myös Karhunkaatajan alueen lapset. Virallinen peruste on oppilasmäärien tasaaminen, mutta taustalla on myös huoli asuinalueiden eriytymisestä. Itäkeskuksen koulussa on hyvin vähän suomea äidinkielenään puhuvia, ja virkakunta sanoo nyt ääneen, että ilman siirtoa vaarana on, etteivät koulun oppilaat opi suomea. Koulujen johtokunnat olivat eri mieltä: Itäkeskus piti muutosta erinomaisena, Myllypuro vastusti sitä.
Itäkeskuksen peruskoulun oppilaista 65 % oli viime vuonna S2-oppilaita eli opiskeli suomea toisena kielenä. Ekaluokkalaisista S2-oppilaiden osuus oli 84 %. Helsingin kaupunki on päättänyt muuttaa oppilaaksiottoalueitaan siten, että Itäkeskuksen peruskouluun siirtyy enemmän oppilaita erityisesti suomalaistaustaisilta alueilta. Herttoniemen vanhemmat ovat valittaneet päätöksestä hallinto-oikeuteen. Heidän suurin huolensa on koulumatkan piteneminen. Yksi haastatelluista vanhemmista mainitsee myös S2-oppilaiden suuren määrän, vaikka kertoo kuulleensa koulusta paljon hyvää. Perusopetusjohtaja Ville Raatikaisen mukaan syy on yksinomaan oppilasmäärien tasaaminen, koska Myllypuro on täynnä ja Itäkeskuksen koulua laajennetaan, kun taas lautakunnan jaoston puheenjohtaja Kaisa Eskola (vas.) mainitsee myös pyrkimyksen vähentää segregaatiota. Väitöskirjatutkija Oskar Rönnbergin tutkimus asettaa koulukeskustelun mittasuhteisiin: lapsiperheiden halukkuus muuttaa pois huono-osaisemmilta ja etnisesti moninaisemmilta alueilta on korkea, mutta syynä eivät ole koulut. Ylivoimaisesti tärkein syy oli alueella koettu turvattomuuden tunne, sosiaalisen järjestyksen ongelmat ja näkyvä päihteiden käyttö. Turussa oppilaaksiottorajojen muuttamista ei pidetä ensisijaisena keinona. Siellä panostetaan heikompien alueiden kouluihin pienemmillä opetusryhmillä, lisäämällä oppimateriaalia, ohjaajia ja erityisopettajia sekä painotusluokilla.
MTV:n haastattelemat opettajat kuvaavat arkea S2-oppilaiden kanssa: osa oppilaista ei aloittaessaan puhu lainkaan suomea, ja opetuksen eriyttäminen vie aikaa muilta oppilailta. Helsingissä useissa kouluissa yli puolet oppilaista on vieraskielisiä, kun taas Huittisten Sammun koulussa S2-oppilaita on noin 7 % ja opettajan mukaan kieli tarttuu suomenkielisessä ympäristössä nopeasti. Valtio rahoittaa kielitukea 50 miljoonalla eurolla vuodessa, vuodesta 2027 alkaen 75 miljoonalla. Juttu perustuu opettajien haastatteluihin ja kyselyyn, johon vastasi 31 luokanopettajaa noin 1 700:sta.
Kielen osaaminen on kotoutumisen olennaisimpia tekijöitä. Mikäli kieltä ei osaa, ymmärrys ympäröivästä kulttuurista ja siteet siihen eivät muodostu niin helposti. Kielitaidosta on kaksi lukua, ja ne mittaavat eri joukkoa. Väestökyselyssä ovat kaikki maahan muuttaneet. Koulutustilastossa ovat vain ne, jotka kävivät kurssin loppuun, ja kurssille pääsee vain osa. Mihin kielitaito koulussa riittää, kerrotaan osiossa Koulutus. Mitä opetus maksaa, kerrotaan osiossa Kotouttamisen kustannukset ja vaikuttavuus.
Ensimmäinen luku kattaa kaikki maahan muuttaneet, myös ne, jotka eivät ole käyneet mitään kurssia. Kaksi jälkimmäistä koskee vain niitä, jotka suorittivat kotoutumiskoulutuksen loppuun, joten ne kuvaavat koulutuksen parasta mahdollista tulosta. Luvut eivät ole rinnastettavissa.
THL:n MoniSuomi 2022 on tuorein kyselyyn perustuva kielitaitoluku, joka kattaa myös ne, jotka eivät ole käyneet mitään kurssia. Siinä 63 % ilmoitti osaavansa suomea tai ruotsia vähintään keskitasoisesti, eli 37 % jäi sen alle. Osuus vaihtelee taustamaaryhmittäin 89 prosentista 40:een. Luvut ovat itsearvioita eivätkä testituloksia, eikä ”keskitasoinen” vastaa mitään eurooppalaisen viitekehyksen tasoa. Itsearvio yliarvioi tyypillisesti taitoa.
Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimuksen luku vuodelta 2014: kolme neljästä arvioi suomen tai ruotsin taitonsa vähintään keskitasoiseksi. Lukua ei voi asettaa MoniSuomen 63 %:n rinnalle aikasarjaksi. Populaatiot eroavat, eikä kysymyksenasettelu ole sama. UTH-tutkimus kattoi 15–64-vuotiaat ulkomaista syntyperää olevat, MoniSuomi 20–74-vuotiaat ulkomailla syntyneet. Ero kertoo ennen muuta siitä, että kahdesta itsearviokyselystä ei saa trendiä.
THL:n väestötutkimukseen vastasi 7 838 ulkomailla syntynyttä, ja aineisto kerättiin syyskuusta 2022 maaliskuuhun 2023. Kysymys esitettiin kaikille riippumatta siitä, oliko vastaaja osallistunut mihinkään koulutukseen. Siksi tutkimuksen luku on tuorein koko väestöä koskeva kyselyyn perustuva kielitaitoluku. Kaikista maahan muuttaneista 63 % ilmoitti osaavansa suomea tai ruotsia vähintään keskitasoisesti: naisista 68 % ja miehistä 57 % (20–74-vuotiaat). Taustamaaryhmien ero on jyrkkä. Osuus on Virosta tulleilla naisilla 89 %. Venäjältä ja Neuvostoliitosta tulleilla naisilla se on 80 % mutta miehillä 60 %. Kaakkois-Aasiasta tulleilla osuus on 44 % ja muusta Aasiasta, Amerikasta ja Oseaniasta tulleilla 40 %. Alue-ero kulkee odotusta vastaan: osuus on Kymenlaaksossa, Päijät-Hämeessä ja Keski-Uudellamaalla 70–71 %, mutta Helsingissä 60 % ja Länsi-Uudellamaalla 59 %.
Sivu erittelee MoniSuomen jakauman tarkemmin kuin yhteenlaskettu osuus: noin neljännes arvioi taitonsa erinomaiseksi, noin kolmannes aloittelijan tasoiseksi ja noin joka kymmenes ilmoitti, ettei osaa kumpaakaan kotimaista kieltä lainkaan. Kielitaito oli heikoin työn ja opiskelun perusteella tulleilla, joiden arjessa kieltä ei välttämättä tarvita ja joista osa on maassa väliaikaisesti. Sivu huomauttaa, että kyselyaineistoa tarvitaan siksi, ettei rekisteritieto riitä kielitaidon arviointiin.
Kotoutumiskoulutuksen kielellinen tavoite on B1.1, ja sen saavuttaa noin kolmasosa koulutuksen loppuun suorittaneista. Luku koskee vain loppuun suorittaneita, eli keskeyttäneet ja aloittamatta jättäneet eivät ole mukana. Siksi luku on koulutuksen paras mahdollinen tulos eikä maahan muuttaneiden keskiarvo. Paranemisesta ei ole merkkiä: vuosina 2013–2016 B1-tason saavutti vajaat 35 % päättäneistä.
Kotoutumiskoulutuksen kielellinen tavoite on B1.1, toimiva peruskielitaito. Selvitys siteeraa kyselyä, jonka TEM teki ELY-keskuksille kesällä 2024. Kyselyn mukaan ELY-keskusten vuosina 2022 ja 2023 hankkimissa koulutuksissa 32 % kaikista loppuun suorittaneista saavutti vähintään tason B1.1, eli 68 % jäi tavoitetason alle. Tekijät ovat Risto Karinen, Taru Aihinen, Jenna Siltala ja Olli Oosi. Raportin kansilehti on päivätty toukokuulle 2024, vaikka se siteeraa saman vuoden kesällä tehtyä kyselyä. Asiakirja on julkaistu hankeikkunassa toukokuussa 2025.
Kotoutumiskoulutukseen ohjataan kotoutumissuunnitelman kautta, ja ensimmäinen suunnitelma on laadittava viimeistään kolmen vuoden kuluttua ensimmäisestä oleskeluluvasta tai oleskeluoikeuden rekisteröinnistä. Vuoden 2024 loppuun voimassa olleen lain mukaan oikeus suunnitelmaan oli työttömillä työnhakijoilla ja niillä, jotka saivat toimeentulotukea muuten kuin tilapäisesti. Muille suunnitelma voitiin laatia, jos sen arvioitiin olevan tarpeen. Osion kaavion koulutusluvut vuosilta 2022–2023 koskevat siksi pääosin työttömiä työnhakijoita eivätkä työssä käyviä työperäisiä tulijoita, opiskelijoita tai kotona lasta hoitavia. Vuoden 2025 alussa voimaan tullut kotoutumislaki laajensi kohderyhmää: kunnan on arvioitava kotoutumispalveluiden tarve myös kansainvälistä suojelua saaneilta ja heidän perheenjäseniltään sekä lasten kotihoidon tukea saavilta. Kolmen vuoden määräaika säilyi.
Vuoden 2025 kotoutumislain mukaan suunnitelma laaditaan, jos maahanmuuttaneen arvioidaan tarvitsevan sitä. Työvoimaviranomainen laatii sen työttömälle työnhakijalle. Kunta laatii sen kansainvälistä suojelua saavalle tai hänen perheenjäsenelleen, toimeentulotukea muuten kuin tilapäisesti saavalle, ilman huoltajaa tulleelle alaikäiselle ja muulle maahanmuuttaneelle. Suunnitelma on laadittava viimeistään kolmen vuoden kuluttua ensimmäisestä oleskeluluvasta, oleskelukortista tai oleskeluoikeuden rekisteröinnistä. Sivun mukaan maassa oleskelun peruste ei saisi suoraan vaikuttaa siihen, ettei suunnitelmaa tehdä.
Maahanmuuttajalla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan, jos hän on työtön ja rekisteröity työnhakijaksi tai jos hän saa toimeentulotukea muuten kuin tilapäisesti. Suunnitelma voidaan laatia myös muulle maahanmuuttajalle, jos hänen arvioidaan alkukartoituksen perusteella tarvitsevan sitä. Ensimmäinen suunnitelma on laadittava viimeistään kolmen vuoden kuluttua ensimmäisen oleskeluluvan tai oleskelukortin myöntämisestä taikka oleskeluoikeuden rekisteröimisestä.
Kotoutumiskoulutus on tarkoitettu oppivelvollisuutensa päättäneille maahan muuttaneille. Siihen kuuluu suomen tai ruotsin kielen opetusta, työssäoppimisjakso, aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista sekä ammatillista suunnittelua ja uraohjausta. Koulutuksen lopussa opiskelija osallistuu kielitaidon päättötestiin. Kotoutumiskoulutus toteutetaan pääsääntöisesti työvoimakoulutuksena, mutta sitä voidaan järjestää myös omaehtoisena opiskeluna. Luku- ja kirjoitustaidon koulutus järjestetään erikseen vapaan sivistystyön oppilaitoksissa ja osana aikuisten perusopetusta.
Tulkkauslaskusta tiedetään osia. Hyvinvointialueet käyttivät tulkkaus- ja käännöspalveluihin noin 35,3 miljoonaa euroa vuonna 2024, noin neljä miljoonaa enemmän kuin vuonna 2023. Valtio osti käännös- ja tulkkauspalveluja 16,5 miljoonalla ja kunnat 5,8 miljoonalla eurolla vuonna 2022. Valtion suurimmat ostajat olivat tuomioistuinlaitos 4,5 miljoonalla, Maahanmuuttovirasto 3 miljoonalla ja valtioneuvoston kanslia 2,6 miljoonalla eurolla, ja Maahanmuuttoviraston menot nousivat 3,8 miljoonaan euroon vuonna 2024. Luvut ovat eri vuosilta ja sisältävät myös kääntämisen, joten niistä ei voi laskea koko laskua yhteen.
Alan oma taustaraportti sääntelyn puutteesta: laki ei aseta tulkille pätevyysvaatimuksia, joten yksittäisen toimeksiannon voi hoitaa kuka tahansa. Vain oikeustulkin nimike on suojattu. Opetushallituksen oikeustulkkirekisteri on ollut olemassa vuodesta 2016, mutta viranomaista ei velvoiteta käyttämään rekisteriin merkittyä tulkkia. Raportti on etujärjestön, ja sen ratkaisuehdotus on tulkkilaki. Kuvaus nykytilan sääntelemättömyydestä on kuitenkin tarkistettavissa lainsäädännöstä. Raportin luvut julkishallinnon hankinnoista vuodelta 2022 ovat Tutkihankintoja.fi-palvelusta: valtio osti käännös- ja tulkkauspalveluja 16,5 miljoonalla ja kunnat 5,8 miljoonalla eurolla. Valtion suurimmat ostajat olivat tuomioistuinlaitos 4,5 miljoonalla, Maahanmuuttovirasto 3 miljoonalla ja valtioneuvoston kanslia 2,6 miljoonalla eurolla.
Hyvinvointialueet käyttivät tulkkaus- ja käännöspalveluihin noin 35,3 miljoonaa euroa vuonna 2024, noin neljä miljoonaa enemmän kuin 2023. Maahanmuuttoviraston menot nousivat 2,9 miljoonasta eurosta vuonna 2023 3,8 miljoonaan vuonna 2024. Kelan ja TE-toimistojen tulkkauskulut kääntyivät nopeaan kasvuun jo ennen Ukrainan pakolaisten tuloa, ja TE-toimistojen kasvua selittää Keha-keskuksen mukaan osin etätulkkaus, joka on lisännyt tulkkauksen käyttöä. Suurimpien vieraskielisten kaupunkien menot pysyivät vuosina 2023 ja 2024 lähes samoina. Suomessa oikeus omakieliseen palveluun ei riipu maassaoloajasta. Tanskassa yli kolme vuotta maassa asunut maksaa terveydenhuollon tulkkauksen itse, jos ei silti pysty asioimaan tanskaksi.
Kansalaisuuteen vaadittava kielitaso on sama B1.1, joka on kotoutumiskoulutuksen tavoite ja jonka saavuttaa 32 % koulutuksen loppuun suorittaneista. Kansalaisuuden voi hankkia myös ruotsiksi, ja osa vaihtaa kieltä juuri siksi: ruotsi koetaan suomea helpommaksi, koska se on lähellä englantia ja muita eurooppalaisia kieliä. Reitti on pieni mutta kasvava: vuonna 2022 keskitason tutkinnon suoritti ruotsiksi 530 ja suomeksi 6 869. Vaatimus täyttyy siis myös kielellä, joka on äidinkieli 285 360 suomalaiselle eli noin viidelle prosentille väestöstä. Ruotsinkielisistä kolmannes asuu Pohjanmaalla.
Taloustieteen tohtori Natalia Tolmacheva opiskeli suomea seitsemän vuotta saavuttamatta vaadittua tasoa, vaihtoi ruotsiin ja läpäisi tutkinnon kymmenen kuukauden opiskelun jälkeen ensiyrittämällä. Hän puhuu Suomessa pääosin englantia. Vuonna 2022 keskitason yleisen kielitutkinnon suoritti ruotsiksi 530 ja suomeksi 6 869, ja ruotsin kysyntä on kasvanut noin sadalla suorittajalla vuodessa. YKI-valmentaja Lidiia Salon mukaan ruotsi koetaan huomattavasti suomea helpommaksi. Opetushallituksen Saara Kalajoki tarjoaa toisen selityksen: valinta johtuu useimmiten siitä, että muutetaan ruotsinkieliselle alueelle tai ruotsinkielisen puolison mukana. Kotoutumishuolen esittää jutussa yksi haastateltu, Helsingin aikuisopiston opinto-ohjaaja Kia Lindberg.
Kansalaisuus edellyttää tyydyttävää suullista ja kirjallista suomen tai ruotsin taitoa, joka osoitetaan tavallisimmin yleisellä kielitutkinnolla. Esitys lisää ehtoihin yhteiskuntatiedon, jonka voisi osoittaa uudella kansalaisuuskokeella vuoden 2027 alusta. Koetta ei vaadittaisi, jos hakija on suorittanut suomen- tai ruotsinkielisen ylioppilastutkinnon Suomessa tai suomen- tai ruotsinkielisen korkeakoulututkinnon. Esitys arvioi, että näin kokeesta vapautuisi noin 2 000 henkilöä vuodessa.
Ruotsinkielisiä oli vuoden 2024 lopussa 285 360 eli noin viisi prosenttia väestöstä. Määrän ennustetaan laskevan 281 789:ään vuoteen 2030 ja 260 973:een vuoteen 2050 mennessä. Jakauma on epätasainen. Noin kolmannes ruotsinkielisistä asuu Pohjanmaalla, jossa he ovat niukasti enemmistönä. Pääkaupunkiseudulla heitä on lukumääräisesti eniten, Helsingissä 36 945 ja Espoossa 20 246, mutta heidän osuutensa kaupungin väestöstä on pieni. Kokoaja on ruotsinkielisten etujärjestö, mutta luvut ovat Tilastokeskuksen.
Kansalaisuuteen riittävä yleinen kielitutkinto ei mittaa työn kieltä, eikä ammatillista kielitaitoa mitata Suomessa millään. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöltä vaaditaan laissa riittävää kielitaitoa määrittelemättä, mitä riittävä tarkoittaa. Testiä ei ole olemassa. Syyskuussa 2024 tehdyssä SuPerin jäsenkyselyssä 53 % vastaajista oli havainnut vieraskielisen työkaverin kielitaidon puutteesta johtuvia vaaratilanteita. Vastaajista 83 % koki kielitaidon puutteen kuormittavan itseään. Luvut ovat etujärjestön kyselystä ja mittaavat havaintoa eivätkä kirjattua tapahtumaa. SuPer ajaa samalla pakollista ammatillista kielikoetta. Se, ettei koetta ole, on kuitenkin tarkistettavissa lainsäädännöstä eikä riipu kyselystä.
”Suomessa ei testata hoitajien ammatillista kielitaitoa lainkaan. Siihen ei edes ole olemassa testiä.” Laki vaatii sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöltä riittävää kielitaitoa määrittelemättä, mitä riittävä tarkoittaa, ja testattu on vain yleinen kielitaito. Sekä SuPer että Tehy pitävät tilannetta selvänä potilasturvallisuusriskinä. SuPerin kyselyssä yksi prosentti vastaajista arvioi ulkomailta rekrytoitujen ammatillisen kielitaidon riittäväksi. Liitot pitävät syynä sitä, etteivät työnantajat ole halukkaita satsaamaan kielenopetukseen.
Jäsenkysely tehtiin 2.–22.9.2024 työsuhteessa oleville jäsenille, ja vastauksia saatiin 3 255. Kysymykseen vaaratilanteista (n = 2 157) vastasi 14 % ”kyllä, usein” ja 39 % ”kyllä, joskus”, eli 53 % oli havainnut vieraskielisen työkaverin kielitaidon puutteesta johtuvia vaaratilanteita. 23 % ei ollut havainnut ja 24 % ei osannut sanoa. Vastaajista 83 % oli osittain tai täysin samaa mieltä siitä, että työkaverin heikko kielitaito kuormittaa heitä. Avovastauksissa toistuvat lääkehoito, kirjaaminen, hoito-ohjeiden ymmärtäminen ja se, että tehtäviä siirtyy suomea puhuvalle. Kysely on etujärjestön oma, vastaajat ovat valikoituneita ja kysymys mittaa havaintoa eikä kirjattua tapahtumaa. Raportin mukaan vastaajat olivat vahvasti sitä mieltä, että ammattiosaaminen ja kielitaito tulisi testata ja varmistaa ennen töiden aloittamista.
Kotoutumista voi mitata myös sillä, asuvatko maahanmuuttajat samoilla alueilla kantaväestön kanssa vai keskittyneesti oman ryhmänsä kanssa. Kun samat ryhmät keskittyvät samoille alueille, syntyy segregaatiota. Korkea ulkomaalaistaustaisten osuus voi myös vähentää kantaväestön halua muuttaa alueelle, koska se muuttaa usein käsitystä alueesta.
Ulkomaalaistaustaiset ovat keskittyneet pääkaupunkiseudulle, ja kaupunginosien väliset erot ovat jyrkempiä kuin kuntien. Vuoden 2025 lopussa ulkomaalaistaustaiset olivat enemmistönä yhdeksällä asuinalueella itäisessä Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa, ja Turun Varissuolla osuus on paikoin lähes puolet asukkaista. Sosioekonominen segregaatio kasvaa kaikissa suurimmissa kaupungeissa, ja vieraskielisten keskittyminen heikoimmille asuinalueille on jatkunut. Eriytymisindeksi nousi eniten Helsingissä mutta laski suurten kaupunkien keskiarvossa. Se mittaa vain sitä, kuinka tasaisesti ryhmä jakautuu, ei ryhmän kokoa, joten alueiden osuudet voivat kasvaa, vaikka indeksi laskee.
Kaupunginosakohtaisia lukuja taustamaittain on Suomen Perustan palvelussa lähiöluvut.fi. Tämän osion luvuista osa koskee ulkomaalaistaustaisia ja osa vieraskielisiä, ja jokaisen luvun kohdalla kerrotaan, kummasta ryhmästä on kyse. Miten asuinalue heijastuu kouluihin, kerrotaan osiossa Koulutus. Väestön rakenteen muutosta ja sen syitä käsitellään osiossa Väestön muutos.
Karttanäkymä: Ulkomaalaistaustaisten osuus (%), postinumeroittain (2014 ja 2024)
Pasi Saukkonen, Helsingin kaupunki, Kaupunkitieto, Katsauksia, 13.10.2026. Tilastokeskuksen väestötiedot vuoden 2025 lopusta Helsingin osa-alueittain, Espoon pienalueittain ja Vantaan kaupunginosittain
kaupunkitieto.hel.fi/fi/vaestorakenteeltaan-moninaistunut-ja…Tutkimus erittelee, miten seudun sisäiset muutot, muutot muualta Suomesta, maahanmuutto sekä syntyneet ja kuolleet vaikuttivat etniseen eriytymiseen. Ei-länsimaalaistaustaisen ja suomalaistaustaisen väestön eriytymisindeksi pysyi koko ajan 33–34:ssä. Eniten siihen vaikuttivat muutot seudun sisällä, ja ryhmien muutot vaikuttivat vastakkaisiin suuntiin. Suomalaistaustaisten muutot lisäsivät eriytymistä, ja ei-länsimaalaistaustaisten muutot vähensivät sitä. Alueilla, joilla ei-länsimaalaistaustaisten osuus oli suurin, suomalaistaustaisten määrä väheni vuosina 2011–2014 lähinnä seudun sisäisten muuttojen vuoksi. Tekijöiden mukaan ei-länsimaalaistaustaisilla ei ole merkkejä yleisestä taipumuksesta hakeutua oman ryhmän alueille. Ei-länsimaalaistaustaisten keskimääräinen osuus heidän omilla asuinalueillaan nousi noin 5 %:sta 9 %:iin. Nousu johtui pääosin maahanmuutosta ja syntyneistä, eikä se lisännyt eriytymisindeksiä. Tutkimus mittaa muuttoja eikä niiden syitä. Tekijät arvelevat, että suomalaistaustaisten muuttoihin voivat väestön koostumuksen ohella vaikuttaa alueen sosiaaliset ongelmat, turvallisuus ja maine.
Vertaisarvioitu tutkimus kattoi Suomen 20 suurinta kaupunkia rekisteriaineistolla 2000–2018: tulopohjainen segregaatioindeksi nousi 0,32:sta 0,39:ään, vaikka tuloerot (Gini) pysyivät lähes ennallaan. Sosioekonominen segregaatio kasvoi kaikissa 20 kaupungissa ja kaikilla mittakaavatasoilla. Etninen segregaatio kehittyi eri tavalla: se kasvoi eniten Helsingissä, mutta 20 kaupungin keskiarvo hieman LASKI (0,29 → 0,28) ja indeksi laski 9 kaupungissa 20:stä. Vieraskielisten osuus nousi silti jyrkästi: Helsingissä 5 %:sta 14 %:iin, Espoossa 4→16 % ja Vantaalla 4→17 %. Tekijät selittävät ristiriidan itse: eriytymisindeksi voi laskea, samalla kun vieraskielisten osuus kasvaa voimakkaasti, ja vieraskieliset ovat edelleen yliedustettuina sosioekonomisesti heikoimmilla asuinalueilla: 1960–90-luvuilla rakennetuissa kerrostalolähiöissä heidän osuutensa on noin kaksinkertainen kaupunkien keskiarvoon nähden.
Vuoden 2025 lopussa ulkomaalaistaustaisten osuus oli Manner-Suomen kunnista korkein Vantaalla, 30,5 %, ja Espoossa, 26,0 %. Helsingissä osuus oli 21,6 % eli 150 074 henkeä. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella korkein osuus oli Närpiössä, 23,8 %. Koko maassa ulkomaalaistaustaisia oli 660 800 eli 11,7 % väestöstä, ja heistä lähes puolet asui pääkaupunkiseudulla. Helsingin luku on Tilastokeskuksen taulukosta 11rv.
Ahtaasti asuvien asuntokuntien määrä on kasvanut etenkin vieraskielisten keskuudessa, ja vieraskielisten ahtaasti asuvien määrä kaksinkertaistui kymmenessä vuodessa. Koko maassa oli 227 000 ahtaasti asuvaa asuntokuntaa ja niissä 937 000 ihmistä, pääkaupunkiseudulla noin 56 000 asuntokuntaa eli 10,5 prosenttia alueen asukkaista. Tilastokeskuksen määritelmä: ahtaasti asuva asuntokunta on sellainen, jossa on enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, keittiötä laskematta.
Ylen juttu julkaistiin Turun Varissuon 40-vuotisjuhlan aikaan. Lähiössä asuu noin 9 000 ihmistä, huippuvuosina 12 000, ja asukkaista nyt noin 40 % on vieraskielisiä. Alueella on yli 40 kansalaisuutta ja lähes 60 puhuttua kieltä. Varissuon koulussa on alle 200 oppilasta, joilla on 19 eri äidinkieltä ja 20 kansalaisuutta. Varissuo on Runosmäen jälkeen Turun toiseksi suurin lähiö.
Suomessa on neljä kuntaa, joissa suomi ei ole edes toiseksi puhutuin kieli. Ruotsinkielisessä Korsnäsissä (noin 2 000 asukasta) toiseksi suurin kieliryhmä on bosnia. Vieraskielisten määrä kasvoi Suomessa edellisvuonna yli 25 000:lla, mikä on eniten 40 vuoteen.
Ylen reportaasi Tampereen Hervannasta: Etelä-Hervannan koulun esiopetuksessa muunkielisiä on 48 % ja kaikissa Hervannan eskareissa 52 %, kun koko Tampereen esiopetuksessa osuus on 9 %. Vertailun vuoksi osuus on Helsingin kunnallisessa esiopetuksessa 27 % ja Turussa 20 %. Hervannan eskarilaisilla on suomen ja ruotsin lisäksi 25 muuta äidinkieltä, yleisimpinä somali, arabia, dari, albania ja venäjä. Kaupunginosan vieraskielinen väestö kaksinkertaistui noin 3 300:sta (2010) 6 800:aan (2022), ja nykyään noin joka kolmas hervantalainen puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia.
Lapissa oli vuonna 2023 lähes 7 000 ulkomaan kansalaista eli 3,9 % väestöstä, kun koko maan osuus oli 7,3 %. Määrä on kaksinkertaistunut runsaassa vuosikymmenessä, mutta kasvu on muuta maata hitaampaa: vuosina 2022–2024 lisäystä kertyi noin 2 000 henkeä. Rovaniemen seudulla ulkomaan kansalaisia on noin 3 000. Luvut koskevat ulkomaan kansalaisia, eivät ulkomaalaistaustaisia, jotka ovat selvästi laajempi joukko.
HS:n juttu Hypo-pankin ja aluetutkimusyhtiö MDI:n selvityksestä: Suomeen muuttaneet vieraskieliset asuvat useammin vuokra-asunnoissa ja kaupunkien laita-alueilla kuin kantaväestö. Vuokralla asuvista yli 80 % toivoo pääsevänsä omistusasuntoon, mutta epäilee sen toteutumista työllisyystilanteen ja oleskelulupien epävarmuuden vuoksi. Hypon pankinjohtaja Antti Tolosen mukaan kaupunkeihin tarvitaan maahanmuuton seurauksena lisää suuria, perheille sopivia kerrostaloasuntoja. Selvityksen julkaisijat ovat pankki ja tutkimusyhtiö, mikä on syytä pitää mielessä asuntopoliittisia päätelmiä luettaessa.
Yle vei kolme vantaalaista kaupunginvaltuutettua Hakunilaan ja kysyi, miten alueiden eriytyminen pysäytetään. Naima el Issaoui (sd.) tukisi kouluja ja oppilaita, jotka tarvitsevat tukea, rakentaisi samoille alueille sekä omistus- että vuokra-asuntoja ja kehittäisi lähiöitä. Otso Kivimäki (kok.) korostaa asukkaiden ylpeyttä omasta alueestaan ja kaavoittaisi pientaloalueita, joihin muuttaisi yritysjohtajia. Heidän perässään tulisi hänen mukaansa yrityksiä ja työpaikkoja. Tuettuja vuokra-asuntoja hän rakentaisi mahdollisimman vähän. Loviisa Kaartokallio (kd.) panostaisi koulutukseen ja lasten harrastuksiin ja toivoo osaomistusasuntoja ja townhouse-tyyppisiä pientaloja. Kaikki kolme purkaisivat Hakunilan ostarin. Vuonna 2023 Vantaalle muuttaneet maksoivat 2,6 miljoonaa euroa vähemmän veroja kuin sieltä pois muuttaneet. Juttu tehtiin sen jälkeen, kun hiihtäjä Vilma Nissinen oli kutsunut Hakunilaa ja koko Vantaata ”Suomen Mogadishuksi”.
Iltalehden reportaasi kertoo päiväkodista, jonka alueella yli puolet asukkaista on ulkomaalaistaustaisia. Päiväkodissa on enää kolme suomenkielistä lasta. Osa suomalaisvanhemmista karttaa tällaisia päiväkoteja, mutta asiasta puhutaan harvoin julkisessa keskustelussa.
Espoon Suvelaan on muodostunut kosovolaistaustaisten keskittymä. Jugoslavian sotia paenneet perheet hakeutuivat maanmiestensä lähelle 1990-luvulta alkaen. Suvelan, Espoon keskuksen ja Tuomarilan alueella asuu noin 1 500 albaniankielistä, kun koko Espoossa heitä on noin 4 000. Koko Suomessa albaniankielisiä on 19 695, joista 11 718 pääkaupunkiseudulla.
Havukosken kaupunginosassa yli 55 % asukkaista on vieraskielisiä, mikä on esimerkki Helsingin seudun nopeasta väestörakenteen muutoksesta.
Ostari oli avautuessaan 1965 Suomen suurin. Nykyään se tunnetaan maan monikulttuurisimpana kauppapaikkana, jossa toimii etnisten ruokien ja mausteiden kauppoja ja pieni moskeija ja jossa järjestetään yhteisön omia tapahtumia, kuten Somalian kansallispäivän juhlat ja Puhos Loves People -festivaali. Helsinkiläisistä noin 20 % puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Itäkeskuksessa ja usealla sitä ympäröivällä asuinalueella on suhteellisen korkea ulkomaalaistaustaisten osuus. Varjopuolina mainitaan huumekauppa ja turvattomuus.
Vantaa on Suomen kuudesta suurimmasta kaupungista ainoa, jossa suomen-, ruotsin- ja saamenkielisten eli kotimaankielisten asukkaiden määrä on vähentynyt joka vuosi 2020-luvulla. Tilastokeskuksen väestötilaston mukaan heitä oli vuoden 2019 lopussa 186 499 ja vuoden 2025 lopussa 177 273. Vieraskielisiä oli vuoden 2025 lopussa 75 683 eli 29,9 % asukkaista, kun vuoden 2005 lopussa heitä oli 11 884. Määrä on siis kasvanut 20 vuodessa 6,4-kertaiseksi. Helsingin seudun aluesarjojen muuttotilaston mukaan Vantaalta muutti vuosina 2020–2025 muualle Suomeen 10 104 kotimaankielistä enemmän kuin muualta Suomesta Vantaalle. Vantaan kaupungin tutkijan Minna Männyn mukaan ennakkotiedot näyttävät, että kotimaankielisten määrä väheni vuoden 2026 tammi–heinäkuussa noin 500:lla ja vieraskielisten määrä kasvoi noin 1 100:lla. Kaupunginjohtaja Pekka Timosen mukaan noin 40 % Vantaalle muuttavista vieraskielisistä tulee muualta Suomesta. Saman muuttotilaston mukaan vieraskielisten nettomuutto Vantaalle oli vuonna 2025 yhteensä 2 983, ja siitä 1 214 eli 41 % tuli muualta Suomesta ja 1 769 ulkomailta. Timosen mukaan Vantaan koulujen lapsista yli 35 % on ulkomaalaistaustaisia. Aluesarjojen mukaan vantaalaisista 7–15-vuotiaista 36 % oli vieraskielisiä vuoden 2025 lopussa. Helsingin, Espoon ja Vantaan tilastoyksiköiden ja Uudenmaan liiton vuonna 2026 julkaisemassa ennusteessa (Uudenmaan maakunnan vieraskielisen väestön ennuste 2025–2045) vieraskielisten osuus Vantaan väestöstä nousee vuoden 2024 lopun 29 %:sta 39 %:iin vuonna 2034. Kun ennusteen vuoden 2040 vieraskielisten määrä suhteutetaan Vantaan omaan väestöennusteeseen samalla tavalla kuin raportti tekee vuodelle 2034, osuus on vuonna 2040 noin 43 %. Asuntoluottolaitos Hypon pääekonomisti Juho Keskinen arvioi, että osuus on vuonna 2040 lähellä 50 %, jos kehitys jatkuu nykyisenlaisena. Luku on hänen oma arvionsa eikä ennusteen tulos. Keskisen mukaan asuntokauppa käy Vantaalla yhä 40 % heikommin kuin ennen koronaa, hinnat ovat laskeneet huipusta 27 % ja vuokrat ovat laskeneet enemmän kuin muualla pääkaupunkiseudulla, Tampereella tai Turussa.
Tanskan asuntoministeri julkaisee joka vuosi 1. joulukuuta luettelon rinnakkaisyhteiskunnista (parallelsamfund). Niiksi luetaan yleishyödylliset vuokra-asuntoalueet, joilla on vähintään 1 000 asukasta, joiden asukkaista yli puolet on ei-länsimaisista maista tulleita maahanmuuttajia tai heidän jälkeläisiään ja jotka täyttävät vähintään kaksi neljästä työtä, rikoksia, koulutusta ja tuloja koskevasta kriteeristä. Luettelossa oli 1.12.2025 viisi aluetta, ja niillä asui 13 489 henkeä. Vuonna 2018, kun kriteerit uudistettiin nykyisiksi, alueita oli 29. Alueella, joka on täyttänyt kriteerit viitenä viime vuotena, yleishyödyllisten perheasuntojen osuus on laskettava enintään 40 %:iin vuoden 2030 alkuun mennessä.
Tanskan sosiaali- ja asuntoministeriö (Social- og Boligministeriet), 1.12.2025. Social- og Boligstyrelsen on laskenut luvut Danmarks Statistikin tutkijapalvelun aineistosta. Asukasmäärät ovat 1.1.2025 tilanteen mukaan.
Social- og Boligministeriet: Liste over parallelsamfund pr. 1. december 2025 (PDF)Tanskan sosiaali- ja asuntoministeriö (Social- og Boligministeriet), 1.12.2025.
Social- og Boligministeriet: Liste over omdannelsesområder pr. 1. december 2025 (PDF)Tanskan sosiaali-, asunto- ja vanhusministeriö (Social-, Bolig- og Ældreministeriet), Redegørelse om parallelsamfund 2024, toukokuu 2024. Selvitys on ministeriön vuosittainen katsaus rinnakkaisyhteiskuntien vastaisiin toimiin.
Social-, Bolig- og Ældreministeriet: Redegørelse om parallelsamfund 2024 (PDF)Lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle, kun kotiin annettava tuki ei riitä. Syynä voi olla lapsen oireilu tai kotiolot.
Vuosien 1991–2015 rekisteritutkimuksen mukaan ulkomaalaistaustaiset lapset ovat sijoitettujen joukossa selvästi yliedustettuina. Suomessa syntyneen toisen polven lapsista ja nuorista 9,6–10,4 % oli sijoitettu kodin ulkopuolelle vähintään kerran, valtaväestöstä 3,6 %. Pakolaistaustaisilla sijoitettujen osuus on jonkin verran suurempi kuin muilla ulkomaalaistaustaisilla. Ero näkyy myös sijoitusten laadussa. Ulkomaalaistaustaisten sijoitukset alkavat muita useammin kiireellisinä, ja ensimmäinen sijoitus on harvemmin perhesijoitus ja useammin laitossijoitus, esimerkiksi lastenkotiin.
Vähintään kerran sijoitettuja oli valtaväestöstä 3,6 %, ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisista 6,0–7,5 % ja Suomessa syntyneestä toisesta polvesta 9,6–10,4 %. Rekisteritutkimus yhdistää THL:n lastensuojelurekisterin ja Väestörekisterikeskuksen henkilötiedot. Mukana on 40 972 ulkomaalaistaustaista, jotka ovat syntyneet ulkomailla vuosina 1976–1999 tai Suomessa vuosina 1986–1999, sekä 35 772 valtaväestön verrokkia. Ulkomaalaistaustaisten ensimmäisistä sijoituksista noin kolmannes oli kiireellisiä, kun valtaväestöllä osuus oli 20 %. Lähes joka neljäs kiireellisesti sijoitettu ulkomaalaistaustainen lapsi sijoitettiin kiireellisesti kahdesti. Perhesijoitusten osuus oli ulkomaalaistaustaisilla 5,8–9,4 % ja valtaväestöllä noin 20 %, eli ulkomaalaistaustaisilla painottuivat lastenkotisijoitukset. Toisen polven sijoitetuista alle kouluikäisiä oli 31,1–36,7 % (valtaväestöllä 14,7 %). Tekijät esittelevät tutkimuskirjallisuuden kaksi yleisintä selitystä rinnakkain: ryhmän keskimääräistä suuremmat hyvinvoinnin riskit ja palvelujärjestelmän rakenteelliset tekijät. Tutkijoiden mukaan kiireellisten sijoitusten yleisyyttä voi selittää se, ettei perheiden tarvitsemia peruspalveluja ja avohuollon palveluja ole ollut saatavilla, niitä ei ole tarjottu perheille tai ne eivät ole olleet tarkoituksenmukaisia. Tutkijat pitävät mahdollisena myös sitä, ettei perheiden tuen tarvetta ole tunnistettu ajoissa tai että vanhemmat ovat kieltäytyneet tukipalveluista. Laitossijoitusten yleisyyteen voivat heidän mukaansa vaikuttaa sopivien sijaisperheiden puute ja se, että ulkomailla syntyneet on muita useammin sijoitettu 13–17-vuotiaina. Rekisteriaineisto kuvaa palvelujen käyttöä ja viranomaisten reagointia, ei palvelujen tarvetta tai saavutettavuutta.
Tilastokeskus tilastoi parit kummankin puolison syntyperän ja taustamaan mukaan. Luvuista näkee, kuinka usein ulkomaalaistaustaisella on suomalaistaustainen puoliso.
Somalia-, Syyria- ja Afganistan-taustaisista pareista 72–78 prosentissa molemmat puolisot ovat samasta taustamaasta, ja suomalaistaustainen puoliso on vain 8–10 prosentissa (2025).
Osassa ryhmistä parisuhteet kantaväestön kanssa ovat myös hyvin sukupuolittuneita. Irakilais-, afganistanilais- ja turkkilaistaustaisilla miehillä on suomalaistaustainen kumppani moninkertaisesti useammin kuin saman taustan naisilla. Thaimaalais-, filippiiniläis- ja kiinalaistaustaisilla suunta on päinvastainen. Kun yhdeksän muslimienemmistöistä taustamaata (Irak, Afganistan, Syyria, Turkki, Marokko, Pakistan, Somalia, Iran ja Bangladesh) lasketaan yhteen, kaavion muiden taustamaiden naisilla suomalaistaustainen kumppani on lähes yhdeksän kertaa niin yleinen kuin naisilla, joiden taustamaa on jokin näistä maista (2025). Miehillä ero on pieni.
Suomalaistaustaisen kumppanin osuus vaihtelee taustamaan mukaan valtavasti: thaimaalaistaustaisten sekä ruotsalais- ja muiden länsimaalaistaustaisten pareista selvä enemmistö on suomalaistaustaisen kanssa, kun taas pakolaistaustaisilla ryhmillä (Syyria, Somalia, Afganistan, Irak) osuus jää alle neljänneksen.
| Ryhmä | % |
|---|---|
| Thaimaa | 89,9 |
| Ruotsi | 86,8 |
| Yhdysvallat | 80,8 |
| Saksa | 76,6 |
| Filippiinit | 38,6 |
| Kiina | 37,2 |
| Viro | 36,9 |
| Turkki | 36,8 |
| Entinen Neuvostoliitto | 35,7 |
| Vietnam | 32,8 |
| Irak | 21,6 |
| Iran | 18,8 |
| Intia | 11,8 |
| Afganistan | 10,4 |
| Somalia | 8,7 |
| Syyria | 8,4 |
Kaaviossa on yksi rivi kutakin taustamaata kohden. Vasen palkki näyttää, kuinka moni tuhannesta ryhmän 20–64-vuotiaasta naisesta on parisuhteessa suomalaistaustaisen miehen kanssa. Oikea palkki näyttää saman luvun ryhmän miehille. Luvut on suhteutettu ryhmän omaan mies- ja naisväestöön, koska pelkkä parien lukumäärä kertoisi myös sukupuolijakaumasta: suojeluperusteinen muutto on miesvoittoista. Listan yläpään riveillä oikea palkki on vasenta pidempi, ja alapään riveillä vasen palkki on oikeaa pidempi.
Kaavion muslimienemmistöiset taustamaat ovat Irak, Afganistan, Syyria, Turkki, Marokko, Pakistan, Somalia, Iran ja Bangladesh. Kun nämä maat lasketaan yhteen, luku on naisilla 24 ja miehillä 83 tuhatta kohden. Kun kaavion 28 muuta riviä lasketaan yhteen, tuntematon taustamaa mukaan lukien, luku on naisilla 211 ja miehillä 112. Naisten puolella ero on lähes yhdeksänkertainen. Miesten puolella ero on pieni, ja miehillä, joiden taustamaa on muslimienemmistöinen, luku on pienempi kuin muilla.
| Ryhmä | naiset, kumppani suomalaistaustainen | miehet, kumppani suomalaistaustainen |
|---|---|---|
| Irak | 15,2 | 95,5 |
| Afganistan | 10,4 | 46,2 |
| Syyria | 10,7 | 40,2 |
| Turkki | 54,3 | 198,3 |
| Marokko | 83,6 | 297,1 |
| Pakistan | 12,1 | 40,5 |
| Nigeria | 45,2 | 122,9 |
| Kongon demokraattinen tasavalta | 21,1 | 53,7 |
| Somalia | 9,5 | 23,3 |
| Nepal | 15,6 | 29,6 |
| Entinen Jugoslavia | 54,1 | 95,2 |
| Intia | 31,9 | 51,9 |
| Iran | 54,3 | 86,1 |
| Bangladesh | 12,2 | 17,7 |
| Saksa | 446,2 | 645,9 |
| Sri Lanka | 17,5 | 22,4 |
| Espanja | 343,5 | 431,5 |
| Yhdysvallat | 517,0 | 618,4 |
| Etiopia | 60,7 | 64,7 |
| Ruotsi | 601,4 | 633,3 |
| Romania | 126,3 | 112,1 |
| Kenia | 177,9 | 138,8 |
| Unkari | 282,4 | 215,1 |
| Brasilia | 467,3 | 354,6 |
| Bulgaria | 157,3 | 112,9 |
| Tuntematon | 262,9 | 188,8 |
| Myanmar | 55,3 | 35,6 |
| Viro | 182,4 | 95,2 |
| Puola | 332,1 | 158,6 |
| Latvia | 170,6 | 68,2 |
| Entinen Neuvostoliitto | 217,6 | 78,5 |
| Vietnam | 168,7 | 58,1 |
| Ukraina | 66,1 | 22,0 |
| Venäjä | 187,3 | 52,2 |
| Kiina | 212,8 | 41,5 |
| Filippiinit | 199,1 | 31,6 |
| Thaimaa | 644,2 | 102,3 |
Ulkomaalaistaustaisten pareista yhä pienempi osa on suomalaistaustaisen kanssa: osuus on pudonnut 82 %:sta (1992) 44 %:iin (2025). Parit, joissa molemmat ovat ulkomaalaistaustaisia, voivat olla eri maista. Vuonna 2022 niiden parien määrä, joissa molemmat puolisot ovat ulkomaalaistaustaisia, ohitti sekaparien määrän.
| Vuosi | Sekaparit (suomalais- ja ulkomaalaistaustainen) (Paria) | Molemmat ulkomaalaistaustaisia (Paria) |
|---|---|---|
| 1992 | 21 202 | 4 702 |
| 1993 | 21 981 | 6 450 |
| 1994 | 22 472 | 7 359 |
| 1995 | 23 019 | 8 392 |
| 1996 | 23 595 | 9 154 |
| 1997 | 24 556 | 10 291 |
| 1998 | 25 566 | 11 299 |
| 1999 | 26 273 | 12 089 |
| 2000 | 27 407 | 12 844 |
| 2001 | 29 065 | 14 013 |
| 2002 | 30 569 | 14 818 |
| 2003 | 31 833 | 15 673 |
| 2004 | 33 469 | 16 632 |
| 2005 | 35 279 | 18 109 |
| 2006 | 37 371 | 19 714 |
| 2007 | 39 529 | 21 829 |
| 2008 | 41 729 | 24 226 |
| 2009 | 43 487 | 26 527 |
| 2010 | 45 531 | 28 667 |
| 2011 | 47 996 | 31 432 |
| 2012 | 50 371 | 34 793 |
| 2013 | 52 739 | 38 369 |
| 2014 | 54 967 | 41 836 |
| 2015 | 56 054 | 44 392 |
| 2016 | 58 060 | 47 239 |
| 2017 | 59 381 | 50 081 |
| 2018 | 61 337 | 52 992 |
| 2019 | 63 321 | 56 303 |
| 2020 | 65 692 | 59 934 |
| 2021 | 67 692 | 63 384 |
| 2022 | 69 580 | 70 242 |
| 2023 | 71 285 | 79 903 |
| 2024 | 73 145 | 88 939 |
| 2025 | 75 031 | 96 127 |
Suomessa vakinaisesti asuneiden naisten vuonna 2024 solmimista avioliitoista 6,4 % oli suomalaistaustaisen naisen ja ulkomaalaistaustaisen miehen välisiä. Suomessa vakinaisesti asuvien suomalaistaustaisten miesten ja ulkomaalaistaustaisten naisten avioliittojen osuus kaikista solmituista avioliitoista oli 6,6 %. Naisten osuus oli vuosina 1990–2010 4–5 prosentin tasolla. Miesten osuus on kasvanut hitaasti 1990-luvulta lähtien, mutta se on vaihdellut vuosittain enemmän kuin naisten. Naisten ulkomaalaistaustaisten puolisoiden yleisimmät taustamaat olivat entisen Neuvostoliiton alue, Irak ja Britannia. Miesten ulkomaalaistaustaisten puolisoiden yleisimmät taustamaat olivat entinen Neuvostoliitto, Viro ja Thaimaa. Suomessa asuvien naisten solmimista liitoista 7,8 % ja miesten liitoista 11,5 % oli kahden ulkomaalaistaustaisen keskinäisiä.
Kotouttamiseen käytetään Suomessa satoja miljoonia euroja vuodessa, valtaosin valtion kunnille ja hyvinvointialueille maksamina korvauksina sekä kotoutumiskoulutuksena. Keskeinen kysymys on, kuinka paljon menoista on hyötyä.
Kotoutumisen lopputulokset, työllisyys ja kielitaito, ovat kansainvälisesti vertaillen yhä heikkoja. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan vuosina 2013–2016 kotoutumiskoulutuksen suorittaneista vain noin kolmannes saavutti tavoitetason B1.
Kotouttamisen vaikuttavuudesta on kaksi uskottavaa kausaalitutkimusta. Satunnaistetussa Koto-SIB-kokeilussa tulosperusteiseen työllistymispalveluun arvottujen työttömien maahanmuuttajien työtulot olivat kolmessa vuodessa 18 prosenttia verrokkeja suuremmat. Vuoden 1999 kotoutumissuunnitelmauudistus nosti 1990-luvulla saapuneiden osallistujien kymmenen vuoden työtuloja 47 prosenttia, vaikka se ei lisännyt heidän työllisyyttään. Niistä, joiden kohteluun uudistus vaikutti, yli puolet oli syntynyt entisessä Neuvostoliitossa ja vain 13 prosenttia oli pakolaisia. Satojen miljoonien vuotuiseen menoon nähden näyttöä on vähän.
Ulkomaalaistaustaisten ja erityisesti pakolaismaista tulleiden työllisyys on matala ja heidän osuutensa sosiaaliturvan käytöstä on suuri, kuten sivuston kuvaajat työllisyysasteesta taustamaan ja sukupuolen mukaan ja tukiriippuvuudesta alkuperän mukaan näyttävät. Muslimienemmistöisistä maista, kuten Pakistanista, Bangladeshista, Afganistanista ja Turkista, muuttaneiden naisten työllisyysaste on huomattavasti miesten työllisyysastetta matalampi.
Tilastot-sivu: Työttömyysaste kansalaisuuden mukaan
Korvaukset kunnille ja hyvinvointialueille ovat kotouttamisen suurin yksittäinen menoerä, ja summa nousi vuodessa runsaalla sadalla miljoonalla.
Koonti: valtion talousarvio (budjetti.vm.fi), Kotoutumisen osaamiskeskus / TEM, VATT ja OECD (Settling In 2023, Economic Survey Finland 2025)
vatt.fi/-/vatt-analyysi-maahanmuuttajien-kotouttaminen-kanna…Pesola & Sarvimäki, Review of Economics and Statistics 2024 (IZA DP 15310). Sama vuoden 1999 uudistuksen epäjatkuvuus, rekisteriaineisto
docs.iza.org/dp15310.pdfKarinen, Koivula, Koivula, Oosi, Pesola, Sarvimäki & Virkola (2024), Koto-SIB -kokeilun vaikutukset ja käytännön toteutus, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2024:33. Satunnaistettu koeasetelma, 3 662 työtöntä maahanmuuttajataustaista työnhakijaa (arvonnat 2017–2019), Tilastokeskuksen rekisteriaineisto
urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-604-8Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomus 15/2018 (jälkiseuranta 2022)
www.vtv.fi/julkaisut/kotoutumiskoulutus/OECD (2018), Working Together: Skills and Labour Market Integration of Immigrants and their Children in Finland, OECD Publishing
www.oecd.org/content/dam/oecd/en/publications/reports/2018/0…EU-harmonisoidut kotoutumisen tulosmittarit näyttävät saman kuvan usealla elämänalueella: ulkomailla syntyneet jäävät kantaväestöstä jälkeen koulutuksessa, asumisessa ja toimeentulossa. Koettu terveys on poikkeus, ja sekin selittyy suurelta osin nuoremmalla ikärakenteella. EU-harmonisoitu tarkoittaa, että jokainen jäsenmaa kerää luvut samoilla määritelmillä ja samoista kyselytutkimuksista, jolloin maiden luvut ovat keskenään vertailukelpoisia. Kyselyt ovat Eurostatin tulo- ja elinolotutkimus EU-SILC sekä työvoimatutkimus. Esimerkiksi ahtaasti asuminen ja vakava aineellinen puute on määritelty samalla tavalla kaikkialla EU:ssa, ei kansallisin perustein.
| Vuosi | Suomessa syntyneet (%) | Ulkomailla syntyneet (%) |
|---|---|---|
| 2004 | 10 | 18 |
| 2005 | 9 | 19 |
| 2006 | 9 | 18 |
| 2007 | 8 | 19 |
| 2008 | 9 | 15 |
| 2009 | 11 | 20 |
| 2010 | 10 | 19 |
| 2011 | 10 | 19 |
| 2012 | 10 | 16 |
| 2013 | 11 | 18 |
| 2014 | 11 | 18 |
| 2015 | 12 | 17 |
| 2016 | 11 | 18 |
| 2017 | 11 | 15 |
| 2018 | 10 | 14 |
| 2019 | 9 | 12 |
| 2020 | 10 | 14 |
| 2021 | 9 | 10 |
| 2022 | 9 | 11 |
| 2023 | 9 | 13 |
| 2024 | 10 | 14 |
| 2025 | 11 | 16 |
Maahanmuuttoa perustellaan usein työvoiman saannilla ja julkisen talouden hyödyillä. Työperäinen muutto voi olla taloudellisesti myönteistä, mutta rekisteridata ja fiskaaliset mallit näyttävät, etteivät myönteiset vaikutukset näy kaikissa maahanmuuttajaryhmissä, kun ryhmät jaetaan muuttosyyn tai taustamaan mukaan. Erityisesti humanitaarinen ja perheperusteinen maahanmuutto on tilastoissa yhteydessä korkeampaan tukiriippuvuuteen ja pienempiin maksettuihin veroihin. Toisaalta työperusteisesti oleskelevat maksavat veroja selvästi enemmän kuin saavat tulonsiirtoja, ja koko ulkomaalaistaustainen väestö maksoi vuonna 2023 veroja hieman enemmän kuin sai tulonsiirtoja. Julkisten palvelujen käyttö ei ole näissä vertailuissa mukana.
Työperäistä maahanmuuttoa perustellaan työvoimapulalla, mutta kotimainen työvoimareservi on suuri. Kesäkuussa 2026 Suomessa oli 297 000 työtöntä. Korkeakouluissa opiskeli lisäksi noin 357 000 henkeä, jotka ovat tulossa työmarkkinoille.
Kysymys kuuluu, miksi työvoimaa haetaan ulkomailta, kun joka kymmenes työvoimaan kuuluva on työtön. Vasta-argumentti on kohtaanto-ongelma: avoimet työpaikat, työttömien osaaminen ja asuinpaikka eivät aina kohtaa.
Tilastojen valossa ulkomaisen työvoiman hakeminen ei kuitenkaan itsessään ratkaise asiaa, vaan ratkaisevaa on valikointi. Tämän osion omissa luvuissa maksetut verot ylittävät saadut tulonsiirrot selvimmin työperäisillä, noin 8 100 euroa aikuista kohden vuodessa, ja myös EU-perusteisesti oleskelevilla, noin 3 800 euroa. Ikä- ja sukupuolijakaumaltaan samanlaisiin suomalaistaustaisiin verrattuna vain työperäiset ovat vertailuryhmää edellä, ja parhaan ja heikoimman maahantuloperusteen ero on noin 19 500 euroa vuodessa. Luvut ovat yhden vuoden (2023) poikkileikkaus, eivät elämänkaaren yli laskettuja nettovaikutuksia: taustamaasivujen elinkaariarviot ovat eri suure.
Perusteittaiset luvut kertovat henkilöstä, eivät perheestä: työluvalla tulleen puoliso ja lapset tilastoidaan perheperusteisina.
Tämä osio käsittelee fiskaalisia vaikutuksia yleisellä tasolla. Tarkempia lukuja kotouttamisjärjestelmän ja vastaanottojärjestelmän kustannuksista löytyy osioista Kotouttamisen kustannukset ja vaikuttavuus ja Vastaanoton kustannukset.
Tilastot-sivu: Taloudellinen panos syntyperäryhmittäin
Palkki on ryhmän ero ikä- ja sukupuolijakaumaltaan samanlaisiin suomalaistaustaisiin. Kun palkki on oikealla, ryhmän verojen ja tulonsiirtojen erotus on verrokkia parempi, ja kun se on vasemmalla, erotus on verrokkia heikompi. Luku on keskiarvo henkeä kohden vuodessa.
Ryhmiä on verrattu ikä- ja sukupuolijakaumaltaan samanlaisiin suomalaistaustaisiin. Positiivinen = ryhmä maksaa enemmän kuin verrokkinsa, negatiivinen = vähemmän. Luku ei ole ryhmän oma taso vaan ero siihen verrokkiin. Työperäinen muutto on ainoa verrokkinsa yläpuolelle yltävä ryhmä.
| Ryhmä | Keskimäärin € vuodessa, 20 vuotta täyttäneet |
|---|---|
| Työ | 971 € |
| Syntynyt Suomessa | -728 € |
| EU-oleskeluoikeus | -3 593 € |
| Opiskelu | -3 623 € |
| Kansalainen | -4 040 € |
| Pysyvä oleskelulupa | -5 874 € |
| Muu / tuntematon | -6 852 € |
| Perhe | -9 989 € |
| Suojelu | -18 537 € |
Yllä oleva kuvio laskee vain välittömät verot ja tulonsiirrot. Tämä kuvio lisää samaan vertailuun sen, minkä VATT sanoo jääneen pois: välilliset verot, työnantajamaksut, kiinteistöveron ja tuotantoverot, jotka yhteiset tulot jakavat käytettävissä olevien tulojen mukaan. Ne on laskettu ryhmän omalla mitatulla tulotasolla. Luku on edelleen ero samanikäiseen suomalaistaustaiseen aikuista kohden. Kustannuslaskurin oleskeluperusteen mukaisessa jaottelussa samat ryhmät lasketaan yhteen koko väestön summaksi. Laskelma on vielä kehitteillä, ja sen luvut voivat muuttua.
Positiivinen = ryhmä tuottaa julkiselle taloudelle enemmän kuin samanikäinen suomalaistaustainen, negatiivinen = vähemmän.
| Ryhmä | Keskimäärin € vuodessa aikuista kohden, ero samanikäiseen |
|---|---|
| Työ | 160 € |
| Syntynyt Suomessa | -1 216 € |
| Kansalainen | -6 571 € |
| EU-oleskeluoikeus | -6 951 € |
| Opiskelu | -8 936 € |
| Pysyvä oleskelulupa | -10 062 € |
| Muu / tuntematon | -11 098 € |
| Perhe | -17 726 € |
| Suojelu | -25 376 € |
Työluvalla tulleen puoliso ja lapset tilastoidaan perheperusteisina. Kaavio laskee yhteen työluvalla tulleen ja yhden keskimääräisen perheperusteisen aikuisen. Ylempi palkki on ryhmän oma taso eli maksetut verot miinus saadut tulonsiirrot, alempi ero samanikäisiin suomalaistaustaisiin. Palkki oikealle on plussaa julkiselle taloudelle, vasemmalle miinusta.
| Ryhmä | Oma taso | Ero samanikäisiin suomalaistaustaisiin |
|---|---|---|
| Työluvalla tullut | 8 092 | 971 |
| Perheperusteinen | -4 910 | -9 989 |
| Yhdessä | 3 182 | -9 018 |
Palkki on ryhmän keskimääräinen vuotuinen nettovaikutus julkiseen talouteen erotuksena Suomessa syntyneeseen samanikäiseen kantaväestöön. Kantaväestö on nolla, ja palkki vasemmalle tarkoittaa, että ryhmä maksaa vähemmän tai saa enemmän kuin kantaväestö.
Mukana ovat vuonna 1992 tai myöhemmin Suomeen muuttaneet 20–62-vuotiaat. Luvuissa ovat mukana työnantajien sosiaalivakuutusmaksut ja yhteisesti kulutetut julkiset palvelut. Ikävakiointi painottaa kantaväestön havainnot kunkin ryhmän ikärakenteen mukaisiksi. Somalian ja Irakin luvut on jaettu sen mukaan, tuliko henkilö Suomeen yli 15-vuotiaana vai nuorempana. Julkaisija Suomen Perusta on perussuomalaisten ajatuspaja.
| Ryhmä | € vuodessa per henkilö, ero kantaväestöön |
|---|---|
| Somalia, yli 15-vuotiaana tulleet | -21 140 € |
| Irak, yli 15-vuotiaana tulleet | -18 000 € |
| Thaimaa | -11 840 € |
| Turkki | -8 920 € |
| Ent. Jugoslavia | -8 850 € |
| Ent. Neuvostoliitto | -7 220 € |
| Ulkomailla syntyneet | -7 040 € |
| Irak, alle 16-vuotiaana tulleet | -6 820 € |
| Somalia, alle 16-vuotiaana tulleet | -6 390 € |
| Kiina | -5 330 € |
| Ruotsi | -4 650 € |
| Viro | -3 450 € |
| Suomi (kantaväestö) | 0 € |
| Saksa | 820 € |
Valtiovarainministeriön tilaama, rekisteriaineisto 2023. 20 vuotta täyttäneet, vakioitu ikä- ja sukupuolijakaumaltaan samanlaisiin suomalaistaustaisiin. Oleskeluluvan perusteen mukaiset euromäärät on luettu raportin kuviosta eikä sen leipätekstistä
www.doria.fi/handle/10024/194288Vertailu: Salmisen (Suomen Perusta) laskelma ja Sarvimäen vaihtoehtolaskelma VATT-blogissa ”Maahanmuuton kustannuksista”, sekä Pauli Vahteran laskelma (2019, aineisto 2016–2019)
vatt.fi/-/maahanmuuton-kustannuksistaKirjallisuuskatsaus: Pesola ym. 2024a (Migri + Tilastokeskuksen rekisteriaineisto 2011–2021, 18–59-vuotiaat) ja Ruotsin Konjunkturinstitutet 2025a/b
www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA-Raportit-Reports-176.pdfValtiovarainministeriön tilaama tutkimus, aloitettu helmikuussa 2025
vatt.fi/-/selvitys-maahanmuuton-vaikutuksista-julkiseen-talo…Laskennallinen arvio. Laatija KHT-tilintarkastaja ja kolumnisti, ei tutkimuslaitos. Aineisto 2016–2019, laskelma 2019.
www.iltalehti.fi/talous/a/200a4e99-a71a-4b7a-a6de-6369cca9e3…Kuntakohtainen rekisteridata. Elinkaariluvut ovat diskonttaamattomia eroja Suomessa syntyneeseen vertailuhenkilöön, ja ne ovat herkkiä työllisyys- ja paluumuutto-oletuksille.
www.suomenperusta.fi/wp-content/uploads/2019/03/Maahanmuutot…HS:n vieraskynä ja uutinen kysyvät, vaarantaako maahanmuutto eläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyyden.
HS:n haastattelu: Suvi-Anne Siimes, työeläkevakuuttajien etujärjestön Telan toimitusjohtaja, katsoo, että maahanmuuttajat saavat Kelan eläkkeitä liian helposti. Hänen mukaansa etuuksien ehtojen tiukentaminen kannustaisi tulemaan Suomeen töihin nuorempana sen sijaan, että Suomeen tultaisiin vanhana eläkkeelle. Oikeus takuu- ja kansaneläkkeeseen syntyy kolmen vuoden Suomessa asumisen jälkeen, ja täysimääräinen takuueläke on noin 990 euroa kuukaudessa, sama summa maahanmuuttajille ja Suomessa syntyneille. Kyseessä on etujärjestön johtajan kannanotto, ei tutkimustulos: juttu ei esitä laskelmaa maahanmuuttajien eläkemaksukertymästä.
HS:n vieraskynä: maahanmuuttajien matalampi työllisyysaste ja korkeampi etuuksien käyttö heikentävät eläkejärjestelmän pitkän aikavälin rahoituspohjaa.
Kallein vastaanottokeskus Helsingissä (Punavuori) maksoi 130 €/yö/henkilö vuonna 2024. Halvin (Salo, Halikko) maksoi 25 €. Kansallinen keskiarvo laski 35 €:oon (66 € huippuvuonna 2015). Punavuoren ruokakustannus oli ~25 €/henkilö/vrk, nelihenkiselle perheelle ~36 000 € vuodessa. Koko yksikön vuosikustannus oli 5 milj. €: vuokra 1 milj., ruoka 1 milj., henkilöstö 1 milj., ulkoistetut sote-palvelut ~1 milj. Maahanmuuttovirasto suunnittelee yksikön siirtoa vuoteen 2028 mennessä kustannustehokkuuden parantamiseksi.
MIELIPIDEKIRJOITUS, ei uutinen eikä tutkimus: kirjoittaja Simon Hankinson on Heritage Foundationin vanhempi tutkija, ja teksti on julkaistu Telegraphin kommenttisivuilla. Se referoi Suomen Perustan lukuja toisen käden kautta, samoja, joita sivuston oma kaavio käyttää suoraan. Artikkeli kertoo itse, että Suomen Perusta on kytköksissä perussuomalaisiin. Tarkistetut tosiasiaväitteet pitävät paikkansa: Suomeen saapuu noin 50 000 uutta muuttajaa vuodessa, ja OECD:n mukaan noin puolet vuoden 2024 saapujista tuli perheenyhdistämisen kautta. Artikkeli mainitsee myös Minnesotan luvut (81 % somalialaistaustaisista kotitalouksista käyttää liittovaltion sosiaalietuuksia, kantaväestöllä 21 %). Ne koskevat eri maata ja eri sosiaaliturvajärjestelmää eivätkä ole vertailukelpoisia Suomen lukujen kanssa. Artikkeli ei esitä Suomea Euroopan selvimpänä esimerkkinä, vaan toteaa Suomen havaintojen olevan samansuuntaisia kuin Tanskan ja Alankomaiden.
HS kertoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) selvityksestä, joka vertaa vuoden 2023 tuloveroja ja tulonsiirtoja iän ja sukupuolen mukaan vakioiden. Työikäiset suomalaistaustaiset maksoivat selvästi enemmän tuloveroja ja saivat vähemmän tulonsiirtoja kuin vastaava ulkomaalaistaustainen väestö, ja ulkomaalaistaustaiset saivat selvästi enemmän työttömyysetuuksia ja toimeentulotukea. Samaan aikaan työikäiset ulkomaalaistaustaiset maksoivat keskimäärin enemmän tuloveroja kuin saivat tulonsiirtoja. Johtavan tutkijan Matti Sarvimäen mukaan suorien tulonsiirtojen osalta kaikkien maahanmuuttajien vaikutus julkiseen talouteen on tällä hetkellä suurin piirtein nollassa. Ryhmien välinen hajonta on suuri: työperusteisella oleskeluluvalla olevilla nettotulonsiirrot olivat jopa paremmat kuin vastaavilla suomalaistaustaisilla, kun taas suojelu- tai perheperusteella saapuneilla luvut olivat selvästi negatiivisimmat. Huomaa, että tarkastelu koskee suoria tulonsiirtoja ja tuloveroja, ei julkisia palveluita eikä koko elinkaarta.
Ana Damas de Matos, International Migration Outlook 2021, luku 4. Ulkomailla syntyneet 22 Euroopan OECD-maassa sekä Australiassa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa vuosina 2006–2018 samalla menetelmällä. Kansantalouden tilinpidon menot ja tulot on jaettu ulkomailla ja maassa syntyneille työvoimatutkimusten ja tulotutkimusten (EU-SILC) avulla. Suomen luvut on luettu luvun taulukoista 4.1, 4.3, 4.4 ja 4.5 sekä kuvion 4.8 aineistosta
www.oecd.org/en/publications/international-migration-outlook…| Ikä | Tanskalainen alkuperä (1 000 DKK per henkilö) | Länsimaat (1 000 DKK per henkilö) | MENAPT-maat (1 000 DKK per henkilö) | Muut ei-länsimaat (1 000 DKK per henkilö) |
|---|---|---|---|---|
| 0 | -77 | -69 | -82 | -80 |
| 5 | -142 | -138 | -151 | -140 |
| 10 | -167 | -155 | -176 | -174 |
| 15 | -164 | -154 | -185 | -172 |
| 20 | -78 | -52 | -131 | -92 |
| 25 | -45 | -26 | -82 | -33 |
| 30 | 53 | 56 | -38 | 20 |
| 35 | 108 | 94 | -21 | 55 |
| 40 | 156 | 117 | -16 | 62 |
| 45 | 187 | 159 | -33 | 55 |
| 50 | 199 | 145 | -50 | 36 |
| 55 | 176 | 140 | -73 | 18 |
| 60 | 159 | 112 | -97 | -23 |
| 65 | 20 | 38 | -109 | -77 |
| 70 | -48 | -71 | -150 | -137 |
| 75 | -91 | -94 | -176 | -154 |
| 80 | -145 | -145 | -188 | -182 |
| 85 | -221 | -177 | -200 | -163 |
| 90 | -306 | -251 | -224 | -274 |
Ylempi palkki on todellinen nettovaikutus, alempi sama ikävakioituna, eli kun ryhmän ikärakenne on asetettu samaksi kuin tanskalaista alkuperää olevilla. Palkki vasemmalle on kustannus.
Ikävakiointi laskee, mikä kunkin ryhmän nettovaikutus olisi, jos sen ikäjakauma olisi sama kuin tanskalaista alkuperää olevilla. Länsimaisilla jälkeläisillä negatiivisuus johtuu iästä, sillä vakioituna heidän lukunsa on positiivinen. MENAPT-maahanmuuttajilla luku on sen sijaan vakioituna vielä matalampi (−85 → −118). MENAPT-maahanmuuttajien ero tanskalaista alkuperää oleviin ei siis selity ikärakenteella. Luvut on luettu raportin kuviosta 2.8.
| Ryhmä | Todellinen | Ikävakioitu |
|---|---|---|
| Länsimaiset maahanmuuttajat | 38 | 2 |
| Länsimaiset jälkeläiset | -72 | 8 |
| MENAPT-maahanmuuttajat | -85 | -118 |
| MENAPT-jälkeläiset | -110 | -58 |
| Muut ei-länsim. maahanmuuttajat | -4 | -60 |
| Muut ei-länsim. jälkeläiset | -108 | -33 |
Palkki oikealle on nettomaksaja, vasemmalle nettosaaja, tuhansina Tanskan kruunuina henkeä kohden vuodessa.
Ryhmäkeskiarvot ja tanskalaista alkuperää olevien taso ovat saman julkaisun taulukosta 2.1, jotta jokainen maa näkyy oman ryhmänsä ja kantaväestön rinnalla. Länsimaat, MENAPT ja muut ei-länsimaat ovat ministeriön oma ryhmittely: Tanskan määritelmässä EU-maat ovat länsimaita, joten Puola, Romania ja Bulgaria kuuluvat länsimaihin mutta Venäjä ja Ukraina eivät.
| Ryhmä | 1 000 DKK per henkilö vuodessa |
|---|---|
| Somalia | -130,2 |
| Syyria | -118,1 |
| Libanon | -102,0 |
| Irak | -90,0 |
| Afganistan | -79,1 |
| MENAPT-maat, keskiarvo | -74,0 |
| Eritrea | -71,2 |
| Marokko | -46,2 |
| Ent. Jugoslavia | -45,4 |
| Pakistan | -34,4 |
| Turkki | -32,0 |
| Bosnia-Hertsegovina | -26,1 |
| Iran | -23,8 |
| Kaikki maahanmuuttajat | 5,0 |
| Sri Lanka | 6,1 |
| Filippiinit | 9,5 |
| Vietnam | 12,2 |
| Bulgaria | 12,4 |
| Muut ei-länsimaat, keskiarvo | 14,0 |
| Unkari | 14,8 |
| Thaimaa | 15,0 |
| Latvia | 17,6 |
| Tanskalainen alkuperä | 22,0 |
| Islanti | 24,2 |
| Romania | 31,0 |
| Venäjä | 33,6 |
| Norja | 34,3 |
| Puola | 37,6 |
| Saksa | 42,1 |
| Liettua | 45,5 |
| Ukraina | 47,9 |
| Kiina | 50,7 |
| Länsimaat, keskiarvo | 52,0 |
| Espanja | 57,1 |
| Ruotsi | 69,3 |
| Italia | 70,4 |
| Intia | 93,5 |
| Alankomaat | 109,5 |
| Yhdysvallat | 110,4 |
| Ranska | 113,6 |
| Britannia | 114,0 |
Finansministeriet (Tanskan valtiovarainministeriö), rekisteriaineisto (Danmarks Statistik), 2018-taso
fm.dk/media/0qmmvey5/indvandreres-nettobidrag-til-de-offentl…Palkki on kotitalouden vuodessa maksamat verot miinus sen saamat tulonsiirrot, tuhansina Norjan kruunuina. Kotitalous luetaan sen jäsenen taustamaan mukaan, jolla on suurimmat tulot.
Mukana ovat kotitaloudet, joiden suurituloisin jäsen on 25–61-vuotias, opiskelijakotitaloudet pois lukien. Verot ovat tulo- ja varallisuusverot, ja tulonsiirtoihin kuuluvat muun muassa työttömyysturva, työkyvyttömyyseläke, lapsilisä, asumistuki ja toimeentulotuki. 1 000 NOK on noin 86 euroa vuoden 2024 keskikurssilla.
| Ryhmä | 1 000 NOK per kotitalous vuodessa |
|---|---|
| Syyria | -206 |
| Ukraina | -158 |
| Somalia | -137 |
| Irak | -115 |
| Afganistan | -63 |
| Turkki | -46 |
| Thaimaa | -23 |
| Pakistan | -12 |
| Eritrea | -2 |
| Vietnam | 38 |
| Puola | 66 |
| Latvia | 77 |
| Liettua | 85 |
| Romania | 90 |
| Muu väestö | 172 |
| Ruotsi | 198 |
| Saksa | 203 |
| Tanska | 211 |
| Intia | 241 |
| Britannia | 284 |
The Economic Journal 124, University College London. Koko väestö vuosina 1995–2011, rahamäärät vuoden 2011 punnissa.
www.cream-migration.org/publ_uploads/CDP_22_13.pdfPalkki on yhden maahanmuuttajan elinkaaren nettovaikutus julkiseen talouteen lapset mukaan lukien, tuhansina euroina. Vasemmalle on kustannus, oikealle tuotto.
Luku on maahanmuuttajan maksamat verot ja maksut miinus häneen kohdistuvat julkiset menot koko jäljellä olevalta elinkaarelta maahantulosta alkaen. Siihen on laskettu mukaan myös hänen Alankomaissa syntyneiden lastensa elinkaari sekä todennäköisyys, että hän muuttaa pois. Laskenta koskee vuonna 2016 maassa asuneita maahanmuuttajia, ja tulevat vuodet on diskontattu vuoden 2016 arvoon. Hollantilainen vertailuhenkilö on kirjoittajien laskennallinen maahanmuuttaja, jolla on keskivertohollantilaisen koulutus, työmarkkina-asema ja terveydenhoitomenot. Siksi se ei ole kantaväestön keskiarvo. Alankomaissa syntyneen hollantilaisen elinkaaren nettovaikutus on kirjoittajien mukaan keskimäärin noin nolla.
| Ryhmä | 1 000 € per maahanmuuttaja, lapset mukaan lukien |
|---|---|
| Afrikan sarvi ja Sudan | -606 |
| Marokko | -542 |
| Afganistan, Iran, Syyria ja Irak | -418 |
| Keski-Afrikka | -382 |
| Länsi-Afrikka | -348 |
| Turkki | -340 |
| Karibia | -321 |
| Pohjois-Afrikka (pl. Marokko) | -319 |
| Aruba ja ent. Alankomaiden Antillit | -254 |
| Pakistan | -238 |
| Arabian niemimaa, Jordania ja Libanon | -224 |
| Suriname | -185 |
| Ent. Neuvostoliitto (pl. Baltia) | -177 |
| Ent. Jugoslavia ja Albania | -161 |
| Thaimaa, Indokiina ja Myanmar | -159 |
| Väli-Amerikka ja muu Etelä-Amerikka | -118 |
| Itä-Afrikka | -98 |
| Puola ja Baltian maat | -71 |
| Bulgaria ja Romania | -70 |
| Filippiinit, Malesia, Brunei ja Itä-Timor | -66 |
| Kiina, Mongolia ja Pohjois-Korea | -47 |
| Brasilia, Argentiina, Paraguay, Uruguay ja Chile | -34 |
| Intian niemimaa (pl. Pakistan) | -27 |
| Portugali | -27 |
| Indonesia | -24 |
| Kreikka ja Kypros | -13 |
| Unkari, Tšekki, Slovakia, Slovenia ja Kroatia | -6 |
| Etelä-Korea, Taiwan, Hongkong ja Singapore | 14 |
| Saksa ja Itävalta | 23 |
| Espanja | 39 |
| Italia ja Malta | 50 |
| Israel | 58 |
| Belgia ja Luxemburg | 63 |
| Hollantilainen vertailuhenkilö | 95 |
| Eteläinen Afrikka | 158 |
| Ranska | 165 |
| Oseania | 166 |
| EFTA-maat ja pienvaltiot | 182 |
| Britannia ja Irlanti | 191 |
| Japani | 194 |
| Pohjois-Amerikka | 203 |
| Tanska, Ruotsi ja Suomi | 208 |
Tässä yllä olevan kaavion luku on jaettu kahteen osaan: maahanmuuttajan oma elinkaari ja hänen Alankomaissa syntyneiden lastensa elinkaari. Molemmat on laskettu yhtä maahanmuuttajaa kohden, joten osat yhteen laskettuina antavat yllä olevan luvun.
| Ryhmä | Maahanmuuttaja itse | Hänen lapsensa |
|---|---|---|
| Afrikan sarvi ja Sudan | -315 | -291 |
| Marokko | -261 | -281 |
| Afganistan, Iran, Syyria ja Irak | -322 | -96 |
| Keski-Afrikka | -226 | -156 |
| Länsi-Afrikka | -150 | -198 |
| Turkki | -198 | -142 |
| Karibia | -196 | -125 |
| Pohjois-Afrikka (pl. Marokko) | -170 | -149 |
| Aruba ja ent. Alankomaiden Antillit | -169 | -85 |
| Pakistan | -153 | -85 |
| Arabian niemimaa, Jordania ja Libanon | -149 | -75 |
| Suriname | -113 | -72 |
| Ent. Neuvostoliitto (pl. Baltia) | -129 | -48 |
| Ent. Jugoslavia ja Albania | -102 | -59 |
| Thaimaa, Indokiina ja Myanmar | -121 | -37 |
| Väli-Amerikka ja muu Etelä-Amerikka | -68 | -50 |
| Itä-Afrikka | -28 | -70 |
| Puola ja Baltian maat | -50 | -20 |
| Bulgaria ja Romania | -41 | -28 |
| Filippiinit, Malesia, Brunei ja Itä-Timor | -48 | -19 |
| Kiina, Mongolia ja Pohjois-Korea | -52 | 5 |
| Brasilia, Argentiina, Paraguay, Uruguay ja Chile | -6 | -28 |
| Intian niemimaa (pl. Pakistan) | 15 | -42 |
| Portugali | 1 | -27 |
| Indonesia | -15 | -9 |
| Kreikka ja Kypros | 14 | -26 |
| Unkari, Tšekki, Slovakia, Slovenia ja Kroatia | 14 | -20 |
| Etelä-Korea, Taiwan, Hongkong ja Singapore | 15 | -1 |
| Saksa ja Itävalta | 48 | -25 |
| Espanja | 69 | -29 |
| Italia ja Malta | 84 | -34 |
| Israel | 77 | -19 |
| Belgia ja Luxemburg | 78 | -14 |
| Hollantilainen vertailuhenkilö | 98 | -3 |
| Eteläinen Afrikka | 178 | -20 |
| Ranska | 174 | -9 |
| Oseania | 183 | -17 |
| EFTA-maat ja pienvaltiot | 178 | 4 |
| Britannia ja Irlanti | 201 | -10 |
| Japani | 180 | 14 |
| Pohjois-Amerikka | 210 | -7 |
| Tanska, Ruotsi ja Suomi | 206 | 2 |
Palkki on yhden ensimmäisen polven maahanmuuttajan nettovaikutus julkiseen talouteen maahantulosta kuolemaan tai poismuuttoon, tuhansina euroina. Lapset eivät ole mukana.
| Ryhmä | Länsimainen tausta | Ei-länsimainen tausta |
|---|---|---|
| Työ | 161 | 90 |
| Opiskelu | 9 | -74 |
| Muu | -67 | -232 |
| Tuntematon | -26 | -188 |
| Perhe | -103 | -263 |
| Turvapaikka | -251 | -433 |
n=17 milj. hollantilaisen anonyymi rekisteridata (1995–2019)
demo-demo.nl/wp-content/uploads/2023/06/Borderless_Welfare_S…Yhdysvaltain kansallisten tiede-, insinööri- ja lääketieteen akatemioiden paneeli, 508-sivuinen raportti. Elinkaarilaskelmat 75 vuoden horisontilla, vuoden 2012 dollareissa.
nap.nationalacademies.org/catalog/23550/the-economic-and-fis…Työllisyyserot taustamaiden välillä ovat suuria, ja työllisyys on kotoutumisen keskeisin mittari. Luvut koskevat kaikkia ulkomaalaistaustaisia taustamaan mukaan. Ne eivät erittele, tuliko henkilö työn, perheen vai suojelun perusteella. Siksi maiden väliset erot heijastavat pitkälti sitä, mistä maista tullaan milläkin perusteella. Perusteen mukaisesta jakautumisesta kerrotaan osiossa Työllisyys maahantulon perusteen mukaan. Tieto siitä, mihin työllisyys johtaa tuloissa, löytyy osiosta Tulotaso.
Tilastot-sivu: Työllisyys taustamaan ja sukupuolen mukaan
Tilastokeskuksen kotoutumisen indikaattorit erittelevät työllisyyden taustamaanosan mukaan. Ero kantaväestöön on kaventunut kolmessakymmenessä vuodessa, mutta ei umpeutunut. Lähtöalueiden väliset erot ovat suuremmat kuin ero kantaväestöön keskimäärin.
| Vuosi | Suomalaistaustaiset ja Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset (% 18–64-vuotiaista) | Ulkomailla syntyneet ulkomaalaistaustaiset yhteensä (% 18–64-vuotiaista) | Tausta muissa EU27-maissa (% 18–64-vuotiaista) | Tausta Aasiassa (% 18–64-vuotiaista) | Tausta Afrikassa (% 18–64-vuotiaista) |
|---|---|---|---|---|---|
| 1995 | 60,1 | 33,3 | 43,8 | 31,0 | 22,1 |
| 1996 | 60,7 | 33,9 | 46,2 | 30,6 | 22,5 |
| 1997 | 63,0 | 36,1 | 49,5 | 31,4 | 25,9 |
| 1998 | 65,3 | 38,9 | 52,8 | 33,6 | 29,9 |
| 1999 | 66,3 | 40,8 | 54,8 | 35,2 | 32,1 |
| 2000 | 67,7 | 44,6 | 58,0 | 39,3 | 36,4 |
| 2001 | 67,8 | 45,2 | 58,6 | 38,7 | 35,8 |
| 2002 | 67,9 | 45,6 | 58,9 | 38,4 | 35,5 |
| 2003 | 68,0 | 45,6 | 59,1 | 37,9 | 33,4 |
| 2004 | 68,4 | 47,1 | 60,7 | 38,5 | 33,4 |
| 2005 | 68,9 | 48,7 | 61,8 | 39,5 | 35,2 |
| 2006 | 70,3 | 51,3 | 63,4 | 41,4 | 38,3 |
| 2007 | 71,5 | 54,1 | 65,0 | 44,3 | 42,4 |
| 2008 | 71,4 | 55,2 | 65,3 | 45,8 | 44,9 |
| 2009 | 68,7 | 51,6 | 62,2 | 42,5 | 41,3 |
| 2010 | 69,8 | 52,1 | 63,6 | 43,0 | 39,8 |
| 2011 | 70,9 | 53,4 | 65,5 | 43,7 | 40,8 |
| 2012 | 70,6 | 53,2 | 65,4 | 43,6 | 40,5 |
| 2013 | 69,8 | 51,6 | 63,5 | 42,2 | 38,7 |
| 2014 | 69,4 | 50,4 | 62,1 | 41,6 | 36,8 |
| 2015 | 69,2 | 49,9 | 61,8 | 41,9 | 36,5 |
| 2016 | 70,1 | 50,3 | 62,8 | 41,5 | 37,0 |
| 2017 | 72,0 | 52,8 | 65,4 | 43,8 | 39,9 |
| 2018 | 73,7 | 55,7 | 67,8 | 47,0 | 43,1 |
| 2019 | 73,6 | 57,1 | 67,9 | 49,4 | 45,9 |
| 2020 | 71,1 | 53,7 | 63,3 | 47,2 | 42,5 |
| 2021 | 74,0 | 58,1 | 66,7 | 52,4 | 48,2 |
| 2022 | 75,1 | 60,0 | 67,5 | 55,5 | 51,0 |
| 2023 | 74,6 | 57,8 | 64,9 | 54,7 | 50,6 |
| 2024 | 74,5 | 56,0 | 63,6 | 54,3 | 49,9 |
Ammattiryhmä kertoo, missä kohtaa palkkajakaumaa kukin taustaryhmä tekee työtä. Luokka ”muut työntekijät” on ammattiluokituksen matalimmin palkattu pääluokka: siivousta, keittiöapulaisen työtä, jätehuoltoa ja avustavia tehtäviä. Suomalaistaustaisista siellä työskentelee 5,2 %, filippiiniläistaustaisista 37,5 %.
Suomalaistaustaiset 5,2
| Ryhmä | % ryhmän työllisistä |
|---|---|
| Filippiinit | 37,5 |
| Thaimaa | 36,8 |
| Bangladesh | 33,1 |
| Nigeria | 32,6 |
| Ukraina | 20,1 |
| Marokko | 19,5 |
| Entinen Jugoslavia | 17,3 |
| Somalia | 15,6 |
| Irak | 14,8 |
| Afganistan | 14,7 |
| Viro | 14,7 |
| Vietnam | 14,6 |
| Venäjä | 12,7 |
| Entinen Neuvostoliitto | 12,7 |
| Syyria | 12,3 |
| Pakistan | 12,1 |
| Turkki | 10,0 |
| Intia | 9,2 |
| Iran | 7,5 |
| Kiina | 6,1 |
| Suomi | 5,2 |
| Ruotsi | 5,2 |
Toinen palkki vertaa nuorta suomalaistaustaisiin, joiden vanhempien sosioekonominen asema on sama, ja vakioi lisäksi iän, sukupuolen ja syntymäalueen. Silloin ero häviää tai kääntyy positiiviseksi jokaisessa taustamaaryhmässä. Suomessa syntynyt ulkomaalaistaustainen nuori on siis töissä yhtä usein tai useammin kuin suomalaistaustainen, jonka vanhemmat ovat samassa asemassa.
| Ryhmä | Ero sellaisenaan | Vanhempien asema vakioitu |
|---|---|---|
| Kaikki yhteensä | -4,5 | 6,3 |
| Lähi-itä | -11,4 | 5,6 |
| Eurooppa | -6,6 | 0,2 |
| Afrikka | -4,5 | 9,1 |
| Neuvostoliitto tai Venäjä | -3,7 | 4,9 |
| Aasia | -2,8 | 6,4 |
| Jugoslavia | 4,2 | 15,2 |
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2025:13. Rekisteriaineisto kaikista 18–29-vuotiaista Suomessa syntyneistä ulkomaalaistaustaisista vuosina 2010–2023, vertailuna Suomessa syntyneet suomalaistaustaiset.
julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/11111/8623Tilastokeskus, Tieto&trendit 25.6.2025 (Raijas & Baumgartner). Työssäkäyntitilasto, 18–29-vuotiaat vuoden 2023 lopussa.
stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2025/Maahanmuuttajataustaise…Englannin ja Walesin vuoden 2021 väestönlaskennassa 16–64-vuotiaista 29,1 prosenttia ei ollut työssä. Muslimeista osuus oli 48,6 prosenttia, ja muissa ryhmissä se vaihteli 27,0:n ja 35,8 prosentin välillä. Ero oli suurin naisilla: musliminaisista ei ollut työssä 60,4 prosenttia ja kaikista naisista 32,5 prosenttia, muslimimiehistä 37,1 prosenttia ja kaikista miehistä 25,5 prosenttia.
| Ryhmä | % 16–64-vuotiaista |
|---|---|
| Muslimit | 48,6 |
| Muu uskonto | 35,8 |
| Buddhalaiset | 33,5 |
| Sikhit | 30,0 |
| Kaikki | 29,1 |
| Hindut | 27,5 |
| Juutalaiset | 27,4 |
| Ei uskontoa | 27,3 |
| Kristityt | 27,0 |
OECD ja Euroopan komissio, Indicators of Immigrant Integration 2023: Settling In (15.6.2023), luku 3, kuviot 3.1, 3.9 ja 3.10 sekä liitetaulukot B1 ja B6. Työvoimatutkimukset, EU-maissa EU:n työvoimatutkimus (EU-LFS): 15–64-vuotiaat, jotka eivät opiskele, koulutustaso vuonna 2020 ja työllisyys koulutustason mukaan vuosina 2020 ja 2021.
www.oecd.org/en/publications/indicators-of-immigrant-integra…Institut für Arbeitsmarkt- und Berufsforschung (IAB) ja Brysselin vapaa yliopisto (ULB), IAB Brain Drain Data. Kohdemaiden väestölaskennat ja rekisterit: 25 vuotta täyttäneet ulkomailla syntyneet syntymämaan, sukupuolen ja koulutuksen mukaan 20 OECD-maassa 1980–2010.
iab.de/en/daten/iab-brain-drain/SSB:n rekisteripohjaisen tilaston mukaan 20–66-vuotiaista maahanmuuttajista 67,5 % oli työssä marraskuussa 2025, kun muusta väestöstä työssä oli 79,5 %. Somaliassa syntyneistä maahanmuuttajista työssä oli 48,8 %, Syyriassa syntyneistä 47,4 %, Puolassa syntyneistä 73,0 % ja Eritreassa syntyneistä 74,4 %. Työssä olevista maahanmuuttajista 74,4 % teki kokoaikatyötä, kun muun väestön työllisistä kokoaikatyötä teki 79,2 %.
| Ryhmä | % 20–66-vuotiaista |
|---|---|
| Muu väestö | 79,5 |
| Liettua | 75,6 |
| Eritrea | 74,4 |
| Latvia | 73,2 |
| Puola | 73,0 |
| Viro | 72,2 |
| Maahanmuuttajat | 67,5 |
| Venäjä | 66,1 |
| Iran | 64,2 |
| Afganistan | 62,5 |
| Irak | 52,9 |
| Somalia | 48,8 |
| Syyria | 47,4 |
| Ukraina | 46,9 |
SSB:n rekisteripohjainen työllisyystilasto, kaikki Norjassa kirjoilla olevat 20–66-vuotiaat, 4. neljännes 2025 (marraskuun viiteviikko). Työssä oli 545 068 maahanmuuttajaa ja 2 084 190 muuhun väestöön kuuluvaa.
SSB, Hvor mye jobber innvandrere i Norge?, päivitetty 30.4.2026Kaavio seuraa samaa joukkoa, vuonna 2015 Saksaan tulleita suojelua hakeneita, yhdeksän vuoden ajan saapumisesta. Ensimmäisenä vuonna palkkatyössä oli 6 prosenttia ja yhdeksäntenä vuonna, 2024, 64 prosenttia. Koko väestön vastaava osuus oli vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä 70 prosenttia. Yhdeksäntenä vuonna miehistä palkkatyössä oli 76 prosenttia ja naisista 35 prosenttia, kun koko väestössä osuudet olivat 72 ja 69 prosenttia.
| Vuotta saapumisesta | Miehet (% 18–64-vuotiaista) | Kaikki (% 18–64-vuotiaista) | Naiset (% 18–64-vuotiaista) |
|---|---|---|---|
| 1 | 8 | 6 | 1 |
| 2 | 24 | 19 | 4 |
| 3 | 38 | 30 | 8 |
| 4 | 48 | 38 | 13 |
| 5 | 50 | 40 | 14 |
| 6 | 61 | 48 | 17 |
| 7 | 70 | 56 | 22 |
| 8 | 73 | 61 | 31 |
| 9 | 76 | 64 | 35 |
Statistik der Bundesagentur für Arbeit, Migrationsmonitor, Deutschland und Länder (Monatszahlen). Saksan painos, raporttikuukausi syyskuu 2026, laadittu 1.10.2026: taulukko 1.3 ja menetelmähuomautukset. Työllisyysluvut ovat heinäkuulta 2026. BA korvaa tiedoston joka kuukausi uudella.
Statistik der Bundesagentur für Arbeit: Migrationsmonitor, Deutschland, syyskuu 2026 (Excel)Herbert Brücker, Philipp Jaschke ja Yuliya Kosyakova: 10 Jahre Fluchtmigration 2015. Haben wir es geschafft? Eine Analyse aus Sicht des Arbeitsmarktes. IAB-Kurzbericht 17/2025, Institut für Arbeitsmarkt- und Berufsforschung (Saksan työvoimaviraston tutkimuslaitos), 25.8.2025. Aineistona IAB-BAMF-SOEP-pakolaiskysely yhdistettynä työvoimaviraston rekistereihin.
IAB-Kurzbericht 17/2025: 10 Jahre Fluchtmigration 2015 (PDF)Itävallan tilastovirasto Statistik Austria julkaisee vuosittain maahanmuuttoa ja kotoutumista käsittelevän tilastollisen vuosikirjan. Sen työllisyysluvut tulevat työvoimatutkimuksesta, ja ne erittelevät maahanmuuttajataustaiset taustan ja sukupuolen mukaan. Maahanmuuttajataustaisia ovat Itävallan tilastoissa ne, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla.
Statistik Austria ja Itävallan liittokanslerinviraston integraatio-osasto: Statistisches Jahrbuch Migration & Integration 2026, esitelty 11.9.2026. Työllisyysluvut ovat Itävallan työvoimatutkimuksesta (Mikrozensus-Arbeitskräfteerhebung): yksityistalouksien 15–64-vuotiaat ilman varusmies- ja siviilipalvelusta suorittavia, vuoden 2025 keskiarvo.
Statistik Austria, Statistisches Jahrbuch Migration & Integration 2026 (PDF)Alankomaiden tilastovirasto CBS raportoi kotoutumisesta raportissa Integratie en samenleven. Raportin työllisyysluvut tulevat työvoimatutkimuksesta, ja ne erittelevät ulkomailla syntyneet ja toisen sukupolven suurimpien taustaryhmien mukaan. Syntymämaittaiset luvut ovat CBS:n tilastotietokannassa, ja ne perustuvat rekistereihin.
CBS:n rekisteripohjaisen tilaston mukaan 15–74-vuotiaista ulkomailla syntyneistä 63 % oli työssä vuonna 2024. Alankomaissa syntyneistä, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet Alankomaissa, työssä oli 74 % ja koko väestöstä 72 %. Syyriassa syntyneistä työssä oli 42 %, Marokossa syntyneistä 47 %, Somaliassa syntyneistä 50 % ja Turkissa syntyneistä 53 %. Puolassa syntyneistä työssä oli 80 % ja Intiassa syntyneistä 78 %.
| Ryhmä | % 15–74-vuotiaista |
|---|---|
| Puola | 80 |
| Intia | 78 |
| Alankomaalaistaustaiset | 74 |
| Kiina | 66 |
| Saksa | 65 |
| Curaçao | 65 |
| Ukraina | 64 |
| Ulkomailla syntyneet | 63 |
| Eritrea | 62 |
| Suriname | 61 |
| Iran | 61 |
| Afganistan | 57 |
| Turkki | 53 |
| Irak | 52 |
| Somalia | 50 |
| Marokko | 47 |
| Syyria | 42 |
CBS, Rapportage Integratie en Samenleven 2024, julkaistu 22.11.2024, luku 4.2 Arbeid. Työllisyysluvut ovat työvoimatutkimuksesta (Enquête Beroepsbevolking): Alankomaissa asuvat 15–74-vuotiaat ilman laitosväestöä, vuosi 2023 (ennakkotieto). Uudemmat työvoimatutkimuksen luvut ovat StatLine-taulukossa 85456NED (päivitetty 13.8.2026).
CBS, Rapportage Integratie en Samenleven 2024, luku 4.2 (PDF)Tanskan tilastovirasto Danmarks Statistik julkaisee vuosittain raportin maahanmuuttajista ja heidän jälkeläisistään. Raportin työllisyysluvut tulevat rekisteripohjaisesta työvoimatilastosta, ja ne erottavat länsimaista ja muista kuin länsimaista muuttaneet sekä tanskalaistaustaiset.
Danmarks Statistikin mukaan muista kuin länsimaista muuttaneista 16–64-vuotiaista miehistä 70,8 % ja naisista 60,7 % oli työssä marraskuun lopussa 2024. Vuonna 2015 osuudet olivat 52,7 ja 45,2 %. Tanskalaistaustaisista miehistä työssä oli 81,1 % ja naisista 78,3 %, kun vuonna 2015 osuudet olivat 76,6 ja 73,4 %. Vuosina 2008–2015 muista kuin länsimaista muuttaneiden työllisyysaste laski.
| Vuosi | Tanskalaistaustaiset miehet (% 16–64-vuotiaista) | Tanskalaistaustaiset naiset (% 16–64-vuotiaista) | Muista kuin länsimaista muuttaneet miehet (% 16–64-vuotiaista) | Muista kuin länsimaista muuttaneet naiset (% 16–64-vuotiaista) |
|---|---|---|---|---|
| 2008 | 80,0 | 75,8 | 61,0 | 51,5 |
| 2009 | 75,7 | 74,0 | 55,5 | 48,7 |
| 2010 | 75,4 | 73,2 | 54,1 | 47,2 |
| 2011 | 75,7 | 72,6 | 54,1 | 46,8 |
| 2012 | 75,2 | 72,3 | 53,4 | 45,9 |
| 2013 | 75,2 | 72,4 | 53,6 | 45,5 |
| 2014 | 75,8 | 72,8 | 53,4 | 45,6 |
| 2015 | 76,6 | 73,4 | 52,7 | 45,2 |
| 2016 | 77,4 | 74,1 | 55,2 | 45,8 |
| 2017 | 78,0 | 74,9 | 58,6 | 47,6 |
| 2018 | 78,8 | 75,8 | 61,9 | 49,8 |
| 2019 | 78,9 | 76,2 | 64,2 | 52,1 |
| 2020 | 78,2 | 75,7 | 63,9 | 52,6 |
| 2021 | 80,6 | 77,9 | 68,5 | 57,5 |
| 2022 | 81,2 | 78,6 | 69,1 | 58,2 |
| 2023 | 81,1 | 78,4 | 70,0 | 60,0 |
| 2024 | 81,1 | 78,3 | 70,8 | 60,7 |
Danmarks Statistik rajaa maakohtaiset luvut 30–64-vuotiaisiin, jotta Tanskassa tilapäisesti opiskelevat nuoret eivät vaikuta niihin. Kolmestakymmenestä suurimmasta maahanmuuttajaryhmästä korkein työllisyysaste oli alankomaalaistaustaisilla, 82 %, kun tanskalaistaustaisilla se oli 83 %. Matalin työllisyysaste oli libanonilaistaustaisilla, 45 %, somalialaistaustaisilla, 50 %, ja irakilaistaustaisilla, 53 %. Syyrialaistaustaisista miehistä työssä oli 70 % ja naisista 41 %.
| Ryhmä | % 30–64-vuotiaista |
|---|---|
| Tanskalaistaustaiset | 83 |
| Alankomaat | 82 |
| Liettua | 81 |
| Filippiinit | 80 |
| Thaimaa | 80 |
| Puola | 79 |
| Ruotsi | 78 |
| Romania | 77 |
| Intia | 77 |
| Italia | 77 |
| Britannia | 76 |
| Norja | 76 |
| Ranska | 76 |
| Kiina | 75 |
| Bulgaria | 74 |
| Vietnam | 73 |
| Ukraina | 72 |
| Saksa | 72 |
| Yhdysvallat | 71 |
| Venäjä | 70 |
| Sri Lanka | 67 |
| Pakistan | 65 |
| Bosnia ja Hertsegovina | 64 |
| Iran | 63 |
| Afganistan | 63 |
| Turkki | 59 |
| Syyria | 57 |
| Jugoslavia | 57 |
| Irak | 53 |
| Somalia | 50 |
| Libanon | 45 |
Danmarks Statistik, Indvandrere i Danmark 2025, julkaistu 15.12.2025, luku 2 Arbejdsmarked, ja lehdistötiedote Beskæftigelsen stiger fortsat blandt indvandrere fra ikke-vestlige lande (15.12.2025). Aineistona rekisteripohjainen työvoimatilasto (RAS), kaikki Tanskassa asuvat, tilanne marraskuun lopussa 2024.
Danmarks Statistik, Indvandrere i Danmark 2025, luku 2 ArbejdsmarkedPalkkaero ulkomaalaistaustaisten ja suomalaistaustaisten välillä on kokonaisuutena selvä, mutta samoissa ammattiryhmissä työskentelevien kesken pieni.
Ulkomaalaistaustaisten mediaanituntipalkka oli 16,75 euroa ja suomalaistaustaisten 19,61 euroa vuonna 2022, eli ulkomaalaistaustaisten palkka oli 14,6 prosenttia pienempi. Samassa ammattiryhmässä ero on kuitenkin pieni ja kääntyy paikoin toisin päin: johtajilla ulkomaalaistaustaiset ansaitsivat 8,3 prosenttia enemmän (47,07 vs. 43,46 euroa), erityisasiantuntijoilla 3,7 prosenttia enemmän, ja asiantuntijoilla palkat olivat likimain yhtä suuret. Palvelu- ja myyntityöntekijöillä ero oli 3,4 prosenttia suomalaistaustaisten eduksi. Kokonaisero syntyy siis pääosin siitä, missä ammateissa ryhmät työskentelevät, ei samasta työstä maksetusta palkasta.
Työperäisessä hyväksikäytössä työnantaja käyttää hyväkseen työntekijän heikkoa asemaa, esimerkiksi maksamalla alipalkkaa tai teettämällä ylipitkiä työpäiviä. Suomessa sen uhrit ovat useimmiten ulkomaalaisia työntekijöitä. Tilastot kertovat kuitenkin sekä siitä, mitä tapahtuu, että siitä, mitä viranomaiset havaitsevat. Kirjattujen rikosten ja tarkastushavaintojen määrä riippuu siitä, kuinka paljon poliisi ja työsuojeluviranomainen valvovat, ja tutkijoiden mukaan suuri osa tapauksista jää piiloon. Tilastot eivät kerro tekijöiden taustaa, ja tutkimusaineistoissa hyväksikäyttäjinä on ollut sekä suomalais- että ulkomaalaistaustaisia työnantajia.
YK:n yhteydessä toimivan Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin HEUNIn katsauksen mukaan haavoittuvassa asemassa olevia ja oikeuksistaan tietämättömiä ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä riistetään Suomessa alipalkalla, ylipitkillä työpäivillä, uhkailulla ja kontrollilla. Katsaus kokoaa aiemman tutkimuksen sekä 40 työperäistä ihmiskauppaa käsitellyttä tuomiota vuosilta 2004–2020. Tekijöiden mukaan ihmiskauppa on piilorikollisuutta, ja suuri osa siitä jää todennäköisesti tilastojen ulkopuolelle. Heidän mukaansa Suomi pystyy puuttumaan työperäiseen ihmiskauppaan ja tukemaan sen uhreja monin tavoin paremmin kuin muut Pohjoismaat, mutta esitutkinnassa ja rikosvastuun toteutumisessa on yhä puutteita. HEUNIn ensimmäinen Suomea koskeva tutkimus aiheesta (Jokinen, Ollus & Viuhko 2011) löysi vakavimmat tapaukset ravintola-, rakennus- ja puutarha-aloilta. Sen aineistossa hyväksikäyttäjät olivat sekä syntyperältään suomalaisia että ulkomaalaistaustaisia.
Työsuojeluviranomainen teki vuonna 2025 ulkomaista työvoimaa käyttäviin yrityksiin 1 817 tarkastusta, eniten majoitus- ja ravitsemisalalle ja rakennusalalle. Noin joka kymmenennellä työnteko-oikeutta koskevalla tarkastuksella löytyi vähintään yksi ulkomaalainen työntekijä, jolla ei ollut oikeutta tehdä kyseistä työtä. Palkkauksessa havaittiin puutteita noin 40 prosentilla niistä tarkastuksista, joilla asiaa arvioitiin. Viranomainen teki poliisille 188 ilmoitusta. Niistä 10 koski työperäisiä hyväksikäyttörikoksia, ja muut koskivat luvatonta ulkomaista työvoimaa, työnantajan ulkomaalaisrikkomuksia ja työnantajan ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntejä. Ihmiskauppatapauksista viranomainen antoi 22 kannanottoa poliisille tai lausuntoa syyttäjälle. Valvonta kohdistetaan yrityksiin, joissa puutteita todennäköisesti on, joten raportin mukaan tulokset eivät kuvaa ulkomaalaisten työskentelyä Suomessa yleisesti.
Auttamisjärjestelmän tilastojen mukaan 141 ihmistä joutui vuonna 2025 ihmiskaupan uhriksi Suomessa. Heihin kohdistuneista 149 ihmiskauppatapahtumasta 101 eli 68 prosenttia oli pakkotyötä, yleisimmin metsätaloudessa ja puunkorjuussa, ravitsemistoiminnassa, maataloudessa ja puutarhanhoidossa sekä rakennusalalla. Vuonna 2024 pakkotyön uhreja oli Suomessa 54. Suomessa uhriksi joutuneista 42 prosenttia oli nepalilaisia ja 12 prosenttia Suomen kansalaisia. Heistä 68 prosenttia oli maassa laillisesti, tavallisimmin kausityöluvalla. Luvut kattavat järjestelmän asiakkaat eivätkä kaikkia uhreja. Järjestelmän vuoden 2024 katsauksen mukaan marja-alan suuret rikostapaukset nostivat sen hakemusmääriä vuosina 2022 ja 2023.
Viranomaisten tietoon tuli 17 kiskonnantapaista työsyrjintää vuonna 2015, 143 vuonna 2023 ja 93 vuonna 2025. Ihmiskauppoja ja törkeitä ihmiskauppoja kirjattiin yhteensä 30 vuonna 2015, 152 vuonna 2023 ja 115 vuonna 2025. Työnantajan ulkomaalaisrikkomuksia kirjattiin vuosina 2015–2025 vuosittain 142–282. Luvut ovat rikoksia eivätkä tapauksia tai uhreja, joten yksi laaja tutkinta voi nostaa vuoden lukua paljon. Ihmiskaupan nimikkeet kattavat myös seksuaalisen hyväksikäytön ja pakkoavioliiton, eikä taulu erottele työperäistä ihmiskauppaa. Taulu ei kerro tekijän eikä uhrin taustaa. Kirjattujen rikosten määrä riippuu myös siitä, kuinka aktiivisesti poliisi ja työsuojeluviranomainen niitä etsivät.
Työllisten määrä suhteessa 20–64-vuotiaisiin oli vuonna 2023 suomalaistaustaisilla 79 % ja filippiiniläistaustaisilla 84 %. Afganistanilaistaustaisilla se oli 46 %, irakilaistaustaisilla 42 % ja syyrialaistaustaisilla 29 %. Luku ei ole työllisyysaste, koska työllisissä ovat mukana kaikenikäiset. Luvut ovat taustamaan mukaan eivätkä erittele maahantulon perustetta, joten samassa ryhmässä ovat sekä työn että suojelun perusteella tulleet. Sukupuolten välinen ero on monissa ryhmissä suuri: afganistanilaistaustaisilla luku oli miehillä 57 % ja naisilla 30 %. Suurimmat erot koskevat niiden naisten työllisyyttä, joiden taustamaa on muslimienemmistöinen, kun taas esimerkiksi filippiiniläis- ja thaimaalaistaustaiset naiset työllistyvät miesten tavoin.
Osion ja kaavion luvut ovat työllisten määriä suhteessa 20–64-vuotiaaseen väestöön taustamaan ja sukupuolen mukaan (taulukot 115t ja 11rs). Ne eivät ole virallisia työllisyysasteita, koska työllisissä ovat mukana kaikenikäiset. Ryhmien vertailu on silti mielekästä, koska sama määritelmä koskee kaikkia taustamaita.
Työllisyysluvut sopivat huonosti yhteen työvoimapula-argumentin kanssa. Työperäinen ja humanitaarinen muutto ovat eri asioita, ja ero näkyy juuri työllisyydessä. Suurista pakolaislähtömaista tulleiden työllisyys jää selvästi kantaväestön alle. Työluvalla tulleet sen sijaan yltävät kantaväestön tasolle ja alkuvuosina sen ylikin. Samaan aikaan Suomessa on noin 297 000 työtöntä. Maahanmuutto ei poista kotimaisen koulutuksen ja alakohtaisen mitoituksen ongelmia, ja se voi myös peittää ne niin, että ne jäävät korjaamatta.
Selvitys yhdistää Maahanmuuttoviraston oleskelulupapäätökset vuosilta 2011–2021 Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin, joten se pystyy seuraamaan työllisyyttä sen mukaan, millä perusteella henkilö on maahan tullut. Tämä vastaa suoraan kysymykseen, työllistyvätkö työperusteisesti muuttaneet yhtä hyvin kuin kantaväestö. Vastaus on, että aluksi jopa paremmin: työluvalla tulleiden työllisyys ja ansiot ovat maahantulon alkuvuosina korkeammat kuin samanikäisillä ja samaa sukupuolta olevilla suomalaisilla, mutta ero häviää melko pian. Kymmenen vuoden kuluttua työluvalla tulleiden ja EU-kansalaisten työllisyysaste on noin 80 %, perheen tai opiskelun perusteella tulleiden noin 70 % ja kansainvälistä suojelua saaneiden noin 60 %. Selvitys laskee työlliseksi jokaisen, jolla on työtuloja vuoden aikana, joten luvut ovat korkeampia kuin työssäkäyntitilaston työllisyysaste: suomalaistaustaisilla sama mittari antaa 83–84 prosenttia. Ansioissa erot ovat suuremmat kuin työllisyydessä. Kymmenen vuoden kohdalla työluvalla tulleet jäävät hieman verrokkiensa alle, ja EU-kansalaiset ja opiskelun perusteella tulleet yltävät runsaaseen 80 prosenttiin kantaväestön ansioista. Suojelun ja perhesiteen perusteella tulleilla ansiot jäävät alle puoleen kantaväestön ansioista. Kaksi lukua kannattaa lukea erikseen. Ensimmäinen on lähtötaso. Ensimmäisen oleskeluvuoden lopussa vain joka kymmenes kansainvälisen suojelun tai perheenyhdistämisen perusteella tullut oli töissä. Suojelun perusteella tulleiden ansiotulot olivat ensimmäisenä kokonaisena Suomessa asuttuna vuonna 3 % suomalaistaustaisten tuloista. Toinen on kaventuminen: kymmenen vuoden kuluttua työluvalla ja suojelun perusteella tulleiden työllisyysero on enää 20 prosenttiyksikköä, kun se ensimmäisenä vuonna oli yli 80. Ryhmät lähestyvät toisiaan molemmista suunnista, sillä työluvalla tulleiden työllisyys myös heikkenee vuosien mittaan. Selvityksen tekijöitä itseään yllätti eniten se, etteivät opiskelun perusteella tulleet yllä samanikäisten suomalaistaustaisten tulotasoon, vaikka he opiskelevat pääosin korkeakouluissa ja asuvat maan elinvoimaisimmilla alueilla. Poismuutto on selvityksessä käsitelty, eikä se selitä eroja. Eniten väkeä lähtee juuri niistä ryhmistä, joiden luvut ovat parhaat. Kymmenessä vuodessa maasta muuttaa 24 % opiskeluluvalla tulleista, 19 % työluvalla tulleista, 12 % perheenyhdistämisen perusteella tulleista ja 8 % suojelun perusteella tulleista. Tekijät testasivat poismuuton vaikutuksen toistamalla laskelman niillä, jotka pysyivät maassa koko jakson, ja tulokset olivat hyvin samankaltaisia. Sen sijaan on syytä muistaa, että peruste on se, jolla henkilö alun perin tuli. Opiskelija voi siirtyä työluvalle ja työluvalla tullut pysyvään oleskelulupaan. Siksi ryhmät eivät ole kymmenen vuoden kuluttua samoja ihmisiä samoissa asemissa. Aineistosta puuttuu myös 15 % luvan saaneista, joille ei löydy henkilötunnusta, ja puute on suurin juuri opiskelu- ja työperusteisissa luvissa.
Työperusteiset hakemukset vähenivät 25 % ja opiskeluperusteiset 4 % vuonna 2025 edellisvuodesta, ja syyksi kerrotaan talouden heikko kehitys. Suurimmat hakijamaat olivat Intia, Filippiinit, Kiina, Vietnam ja Thaimaa. Hakemuksia tuli yhteensä noin 180 000, ja niistä hyväksyttiin 80 %.
Etlan raportin mukaan työikäisen väestön väheneminen ja julkinen talous edellyttäisivät noin 44 000 hengen vuotuista nettomaahanmuuttoa, noin neljänneksen enemmän kuin vuoden 2025 toteuma 34 852. Esteiksi raportti nimeää korkean verotuksen, kielteiset asenteet ja kansainvälisen kilpailun osaajista. Työperäisen maahanmuuton talousvaikutukset syntyvät nopeammin kuin humanitaarisen.
Työllisyyserolle esitetään kolmea selitystä: syrjintää, sosiaaliturvan tasoa ja osaamiseroja. Syrjintä on mitattu. Kenttäkokeessa samat ansioluettelot lähetettiin tuhanteen avoimeen työpaikkaan vain hakijan nimeä vaihtaen, ja kaikki hakijat esitettiin Suomessa koulutettuina. Somalinimisen hakijan piti lähettää 3,9-kertainen ja irakilaisnimisen 2,9-kertainen määrä hakemuksia saadakseen yhtä monta yhteydenottoa kuin suomalaisniminen. Syrjintä ei silti yksin riitä selitykseksi. Syrjinnän mittaukset eivät aseta maita samaan järjestykseen kuin työllisyyserot: Ranskassa mitataan Euroopan kovinta työhönottosyrjintää, mutta ulkomailla syntyneiden työllisyysero on siellä OECD:n mukaan 7 prosenttiyksikköä ja Alankomaissa 16. Lisäksi nimeen perustuva syrjintä ei kohdistu erityisesti naisiin, vaikka työllisyysero on suurin juuri naisilla.
Kyseessä on meta-analyysi 97 kenttäkokeesta ja yli 200 000 hakemuksesta yhdeksässä maassa. Syrjintää löytyi kaikkialta, mutta sen taso vaihtelee: Ranskassa ja Ruotsissa vähemmistöhakijan on lähetettävä 70–94 % enemmän hakemuksia kuin kantaväestön hakijan, Saksassa ja Yhdysvalloissa 25–40 % enemmän. Järjestys ei vastaa työllisyyseroja: OECD:n Settling In 2023 -raportissa ulkomailla syntyneiden ja maassa syntyneiden työllisyysero on Ranskassa 7 ja Alankomaissa 16 prosenttiyksikköä. Kirjoittajat toteavat itse, että tulokset ovat ristiriidassa useiden vakiintuneiden makrotason selitysten kanssa.
Kyseessä on kenttäkoe, jossa viisi keskenään samanveroista hakemusta lähetettiin kuhunkin tuhannesta avoimesta työpaikasta ja ainoa ero oli hakijan nimi. Englantilaisnimisen hakijan piti lähettää 1,45-kertainen, venäläisnimisen 1,71-kertainen, irakilaisnimisen 2,91-kertainen ja somalinimisen 3,94-kertainen määrä hakemuksia saadakseen yhtä monta yhteydenottoa kuin suomalaisniminen. Somalitaustaisilla miehillä kerroin oli 4,97. Kaikki hakijat esitettiin Suomessa koulutettuina, joten kielitaito tai tutkinnon alkuperä ei selitä eroa. Koe mittaa työhönoton ensimmäistä porrasta eikä sitä, mitä työpaikan saamisen jälkeen tapahtuu.
Viiden vuoden aikana rotusyrjintää oli kokenut 45 prosenttia vastaajista, kun vuoden 2016 kyselyssä osuus oli 39. Korkeimmat luvut olivat Saksassa (76 prosenttia), Itävallassa (72) ja Suomessa (63). Saksa ja Itävalta ovat työhönottokokeissa matalan syrjinnän maita, joten koettu syrjintä ja työnantajan mitattu käytös eivät aina aseta maita samaan järjestykseen. Suomessa ne osuvat yksiin, sillä myös suomalainen CV-koe mittasi selvää syrjintää.
Ukrainasta paenneista oli vuoden 2024 alussa työssä Liettuassa 57 % ja Saksassa noin 27 %, vaikka he pakenivat samaa sotaa. Kun Tanska leikkasi vuonna 2002 uusien pakolaisten tuet noin 40 prosentilla, työllisyys nousi vuodessa 10 prosentista 19 prosenttiin. Hintansa sillä oli: vaikutus hiipui noin viidessä vuodessa, ja samalla köyhyys ja näpistysrikollisuus kasvoivat.
IAB vertasi Ukrainasta paenneiden työllisyyttä 26 Euroopan maassa vuoden 2022 lopusta vuoden 2024 alkuun. Vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä työikäisistä oli työssä Liettuassa 57 %, Tanskassa 53 %, Puolassa 48 %, Saksassa noin 27 %, Suomessa 18 % ja Romaniassa 7 %. Britanniassa osuus oli viimeisimmän tiedon mukaan 56 % vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä. Raportin mukaan erot liittyvät sekä tulijoiden rakenteeseen, kuten ikään ja lasten määrään, että kohdemaan oloihin. Analyysi on kuvaileva eikä osoita syy-yhteyksiä. Työllisyys oli korkeampi maissa, joissa on paljon vähän koulutusta vaativaa työtä, hyvin saatavilla oleva lastenhoito ja terveydenhuolto, entuudestaan paljon ukrainalaisia ja väestöllä hyvä englannin taito. Se oli matalampi, kun työmarkkinat ovat tiukasti säänneltyjä tai työttömyys kasvaa. Tukitason yhteys työllisyyteen oli pieni eikä tilastollisesti merkitsevä. Laajat kieli- ja kotoutumiskurssit laskivat työllisyyttä lyhyellä aikavälillä. Saksa painottaa niitä, ja IAB:n mukaan aiempien pakolaisryhmien kokemus viittaa siihen, että linja nostaa työllisyyttä pidemmällä aikavälillä. Suurin osa tulijoista on naisia, joilla on lapsia.
Tanska leikkasi heinäkuussa 2002 uusien pakolaisten toimeentulotukea noin 40 prosentilla, ja aiemmin tulleet jäivät entiselle tasolle. Asetelma erottaa tuen tason muista tekijöistä, koska maa, työmarkkinat ja työnantajat olivat samat. Työllisyys nousi ensimmäisenä vuonna 10 prosentista 19 prosenttiin, mutta vaikutus ansioihin ja työllisyyteen hiipui noin viidessä vuodessa. Samaan aikaan köyhyys kasvoi ja toimeentulorikollisuus, lähinnä näpistykset, lisääntyi viiden ensimmäisen vuoden aikana aikuisilla 5 ja nuorilla 12 prosenttiyksikköä. Leikkaus kumottiin vuosikymmen myöhemmin.
EU:n ulkopuolelta muuttaneiden työllisyysvaje syntyy ensisijaisesti naisista. Tämä rajaa sitä, kuinka paljon työnantajan ennakkoluulo voi selittää. Suomen kenttäkokeessa nimeen perustuva syrjintä osui miehiin naisia kovemmin: somalinimisen miehen piti lähettää 4,97-kertainen määrä hakemuksia, kun somalinimisillä keskimäärin kerroin oli 3,94. Syrjintä ei siksi selitä, miksi ero on suurin naisilla. Suomessa sama kuvio näkyy tämän osion omissa luvuissa, ja yksi ehdotettu selitys on kannustinloukut, joiden luvut koskevat koko väestöä.
Työttömyysloukuksi määritellään tilanne, jossa työllistymisveroaste ylittää 80 prosenttia, ja tuloloukuksi tilanne, jossa efektiivinen marginaaliveroaste ylittää 70–80 prosenttia. Korkeimmat asteet ovat yksinhuoltajilla, lapsiperheillä, joissa toinen tai molemmat vanhemmat ovat työttöminä, sekä yksin asuvilla. Vaikutus syntyy työttömyysetuuksien, yleisen asumistuen, päivähoitomaksujen ja marginaaliveron yhteisvaikutuksesta. Luvut koskevat koko väestöä eivätkä erikseen maahanmuuttajia. Mekanismi koskettaa maahanmuuttajaperheitä keskimääräistä useammin siksi, että ne ovat suurempia ja pienituloisempia, ei siksi, että säännöt olisivat niille erilaiset.
EU:ssa toisesta EU-maasta muuttaneet ovat työssä kantaväestöä useammin ja EU:n ulkopuolelta muuttaneet harvemmin, mutta ero syntyy ensisijaisesti naisista. Puolassa, Tšekissä ja Italiassa EU:n ulkopuolelta muuttaneet miehet ovat työssä kantaväestön miehiä useammin. Suurimmat erot ovat Alankomaissa, Sveitsissä, Norjassa, Ruotsissa ja Belgiassa, eli maissa, joissa sosiaaliturva on kattava ja palkkojen alaraja korkea.
Maahanmuuttajat ovat yrittäjiä useammin kuin valtaväestö. Vuonna 2024 ulkomailla syntyneistä työllisistä 12,7 prosenttia oli yrittäjiä, valtaväestöstä 9,8 prosenttia. Määrältään eniten yrittäjiä on Venäjältä ja Virosta muuttaneissa, mutta yleisintä yrittäjyys on Turkista muuttaneilla: heidän työllisistään 29 prosenttia oli yrittäjiä vuonna 2022. Nigeriasta ja Irakista muuttaneista yrittäjiä oli joka viides.
Maahanmuuttajien yritykset ovat kuitenkin valtaväestön yrityksiä pienempiä. Vuonna 2021 niitä oli kymmenesosa kaikista yrittäjien yrityksistä, mutta henkilöstöstä niillä oli 7 prosenttia ja liikevaihdosta 5 prosenttia. Yhteensä ne työllistivät noin 27 000 henkeä. Ennen koronaa niiden mikro- ja pienyritykset loivat kokoonsa nähden enemmän uusia työpaikkoja kuin valtaväestön samankokoiset yritykset. Yritykset painottuvat aloille, joilla kasvu ja tuottavuus ovat tyypillisesti matalia. Yleisimpiä ovat ravintolat, rakentaminen, taksiliikenne ja siivous. Yhdellä alalla kuva kääntyy: tieteellisen tutkimuksen ja kehittämisen yrittäjistä lähes kolmannes oli maahanmuuttajia vuonna 2021.
Yrittäjyyden kasvu vuodesta 2018 on tullut miehistä, ja sen takana on pitkälti alustatyö. Ulkomaalaistaustaisista 10 prosenttia oli tehnyt alustatyötä vuoden aikana, suomalaistaustaisista 3 prosenttia. Posti- ja kuriirialalla, johon ruokalähetit kuuluvat, 60 prosenttia yrittäjien yrityksistä oli maahanmuuttajien vuonna 2021. Afrikasta muuttaneista työllisistä miehistä joka viides oli yrittäjä vuonna 2024, naisista alle neljä prosenttia. Yhä useampi maahanmuuttajayrittäjä ei saa lainkaan yrittäjätuloa vaan palkkatuloa, mikä viittaa kevytyrittäjyyteen. Kevytyrittäjä ei työllistä muita, joten osa korkeasta yrittäjyysasteesta kertoo alustataloudesta eikä yritystoiminnasta.
Vuoden 2022 työvoimatutkimuksen mukaan ulkomaalaistaustaisista 10 prosenttia ja suomalaistaustaisista 3 prosenttia oli tehnyt alustatyötä edeltävän vuoden aikana. Kuriiripalvelut ja isolta osin myös taksipalvelut ovat pitkälti ulkomaalaistaustaisen työvoiman varassa.
Taulukossa on rekisteripohjainen yrittäjien osuus työllisistä syntyperän, taustamaanosan ja sukupuolen mukaan vuosina 1995–2024. Valtaväestö tarkoittaa tässä suomalaistaustaisia ja Suomessa syntyneitä ulkomaalaistaustaisia. Vuonna 2024 Afrikasta muuttaneista työllisistä miehistä 21,0 prosenttia ja naisista 3,5 prosenttia oli yrittäjiä.
Kyseessä on rekisteritutkimus maahanmuuttajien yrittäjyydestä ja yrityksistä vuosilta 2010–2022. Maahanmuuttaja tarkoittaa ulkomailla syntynyttä ulkomaalaistaustaista, ja vertailuryhmä on valtaväestö. Yritysluvut koskevat yrityksiä, joilla on työntekijöitä, eikä niissä ole mukana yksinyrittäjiä, sekaomisteisia yrityksiä eikä alkutuotantoa. Yritykseen voitiin liittää reilu 70 prosenttia maahanmuuttajayrittäjistä, joten luvut ovat alakanttiin. Vuoden 2021 henkilöstöluku ei ole täysin vertailukelpoinen aiempiin vuosiin, koska yritysrekisterin laskentatapa muuttui. Tutkimuksen rahoittivat Suomen Yrittäjät, Suomen Ekonomit, Tekniikan Akateemiset, Työeläkevakuuttajat Tela ja Insinööriliitto.
Maahanmuuttajien työllisyydestä puhutaan yleensä yhtenä lukuna tai lähtömaittain, mutta maahantulon peruste selittää sitä enemmän kuin lähes mikään muu yksittäinen tekijä. Kymmenen vuoden kuluttua työluvalla tulleiden ja EU-kansalaisten työllisyysaste on noin 80 %, perheen tai opiskelun perusteella tulleiden noin 70 % ja kansainvälistä suojelua saaneiden noin 60 %. Luvut ovat työ- ja elinkeinoministeriön rekisteriselvityksestä, jota esitellään osiossa Työllisyys taustamaittain.
Maatasolla työluvan osuus tulijoista ja ryhmän työllisyys asettavat maat lähes samaan järjestykseen. Filippiineiltä tulleista 53 % sai työluvan, ja filippiiniläistaustaisten työllisten määrä suhteessa 20–64-vuotiaisiin on 84 %. Syyriasta tulleista työluvan sai 1,7 %, ja syyrialaistaustaisilla sama luku on 29 %.
Sukupuolieroa maatason lupaperuste ei kuitenkaan selitä: Intiasta tulleista 39 % sai työluvan, mutta miesten ja naisten työllisyysero on 24 prosenttiyksikköä. Työluvan saa tyypillisesti mies, ja puoliso tulee perhesiteellä. Henkilön oman luvan mukaan ero on kymmenen vuoden kohdalla työluvalla tulleilla 4 prosenttiyksikköä ja suojelua saaneilla 21. Työperäisen maahanmuuton politiikka alkoi vuoden 2003 hallitusohjelmasta.
Tilastot-sivu: Maahanmuuttoviraston päätökset
Perhesiteen perusteella myönnetyistä luvista puhutaan usein pakolaisten perheenyhdistämisenä. Kansainvälistä suojelua saaneiden perheenjäsenille myönnettiin vuosina 2015–2025 kuitenkin 985–2 080 ensimmäistä oleskelulupaa vuodessa. Suomen kansalaisten perheenjäsenille lupia myönnettiin 2 292–3 308 vuodessa. Muiden Suomessa asuvien ulkomaalaisten, kuten työntekijöiden ja opiskelijoiden, perheenjäsenille myönnettiin 4 322 lupaa vuonna 2015 ja 16 225 vuonna 2025. Vuonna 2025 heitä oli enemmän kuin työn perusteella ensimmäisen luvan saaneita (8 384) tai opiskelun perusteella sen saaneita (10 486).
| Vuosi | Muiden ulkomaalaisten perheenjäsenet (Myönteistä päätöstä vuodessa) | Suomen kansalaisten perheenjäsenet (Myönteistä päätöstä vuodessa) | Suojelua saaneiden perheenjäsenet (Myönteistä päätöstä vuodessa) |
|---|---|---|---|
| 2015 | 4 322 | 2 732 | 985 |
| 2016 | 4 339 | 2 653 | 1 179 |
| 2017 | 4 442 | 2 567 | 2 080 |
| 2018 | 4 450 | 2 804 | 1 755 |
| 2019 | 5 567 | 3 153 | 1 531 |
| 2020 | 4 426 | 2 806 | 1 360 |
| 2021 | 6 315 | 2 292 | 1 214 |
| 2022 | 10 933 | 3 243 | 1 281 |
| 2023 | 15 239 | 3 308 | 1 731 |
| 2024 | 13 980 | 2 760 | 1 278 |
| 2025 | 16 225 | 2 396 | 1 239 |
Ruotsin tilastokeskus SCB julkaisee rekisteritietoihin perustuvan tilaston 20–65-vuotiaiden työllisyydestä sen mukaan, millä perusteella ulkomailla syntynyt on saanut oleskeluluvan ja kuinka kauan hän on asunut Ruotsissa.
Ruotsin tilastokeskus (Statistiska centralbyrån, SCB), Integration – statistik och analys: tiedote Vanligaste yrkena för utrikes födda 14.4.2026 ja tilastotietokannan taulukko TAB887. Rekisteripohjainen kokonaistilasto vuodelta 2024. Määritelmät ovat tiedotteesta, taulukon huomautuksista sekä SCB:n integraatiotilaston ja työmarkkina-asematilaston (Befolkningens arbetsmarknadsstatus, BAS) laatuselosteista.
www.scb.se/hitta-statistik/statistik-efter-amne/befolkning-o…Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimus on ainoa suomalainen aineisto, joka kysyi muuton syyn ja taustamaan samalta vastaajalta. Ryhmiä on kuusi. Perhe oli yleisin syy lähes kaikissa ryhmissä. Virolaiset olivat poikkeus, jossa työ ohitti perheen. Venäjältä ja entisestä Neuvostoliitosta tulleista kaksi kolmasosaa muutti perhesyistä, ja Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta tulleilla suojelun tarve oli lähes yhtä yleinen syy kuin perhe. Aineisto on vuodelta 2014 eikä sitä ole toistettu, joten se ei kuvaa 2015 jälkeistä muuttoa.
Tilastokeskus julkaisee työllisyysasteen muuton syyn mukaan työvoimatutkimuksesta, joka on haastattelututkimus. Artikkelissa on kaksi havaintoa. Kymmenen vuoden asumisajan jälkeen työllisyysaste on muuttosyystä riippumatta lähellä suomalaistaustaisten tasoa. Lisäksi työtä etsimään tulleet olivat vuonna 2023 hieman useammin työllisiä kuin ne, joilla oli työpaikka valmiina. Maajakoa ei ole. Tilastokeskus on itse todennut, että ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste on haastattelututkimuksessa systemaattisesti korkeampi kuin rekisteriaineistossa, joten näitä lukuja ei voi rinnastaa tämän sivuston rekisteripohjaisiin maakohtaisiin lukuihin.
Maahanmuuttoviraston katsauksen mukaan työn perusteella Suomessa asuvien perheenjäsenet jättivät 4 181 ensimmäistä oleskelulupahakemusta vuonna 2019 ja 8 957 vuonna 2024. Opiskelun perusteella Suomessa asuvien perheenjäsenet jättivät 491 hakemusta vuonna 2019 ja 7 868 vuonna 2024. Kaikkiaan perhesiteen perusteella jätettiin vuonna 2024 yhteensä 23 701 ensimmäistä hakemusta. Luvut ovat hakemuksia eivätkä myönnettyjä lupia. Hallituksen esityksen HE 161/2026 vp mukaan opiskelijoiden perheenjäsenille myönnettiin 347 ensimmäistä oleskelulupaa vuonna 2020 ja 7 539 vuonna 2025. Esityksen mukaan opiskelijoiden perheenjäsenet saivat vuonna 2025 kolme kertaa niin monta ensimmäistä lupaa kuin työn perusteella luvan saaneiden perheenjäsenet, kun vertailussa ovat perheenkokoajat, joiden ensimmäinen lupa oli myönnetty työn tai opiskelun perusteella. Työntekijöiden perheenjäsenille myönnettyjä lupia ei ole julkaistu omana vuosisarjanaan.
EU:n työvoimatutkimuksen vuoden 2021 moduuli kartoitti maahanmuuttajien työmarkkina-aseman ja muuton syyn kaikissa jäsenmaissa. Syy ristiintaulukoidaan kuitenkin vain karkeisiin syntymämaaryhmiin: toisesta EU-maasta muuttaneista 18,5 % oli löytänyt työpaikan ennen muuttoa, EU:n ulkopuolelta tulleista harvempi. Maakohtaista syyn ja työllisyyden yhdistelmää ei julkaista. Moduuli toistetaan kahdeksan vuoden välein.
Taloudellisesta vaikutuksesta puhuttaessa käsitellään yleensä sitä, mitä maahanmuutto maksaa. Toinen puoli on tulotaso: mitä ulkomaalaistaustaiset ansaitsevat.
Työikäisten (18–64) mediaanitulo oli vuonna 2024 suomalaistaustaisilla 33 615 € ja ulkomaalaistaustaisilla 24 060 € kulutusyksikköä kohden. Ero on 28 %, käytännössä sama kuin vuonna 1995, jolloin se oli 28,0 %. Kolmessakymmenessä vuodessa molempien ryhmien tulot ovat nousseet, mutta etäisyys niiden välillä ei ole kaventunut.
Vuoden 2021 jälkeen ulkomaalaistaustaisten mediaanitulo on laskenut kolme vuotta peräkkäin (26 265 € → 24 060 €) selvästi jyrkemmin kuin suomalaistaustaisten. Taustalla on väestön koostumuksen muutos: uudet tulijat aloittavat matalammalta, ja vuodesta 2022 alkaen ryhmään on tullut suuri määrä Ukrainasta paenneita. Tulotason takana on työllisyys, jota käsitellään osiossa Työllisyys taustamaittain. Sen kääntöpuolesta kerrotaan osiossa Sosiaaliturvan käyttö.
| Vuosi | Suomalaistaustaiset (€ vuodessa) | Ulkomaalaistaustaiset (€ vuodessa) | Ulkomaalaistaustaiset, syntynyt ulkomailla (€ vuodessa) |
|---|---|---|---|
| 1995 | 21 764 | 15 678 | 15 385 |
| 1996 | 22 254 | 15 698 | 15 430 |
| 1997 | 23 143 | 15 973 | 15 678 |
| 1998 | 23 692 | 16 120 | 15 855 |
| 1999 | 24 362 | 16 684 | 16 415 |
| 2000 | 24 770 | 17 055 | 16 788 |
| 2001 | 25 568 | 17 681 | 17 410 |
| 2002 | 26 214 | 18 204 | 17 959 |
| 2003 | 26 935 | 18 676 | 18 441 |
| 2004 | 28 083 | 19 371 | 19 141 |
| 2005 | 28 666 | 19 803 | 19 601 |
| 2006 | 29 410 | 20 528 | 20 320 |
| 2007 | 30 432 | 21 342 | 21 174 |
| 2008 | 30 859 | 22 009 | 21 882 |
| 2009 | 31 351 | 22 081 | 21 949 |
| 2010 | 31 784 | 22 465 | 22 360 |
| 2011 | 31 869 | 22 694 | 22 621 |
| 2012 | 32 016 | 23 025 | 22 986 |
| 2013 | 31 725 | 22 911 | 22 889 |
| 2014 | 31 620 | 22 822 | 22 829 |
| 2015 | 31 854 | 23 161 | 23 193 |
| 2016 | 32 277 | 23 402 | 23 443 |
| 2017 | 32 746 | 23 837 | 23 889 |
| 2018 | 33 305 | 24 521 | 24 569 |
| 2019 | 33 887 | 25 328 | 25 377 |
| 2020 | 33 936 | 25 710 | 25 800 |
| 2021 | 34 418 | 26 265 | 26 342 |
| 2022 | 33 537 | 25 595 | 25 642 |
| 2023 | 32 906 | 24 429 | 24 439 |
| 2024 | 33 615 | 24 060 | 24 051 |
Tilastokeskus, tulonjakotilasto 14ya, 18–64-vuotiaat, vuosi 2024
stat.fi/tilasto/tjtMaahanmuuttokeskustelussa sosiaaliturvan käyttöä käsitellään yleensä yhtenä kysymyksenä: käyttävätkö maahanmuuttajat tukia enemmän kuin kantaväestö. Kelan luvut vastaavat siihen kyllä, mutta osoittavat samalla, ettei kysymys ole hyvin aseteltu. Kelan Ilta-Sanomille luovuttamien lukujen mukaan perustoimeentulotukea sai vuonna 2024 arabiankielisistä 52,6 prosenttia, vironkielisistä 8,4 ja suomen- tai ruotsinkielisistä 4,5. Arabiankielisillä osuus on kuusinkertainen vironkielisiin verrattuna, kun vironkielisillä se on kaksinkertainen kantaväestöön verrattuna. Kaikki kieliryhmät näkyvät Tilastot-sivun tukiriippuvuuskaaviossa.
Sosiaaliturvan käyttö on työllisyyden kääntöpuoli: se kertoo, kuinka suuri osa ryhmästä jää toimeentulossaan tukien varaan. Vieraskielisten osuus on kasvanut 2010-luvun lopulta, ja ero näkyy myös maksetuissa euroissa, ei vain saajien määrässä. Luvut kehittyvät silti eri suuntiin: toimeentulotukea saavien osuus vieraskielisistä aikuisista on laskenut vuodesta 2017, mutta ryhmän kasvaessa sen osuus maksetusta tuesta on noussut, perustoimeentulotuesta 41 prosenttiin vuonna 2025. Tuen käytön taustalla ovat työllisyys ja tulotaso, joista kerrotaan osioissa Työllisyys taustamaittain ja Tulotaso.
Rivi kertoo yhden etuuden kahtena vuonna: harmaa piste on 2017, sininen 2025 ja viiva niiden välissä on muutos. Molemmat luvut ovat rivin lopussa. Katkoviivat kuvaavat vieraskielisten osuutta koko väestöstä samoina vuosina, 6,8 ja 11,4 prosenttia, joten viivan oikealla puolella oleva piste tarkoittaa yliedustusta. Painike vaihtaa luvut monikerroiksi: kunkin vuoden osuus menoista jaetaan saman vuoden väestöosuudella. Perustoimeentulotuessa vieraskielisten osuus menoista oli 3,5-kertainen väestöosuuteen nähden 2017 ja 3,6-kertainen 2025. Osuus menoista siis nousi, mutta yliedustus ei juuri muuttunut.
| Ryhmä | 2017 | 2025 |
|---|---|---|
| Perustoimeentulotuki | 24,0 | 41,0 |
| Työmarkkinatuki | 0,0 | 33,0 |
| Takuueläke | 0,0 | 33,0 |
| Yleinen asumistuki | 19,0 | 27,0 |
| Lastenhoidon tuet | 15,0 | 20,0 |
| Vanhempainpäivärahat | 9,0 | 12,0 |
| Sairauspäiväraha | 0,0 | 7,0 |
| Kansaneläke * | 0,0 | 4,0 |
| Nämä etuudet yhteensä | 15,0 | 20,0 |
| Vieraskielisten osuus väestöstä | 6,8 | 11,4 |
Tilastot-sivu: Tukiriippuvuus alkuperän mukaan
Kaavio näyttää saman aineiston toisin päin. Edellinen kaavio kysyy, kuinka suuri osa etuuden euroista maksetaan vieraskielisille. Tämä kysyy, kuinka suuri osa vieraskielisistä aikuisista saa etuutta. Sininen piste on nyt harmaan vasemmalla puolella, eli osuus on laskenut: kahdeksasta etuudesta kuudessa se laski ja kahdessa pysyi ennallaan. Osuus maksetuista euroista nousi silti, koska ryhmä lähes kaksinkertaistui samassa ajassa.
| Ryhmä | 2017 | 2025 |
|---|---|---|
| Yleinen asumistuki | 26,0 | 18,0 |
| Perustoimeentulotuki | 23,0 | 18,0 |
| Työmarkkinatuki | 24,0 | 16,0 |
| Sairauspäiväraha | 5,0 | 5,0 |
| Vanhempainpäivärahat | 5,6 | 4,9 |
| Kansaneläke * | 9,4 | 4,4 |
| Takuueläke | 3,5 | 3,5 |
| Lastenhoidon tuet | 5,5 | 2,8 |
Luku on niiden osuus saman kansalaisuuden alle 65-vuotiaista, jotka saavat työnhakijoiden perusturvaa (SGB II, Bürgergeld, nykyisin Grundsicherungsgeld). Lukuun kuuluvat myös perusturvaan oikeutetut lapset. Kesäkuussa 2026 perusturvaa sai Saksan kansalaisista 5,2 prosenttia ja ulkomaan kansalaisista 18,7 prosenttia. Ukrainan kansalaisista sitä sai 49,9 prosenttia, Afganistanin kansalaisista 46,5 prosenttia ja Syyrian kansalaisista 46,0 prosenttia. Turkin kansalaisista osuus oli 14,6 prosenttia ja EU-maiden kansalaisista 8,8 prosenttia.
| Ryhmä | % alle 65-vuotiaista |
|---|---|
| Ukraina | 49,9 |
| Afganistan | 46,5 |
| Syyria | 46,0 |
| Somalia | 39,8 |
| Irak | 33,3 |
| Eritrea | 27,1 |
| Bulgaria | 25,6 |
| Nigeria | 21,2 |
| Ulkomaalaiset | 18,7 |
| Iran | 17,3 |
| Turkki | 14,6 |
| Pakistan | 13,1 |
| Romania | 8,8 |
| EU-kansalaiset | 8,8 |
| Puola | 6,3 |
| Saksalaiset | 5,2 |
Statistik der Bundesagentur für Arbeit, Migrationsmonitor, Deutschland und Länder (Monatszahlen). Saksan painos, raporttikuukausi syyskuu 2026, laadittu 1.10.2026: taulukko 1.3 ja menetelmähuomautukset. Perusturvaluvut ovat kesäkuulta 2026.
Statistik der Bundesagentur für Arbeit: Migrationsmonitor, Deutschland, syyskuu 2026 (Excel)Itävallan tilastovirasto Statistik Austria kokoaa vuosittain maahanmuuton ja kotoutumisen tilastollisen vuosikirjan. Siinä vähimmäistoimeentulotuen (Mindestsicherung) ja sosiaaliavun (Sozialhilfe) saajat jaetaan kansalaisuuden ja oleskeluaseman mukaan.
Luku on saajien keskimääräinen määrä kuukaudessa vuonna 2024. Tukea sai keskimäärin 205 781 henkeä, 2,2 prosenttia väestöstä. Heistä 38 prosenttia oli Itävallan kansalaisia ja 44 prosenttia turvapaikan tai toissijaisen suojelun saaneita. EU- ja ETA-maiden sekä Sveitsin kansalaisia oli 7 prosenttia. Muiden maiden kansalaisia, joilla ei ollut turvapaikkaa eikä toissijaista suojelua, oli 10 prosenttia.
| Ryhmä | saajaa kuukaudessa |
|---|---|
| Itävallan kansalaiset | 77 828 |
| Turvapaikan saaneet | 77 648 |
| Muut kolmannet maat | 21 533 |
| EU, ETA ja Sveitsi | 15 120 |
| Toissijainen suojelu | 13 652 |
Statistik Austria, Statistisches Jahrbuch Migration & Integration 2026, esitelty 11.9.2026: luku Soziales und Gesundheit ja osavaltiotaulukko. Lisäksi Statistik Austrian Mindestsicherungs- und Sozialhilfestatistik 2024, taulukot 2 (laadittu 2.9.2025) ja 20 (laadittu 12.9.2025). Luvut ovat vuoden 2024 kuukausittaisten saajamäärien keskiarvoja.
Statistik Austria: Statistisches Jahrbuch Migration & Integration 2026 (PDF)Alankomaiden tilastokeskus CBS julkaisee toimeentulotuen (bijstand) saajien osuuden työikäisistä oman ja vanhempien syntymämaan mukaan. Luvut kattavat sekä ulkomailla syntyneet että Alankomaissa syntyneet maahanmuuttajien lapset.
Luku on niiden osuus ryhmän 15 vuotta täyttäneistä eläkeikään asti, jotka saivat yleistä toimeentulotukea (algemene bijstand) syyskuun lopussa. Rivit ovat ulkomailla syntyneitä syntymäalueen mukaan sekä vertailuryhmiä. Pystyviiva on vuoden 2015 osuus, ja molemmat luvut ovat rivin lopussa. Syyskuussa 2024 tukea sai koko väestöstä 3,3 prosenttia, alankomaalaistaustaisesta kantaväestöstä 1,7 prosenttia ja ulkomailla syntyneistä 9,1 prosenttia. Marokossa syntyneistä tukea sai 18,1 prosenttia ja Turkissa syntyneistä 11,1 prosenttia. Osuus laski vuodesta 2015 kaikissa ryhmissä.
| Ryhmä | 2015 | 2024 |
|---|---|---|
| Marokko | 20,6 | 18,1 |
| Saharan eteläpuoli | 26,5 | 15,9 |
| Euroopan ulkopuoliset | 16,2 | 13,4 |
| Turkki | 13,5 | 11,1 |
| Alankomaiden Karibia | 16,2 | 10,6 |
| Ulkomailla syntyneet | 12,4 | 9,1 |
| Suriname | 11,6 | 8,4 |
| Koko väestö | 3,9 | 3,3 |
| Indonesia | 4,1 | 2,7 |
| Muu Eurooppa | 4,1 | 1,8 |
| Kantaväestö | 2,2 | 1,7 |
CBS, Kernindicatoren Integratie 2025, julkaistu 24.6.2025: taulukko Bijstand 2015–2024, tilanne kunkin vuoden syyskuun lopussa. Lisäksi CBS, Integratie en samenleven 2024, julkaistu 22.11.2024: luku 4.3 (taulukko 4.3.6 ja kuviot 4.3.7a–b, syyskuu 2023).
CBS: Kernindicatoren Integratie 2025Sveitsin tilastovirasto BFS tilastoi yleisen sosiaaliavun saajat kansalaisuuden mukaan. Turvapaikanhakijoille, pakolaisille ja tilapäistä suojelua saaville maksetusta sosiaaliavusta se laatii omat tilastonsa. Niiden osuudet lasketaan eri väestöpohjasta, joten niitä ei voi verrata suoraan yleisen sosiaaliavun lukuihin.
Luku on niiden osuus saman kansalaisuusryhmän vakinaisesta väestöstä, jotka saivat yleistä sosiaaliapua (wirtschaftliche Sozialhilfe) ainakin kerran vuoden 2024 aikana. Sveitsin kansalaisista tukea sai 1,8 prosenttia ja ulkomaan kansalaisista 5,5 prosenttia. EU- ja EFTA-maiden kansalaisista osuus oli 2,3 prosenttia ja Euroopan ulkopuolisten maiden kansalaisista 17,2 prosenttia. Afrikan maiden kansalaisista tukea sai 29,8 prosenttia.
| Ryhmä | % ryhmän väestöstä |
|---|---|
| Afrikka | 29,8 |
| Euroopan ulkopuoliset | 17,2 |
| Aasia | 14,5 |
| Latinalainen Amerikka | 9,1 |
| Ulkomaan kansalaiset | 5,5 |
| Muu Eurooppa, Turkki | 5,0 |
| Koko väestö | 2,9 |
| EU ja EFTA | 2,3 |
| Sveitsin kansalaiset | 1,8 |
| Pohjois-Amerikka | 0,9 |
Luku on niiden osuus ryhmästä, jotka saivat sosiaaliapua ainakin yhtenä kuukautena vuoden 2024 aikana. Turvapaikanhakijoista ja enintään seitsemän vuotta maassa olleista väliaikaisesti maahan otetuista tukea sai 88,3 prosenttia. Pakolaisista, joiden turvapaikkahakemuksesta oli kulunut enintään viisi vuotta, ja enintään seitsemän vuotta maassa olleista väliaikaisesti maahan otetuista pakolaisista tukea sai 79,2 prosenttia. Tilapäistä suojelua (S-status) saavista tukea sai 82,9 prosenttia.
| Ryhmä | % ryhmästä |
|---|---|
| Turvapaikanhakijat | 93,1 |
| Turvapaikka-alue | 88,3 |
| F-luvan saaneet | 84,5 |
| Tilapäinen suojelu | 82,9 |
| B-luvan pakolaiset | 80,2 |
| Pakolaisalue | 79,2 |
| F-luvan pakolaiset | 65,7 |
Bundesamt für Statistik, Sozialhilfeempfängerstatistik 2024: tiedote 15.12.2025, taulukot je-d-13.05.01.01.18, je-d-13.05.01.03.11, je-d-13.05.01.03.17, je-d-13.05.01.04.21 ja je-d-13.05.01.04.26 sekä tietokantataulukko px-x-1304030000_121.
Bundesamt für Statistik: Sozialhilfebeziehende in der Schweiz im Jahr 2024 (tiedote 15.12.2025)Ruotsin sosiaalihallitus Socialstyrelsen tilastoi toimeentulotuen (ekonomiskt bistånd) saajat. Tilastokeskus SCB julkaisee pitkäaikaisen toimeentulotuen saajat ja koko väestön samalla jaolla syntymämaan, taustan ja oleskeluperusteen mukaan, joten tuen yleisyys voidaan laskea kullekin ryhmälle.
Luku on niiden osuus ryhmän 18–65-vuotiaista, jotka saivat toimeentulotukea vähintään kymmenenä kuukautena vuoden 2024 aikana. Ruotsalaistaustaisesta kantaväestöstä tukea sai 0,64 prosenttia ja ulkomailla syntyneistä 2,92 prosenttia. EU:n ja Pohjoismaiden ulkopuolella syntyneistä osuus oli 3,64 prosenttia. Oleskeluluvan pakolaisena saaneista tukea sai 5,75 prosenttia ja pakolaisen omaisena saaneista 8,99 prosenttia. Työn perusteella oleskeluluvan saaneista osuus oli 0,12 prosenttia.
| Ryhmä | % 18–65-vuotiaista |
|---|---|
| Pakolaisen omaiset | 8,99 |
| Pakolaiset | 5,75 |
| EU:n ulkopuolelta | 3,64 |
| Ulkomailla syntyneet | 2,92 |
| Kaikki | 1,28 |
| Muut omaiset | 1,26 |
| Toinen polvi | 1,20 |
| Pohjoismaat | 0,84 |
| Kantaväestö | 0,64 |
| Muut EU-maat | 0,47 |
| Työperusteiset | 0,12 |
| Opiskelijat | 0,07 |
Socialstyrelsen, Statistik om ekonomiskt bistånd 2025, julkaistu 11.6.2026 (art.nr 2026-6-10333), ja sen taulukkoliite: taulukot 8, 9 ja 13. Lähde on Socialstyrelsenin toimeentulotukirekisteri.
Socialstyrelsen: Statistik om ekonomiskt bistånd 2025 (PDF)Sivuston laskelma, lokakuu 2026. SCB:n taulukko TAB6831 (päivitetty 30.6.2026, lähde STATIV-rekisteri), 18–65-vuotiaat vuonna 2024, ja taulukko TAB6249 Hemmaboende barn och unga 0–21 år i familjer som fått ekonomiskt bistånd (päivitetty 24.3.2026), 0–17-vuotiaat vuosina 2014 ja 2024. Osuus on tukea saaneiden määrä jaettuna ryhmän koko määrällä samasta taulukosta. Lapsiluvut koskevat kotitalouksia, joissa ainakin yksi aikuinen oli kirjoilla Ruotsissa sekä vuoden alussa että lopussa.
SCB: Personer med långvarigt ekonomiskt bistånd (TAB6831)Työvoimatutkimuksen taulukko 15bm (15–74-vuotiaat): ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste oli 17,4 % vuonna 2024 ja suomalaistaustaisten 7,3 %, ero on 2,4-kertainen. Alimmillaan ulkomaalaistaustaisten työttömyys kävi 2022, jolloin se laski hetkellisesti 12,1 %:iin. Vuonna 2025 ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste oli jo 19,6 % ja suomalaistaustaisten 8,3 %.
Kelan virallisen tilaston mukaan vieraskielisten osuus perustoimeentulotuen saajista oli 29,4 % vuonna 2024 (2017: noin 19 %). Vieraskielisille maksettiin noin 37 % tuesta, yli 300 miljoonaa euroa, kun perustoimeentulotukea maksettiin kaikkiaan noin 825 miljoonaa euroa. Kela raportoi vieraskieliset yhtenä ryhmänä eikä julkaise kielikohtaisia osuuksia virallisesti. Kielikohtainen erittely perustuu Kelan erillistoimitukseen.
Ilta-Sanomien Kelasta pyytämien lukujen mukaan arabiankielisistä yli puolet, 22 918 henkeä eli 52,6 %, sai perustoimeentulotukea vuonna 2024. Suomen- tai ruotsinkielisistä osuus oli reilu 4,5 %. Vieraskielisiä oli 29,4 % tuen saajista, kun heidän osuutensa väestöstä on noin 11 %. Saajiin lasketaan kotitalouden kaikki jäsenet, ja arabiankielisistä saajista 40 % oli alle 18-vuotiaita. Kela ei julkaise kielikohtaisia lukuja virallisessa tilastossaan.
Kelan tilastojulkistus vuosilta 2017–2025 näyttää kaksi vastakkaista suuntaa. Toimeentulotukea saavien osuus vieraskielisistä aikuisista laski 23 prosentista 18:aan ja työmarkkinatukea saavien osuus 24:stä 16:een. Samaan aikaan vieraskielisten osuus maksetusta toimeentulotuesta nousi 24 prosentista 41:een, eli 172 milj. eurosta 408 milj. euroon. Keskeisimpiä toimeentuloa turvaavia etuuksia Kela maksoi 2025 yhteensä 9,2 miljardia euroa, josta viidennes eli noin 1,8 miljardia meni vieraskielisille. Vuonna 2017 osuus oli 15 prosenttia. Molemmat suunnat selittyvät samalla asialla: vieraskielinen väestö kasvoi yli 70 prosenttia (373 000 → 646 000), ja Kelan mukaan saajamäärän kasvu vuodesta 2023 johtuu suurimmaksi osaksi ukrainalaisista. Työmarkkinatukea maksettiin vieraskielisille 597 miljoonaa euroa eli kolmasosa koko tuesta. Vieraskielisiksi on laskettu myös ne, joiden äidinkieli puuttuu rekisteristä, ja euromäärät ovat nimellisiä. Työmarkkinatuki lakkasi 1.5.2026, jolloin tilalle tuli yleistuki.
Kela havaitsi viime vuonna yli 1 000 etuusväärinkäytösepäilyä, yhteisarvoltaan noin 7 miljoonaa euroa. Poliisille tehtiin 471 tutkintapyyntöä. Ruotsissa Försäkringskassan esti vääriä maksuja 877,5 miljoonan euron edestä vuonna 2024. Suomessa peritään takaisin noin 110 miljoonaa euroa virheellisiä maksuja. Ministeri Grahn-Laasonen sanoo, että mikä on mahdollista Ruotsissa, on mahdollista Suomessa, ja että järjestäytynyt rikollisuus käyttää sosiaaliturvaa systemaattisesti hyväksi.
Julkisessa keskustelussa kysytään usein, painaako maahanmuutto palkkoja tai viekö se suomalaisilta työpaikkoja. Kysymys koskee tulijoiden vaikutusta muiden palkkoihin ja työllisyyteen, ei heidän omia verojaan ja tulonsiirtojaan.
Muiden maiden tutkimuksissa keskimääräinen vaikutus on pieni, ja kielteiset vaikutukset kohdistuvat pienituloisiin ja aiemmin tulleisiin maahanmuuttajiin, jotka tekevät samoja töitä kuin uudet tulijat. Tulokset vaihtelevat myös suunnaltaan. Norjan rakennusalalla palkat nousivat hitaammin ammateissa, joihin tuli paljon ulkomaista työvoimaa. Tanskassa pakolaismaista tulleiden määrän kasvu siirsi matalasti koulutettuja tanskalaisia vähemmän ruumiillisiin töihin, ja heidän palkkansa ja työllisyytensä kasvoivat.
Suomesta on vuoden 2015 jälkeen julkaistu neljä tutkimusta, ja kolmessa niistä pienituloisten tai kilpailulle alttiimpien työntekijöiden tulot laskivat. Rakennusalalla EU:n itälaajentumisen kilpailulle alttiimpien työntekijöiden tulot jäivät noin yhdeksän prosenttia muita pienemmiksi, ja ero näkyi vielä kymmenen vuotta myöhemmin. Pohjois-Karjalaa koskevassa tutkimuksessa alueella jo olleiden työntekijöiden asema ei heikentynyt mitattavasti.
Julkiselle taloudelle vaikutus voi olla kumpaan suuntaan tahansa. ETLAn vuoden 2023 mallissa maahanmuutto hidastaa palkkojen nousua, mikä pienentää julkisten palvelujen palkkamenoja. Jos tulijat taas syrjäyttävät muita töistä, työttömyysturvan menot kasvavat ja verotulot pienenevät. Näiden yhteisvaikutusta julkiseen talouteen ei ole Suomessa laskettu. Sivuston kustannuslaskelma jättää ne summansa ulkopuolelle ja hinnoittelee ne taulukon lopussa oletuksena.
Antti Kauhanen, ETLA Raportti 176, 23.3.2026. Katsaus, jonka työmarkkinaosa nojaa Ruotsin Konjunkturinstitutetin raporttiin
www.etla.fi/julkaisut/raportit/maahanmuuton-taloudelliset-va…Ohto Kanninen, Hannu Karhunen, Sanni Kiviholma ja Jeremias Nieminen, Laboren työpapereita 365, 4.9.2026
labore.fi/wp-content/uploads/2026/09/Tyopapereita-365.pdfSivuston laskelma, lokakuu 2026. Tilastokeskuksen taulukot 115d, 15ig, 15av ja 115t vuosilta 2015–2024 sekä sivuston elinkaarilaskurin veroasteet. Malli repo_support/model_labour_sensitivity.js
Palkkojen lähde: Tilastokeskus, palkkarakenneBenjamin Sutton, Journal of the Finnish Economic Association 6(1), 2025. Rekisteriaineisto 2001–2018, 36 työssäkäyntialuetta
journal.fi/jfea/article/view/147370Isa Kuosmanen ja Jaakko Meriläinen, Journal of Human Resources 60(2), 2025. Yksilötason rekisteriaineisto, rakennusala
ideas.repec.org/a/uwp/jhriss/v60y2025i2p434-468.htmlJeremias Nieminen, Sanni Kiviholma, Ohto Kanninen ja Hannu Karhunen, Laboren työpapereita 352, 2025. Rekisteriaineisto ammateista ja alueista, joilta saatavuusharkinta poistettiin
labore.fi/wp-content/uploads/2025/01/Tyopapereita-352.pdfBank of Finland Bulletin 5/2015, 18.12.2015. Katsaus suomalaiseen ja ulkomaiseen tutkimukseen
publications.bof.fi/handle/11111/3582Matti Sarvimäki, Kansantaloudellinen aikakauskirja 3/2010. Katsaus kansainväliseen tutkimukseen
www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/kak3201…Simonetta Longhi, Peter Nijkamp ja Jacques Poot, Journal of Economic Surveys 19(3), 2005. 18 tutkimusta ja niistä 348 estimaattia Yhdysvalloista, Saksasta, Alankomaista, Ranskasta, Norjasta, Itävallasta, Israelista ja Australiasta. Luvut on luettu avoimesta työpaperiversiosta (Waikaton yliopiston Population Studies Centre, Discussion Paper 47, 2004)
researchcommons.waikato.ac.nz/handle/10289/824Mette Foged ja Giovanni Peri, American Economic Journal: Applied Economics 8(2), 2016. Tanskan koko työvoiman rekisteri 1991–2008
giovanniperi.ucdavis.edu/immigrantsrsquo-effect-on-native-wo…Bernt Bratsberg ja Oddbjørn Raaum, Economic Journal 122(565), 2012. Norjan rakennusalan ammatit, yksilötason paneeliaineisto
ideas.repec.org/a/ecj/econjl/v122y2012i565p1177-1205.htmlChristian Dustmann, Uta Schönberg ja Jan Stuhler, Quarterly Journal of Economics 132(1), 2017. Saksan ja Tšekin raja-alueet
discovery.ucl.ac.uk/id/eprint/1554497/Christian Dustmann, Tommaso Frattini ja Ian Preston, Review of Economic Studies 80(1), 2013. Britannia
sites.unimi.it/tommasofrattini/pubs/the-effect-of-immigratio…David Card, ILR Review 43(2), 1990. George J. Borjas, ILR Review 70(5), 2017 (NBER 21588) ja NBER-työpaperi 23504, 2017. Giovanni Peri ja Vasil Yasenov, Journal of Human Resources 54(2), 2019. Michael Clemens ja Jennifer Hunt, ILR Review 72(4), 2019. Kaikki käyttävät Yhdysvaltain väestökyselyn (Current Population Survey) Miamin otosta
www.nber.org/papers/w21588Osa Suomessa ansaitusta tulosta ei jää Suomeen. Maksutase tilastoi siitä rahalähetykset, eli kotitalouksien väliset siirrot ja ulkomaille maksetut palkansaajakorvaukset.
Rahalähetykset ovat miljardiluokan virta ulos Suomesta. Maailmanpankin maksutasedatan mukaan Suomesta maksetut rahalähetykset ovat kasvaneet vuoden 1990 noin 16 miljoonasta dollarista 1,77 miljardiin dollariin vuonna 2025, yli satakertaisiksi. Kasvu ajoittuu pääosin 1990- ja 2000-luvuille. Vuodesta 2010 vuoteen 2025 sarja kasvoi dollareina noin 25 prosenttia ja euroina noin 47 prosenttia, koska dollari vahvistui euroon nähden.
Rekisteröimättömät hawala-toimijat toimivat viranomaisten valvonnan ulkopuolella. Valtioneuvosto arvioi niihin liittyvän rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskin erittäin suureksi.
Tämä on eri sarja kuin kustannuslaskelman 720 milj. euroa. Eurostatin yksityiset tulonsiirrot, eli kotitalouksien väliset juoksevat siirrot, olivat vuonna 2024 muualle maailmaan 720 milj. euroa ja EU:n ulkopuolelle 116 milj. euroa. Kulutusverojen enintään 0,03 mrd euron katto on laskettu tästä EU:n ulkopuolisesta osasta, ei Maailmanpankin luvusta. Maailmanpankin sarja on laajempi, koska siihen kuuluvat myös palkansaajakorvaukset.
Valtioneuvosto teki 8.2.2024 periaatepäätöksen kansallisen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarvion osittaispäivityksestä ja toimintasuunnitelmasta. Rekisteröimättömät hawala-toimijat nostettiin toimintasuunnitelmaan ensimmäistä kertaa. Niihin liittyvä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riski arvioitiin erittäin suureksi.
Suomesta maksetut rahalähetykset olivat 15,7 miljoonaa dollaria vuonna 1990 ja 1 768 miljoonaa vuonna 2025, eli yli satakertaistuivat. Suurin osa kasvusta tapahtui kuitenkin ennen vuotta 2010: jo vuonna 2010 luku oli 1 411 miljoonaa. Sen jälkeen sarja on vaihdellut 1 245 miljoonan (2016) ja 1 768 miljoonan (2025) välillä. Vuonna 2024 luku oli 1 591 miljoonaa. Vuodesta 2010 vuoteen 2025 se kasvoi dollareina noin 25 prosenttia ja euroina noin 47 prosenttia, koska dollari vahvistui euroon nähden. Maailmanpankin määritelmän mukaan rahalähetykset ovat kotitalouksien välisiä siirtoja rahana tai tavarana sekä palkansaajakorvauksia ulkomailla asuville työntekijöille.
Maahanmuuton hinnaksi Suomelle esitetään lukuja alle miljardista yli kymmeneen miljardiin euroon vuodessa. Kaikkia kutsutaan laskelmiksi, mutta ne mittaavat eri asioita eri menetelmillä, ja ero syntyy enemmän menetelmästä kuin aineistosta.
Suomessa ei ole yhtä virallista kokonaislaskelmaa. Tarkimmat luvut ovat rekisteriaineistosta laskettuja henkilökohtaisia nettovaikutuksia, joita ei ole summattu koko maan tasolle. Vuositason miljardiluvut ovat joko budjettirivien summia tai muiden maiden tuloksista johdettuja. Alla laskelmat on asetettu rinnakkain sen mukaan, mihin ne perustuvat ja mitä niistä puuttuu. Tarkin luku ei ole suurin eikä pienin.
Mukana on myös tämän sivuston oma laskelma. Se yhdistää VATT:n rekisteriluvut, Tilastokeskuksen ikärakenteen ja palvelujen yksikkökustannukset samalla tavalla kuin Tanskan valtiovarainministeriö. Laskelma on tehty kolmelle eri rajaukselle, koska rajaus liikuttaa lukua enemmän kuin mikään menetelmävalinta. Rajausta ja oletuksia voi säätää itse kustannuslaskurissa. Lopuksi käsitellään kaksi erää, joita muut laskelmat väittävät suuriksi: oikeusjärjestelmä ja asuntojen hinnat.
Henkilötason luvuista kerrotaan tarkemmin osiossa Talousvaikutukset.
Tässä on kolme vuotuista kustannuslukua, joista kaksi kiertää julkisuudessa ja yksi on tämän sivuston oma. Vahteran luku on yhden ryhmän bruttomeno ja Virénin toisesta maasta lainattu suhdeluku. Niiden välissä on laskelma, jonka jokainen välivaihe on alempana tilikirjassa. Sivuston oma laskelma on vielä kehitteillä, ja sen luvut voivat muuttua.
Taulukossa on seitsemän lukua, jotka kaikki vastaavat samaan kysymykseen: paljonko maahanmuutto maksaa julkiselle taloudelle vuodessa. Ne eroavat toisistaan enemmän menetelmältään kuin aineistoltaan, ja laatuleima kertoo, kummasta on kyse. Sivuston omat laskelmat ovat vielä kehitteillä, ja niiden luvut voivat muuttua.
Tämä taulukko näyttää samat menetelmät henkeä kohden vuodessa. Nämä eivät ole yllä olevan taulukon rivejä jaettuna väkiluvulla, vaan omia laskelmiaan omista ryhmistään, ja siksi niitä ei voi laskea yhteen kokonaiskustannusten kanssa. Sivuston omat laskelmat ovat vielä kehitteillä, ja niiden luvut voivat muuttua.
Tämä taulukko näyttää koko elinajan yhtenä lukuna. Elinkaariluku ei ole vuosikustannus kerrottuna elinajalla. Se on oma laskelmansa, joka vie yhden vuoden ikäprofiilin vuosikymmeniksi eteenpäin. Siksi se ei ole vertailukelpoinen yllä olevien vuosikustannusten kanssa. Sivuston omat laskelmat ovat vielä kehitteillä, ja niiden luvut voivat muuttua.
Avaa sama laskelma tilikirjassa
Kustannus on kahden suunnilleen samankokoisen pinon erotus. Menot ovat julkiset palvelut samanikäisten käytöllä, pienet erät rivi riviltä ja osuus yhteisistä menoista. Tulot ovat verojen ja tulonsiirtojen erotus, työnantajamaksut ja osuus yhteisistä tuloista, kuten yhteisöverosta. Rajakustannus laskee mukaan vain ne yhteiset menot, jotka kasvavat väestön mukana, ja keskikustannus lisää puhtaat julkishyödykkeet, kuten puolustuksen. Sama ketju on laskettu suojelutaustaisille ja ei-länsimaisen taustan väestölle, ja jokainen rivi aukeaa huomautukseen ja lähteeseen. Työkalujen laskuri vertaa oletuksena yhtä suureen samanikäiseen suomalaistaustaiseen väestöön, jolloin asukasta kohden jaettavat yhteiset menot ja aikuista kohden jaettavat yhteiset tulot kumoutuvat, ja se laskee mukaan hakuvaiheen. Silloin ei-länsimainen tausta jää 4,0…5,3 mrd € ja suojelutausta 1,2…1,4 mrd € vuodessa jälkeen. Ilman hakuvaihetta luvut ovat 3,8…5,0 mrd € ja 1,2…1,3 mrd €. Laskelma on vielä kehitteillä, ja sen luvut voivat muuttua.
Rajakustannus vastaa kysymykseen, paljonko julkinen talous muuttuu ryhmän takia, kun puhtaiden julkishyödykkeiden, kuten puolustuksen, oletetaan pysyvän ennallaan. Se laskee mukaan väestön mukana kasvavat yhteiset menot ja ryhmän osuuden yhteisistä tuloista. Keskikustannus jakaa lisäksi puhtaat julkishyödykkeet, yleisen julkishallinnon ja puolustuksen, tasan koko väestölle, kuten Tanskan valtiovarainministeriö tekee, halvimmassa tulkinnassa kuitenkin puolustuksen ja EU-maksun tulojen mukaan. Kalleimmassa tulkinnassa se hyvittää myös valtion ja kuntien omaisuustulot. Kalleimmassa päässä molempiin kuuluu myös vaikutus muiden palkkoihin ja työllisyyteen. Yhteiset tulot, kuten yhteisöveron, molemmat jakavat Dustmannin ja Frattinin säännöillä: pääosin aikuista kohden ja tuotantoverot tulojen mukaan. Koko ulkomaalaistaustaisen väestön kustannus on ei-länsimaisen ja länsimaisen taustan ketjujen summa: −0,3…+1,5 mrd € rajakustannuksin ja 1,8…3,6 mrd € keskikustannuksin.
Kaavio näyttää, kuinka paljon ei-länsimaisen taustan väestön vuotuinen kustannus muuttuu, kun laskelmasta vaihdetaan yksi valinta edullisimmasta tulkinnasta kalleimpaan ja muut pidetään ennallaan. Palkkien summa on haarukan leveys, keskikustannuksella 1,5 mrd € ja erona samanikäisiin 1,2 mrd €. Suurin yksittäinen valinta on, jaetaanko työeläkelaitosten omaisuustulot kaikille aikuisille vai 65 vuotta täyttäneille, jotka nostavat eläkkeitä nyt. Erossa samanikäisiin sillä ei ole vaikutusta, koska samanikäiset suomalaistaustaiset saisivat ne samalla jaolla. Seuraavaksi eniten lukua liikuttavat vaikutus muiden palkkoihin ja työllisyyteen, VATT:n taulukon ulkopuolisten maiden hinnoittelu ja erikoissairaanhoidon käyttö. Erossa samanikäisiin eniten liikuttaa se, jaetaanko puolustus ja EU-maksu tulojen mukaan vai asukasta kohden, koska ryhmän tulot ovat pienemmät kuin samanikäisten suomalaistaustaisten.
| Ryhmä | Keskikustannus | Ero samanikäisiin suomalaistaustaisiin |
|---|---|---|
| Eläkelaitosten tuotot | 362 | 0 |
| Työmarkkinavaikutus | 201 | 201 |
| Kattamattomat maat | 189 | 212 |
| Erikoissairaanhoito | 131 | 131 |
| Muu palvelukäyttö | 130 | 130 |
| Puolustus ja EU-maksu | 128 | 215 |
| Työnantajamaksu | 69 | 33 |
| Maksut käytön mukaan | 64 | 0 |
| Lastensuojelu | 50 | 57 |
| Kiinteistövero | 36 | 104 |
| Velka ja valtion omaisuus | 34 | 0 |
| Lukuvuosimaksut | 34 | 34 |
| Arvonlisävero | 30 | 35 |
| Migri | 23 | 23 |
| ARA-asuminen | 20 | 20 |
| Oikeusjärjestelmä | 16 | 7 |
| Kelan etuuskäsittely | 7 | 7 |
| Järjestöavustukset | 4 | 4 |
Suomessa syntyneistä ulkomaalaistaustaisista lapsista moni muuttaa myöhemmin pois Suomesta. Viime vuosien muuttojen mukaan 18-vuotiaana Suomessa asuu enää 88,0 prosenttia niistä, jotka asuivat täällä 1-vuotiaana, ja 30-vuotiaana 82,6 prosenttia. Suomalaistaustaisista vastaavat osuudet ovat 99,3 ja 96,5 prosenttia. Julkinen talous on lähtöön mennessä maksanut lasten päivähoidon, koulun ja terveydenhuollon, mutta työuran verotulot jäävät saamatta.
| Ikä | Suomalaistaustaiset (% 1-vuotiaana Suomessa asuneista) | Ulkomaalaistaustaiset (% 1-vuotiaana Suomessa asuneista) | Neljän pakolaislähtömaan tausta (% 1-vuotiaana Suomessa asuneista) |
|---|---|---|---|
| 1 | 100 | 100 | 100 |
| 2 | 100 | 99 | 100 |
| 3 | 100 | 98 | 100 |
| 4 | 100 | 97 | 99 |
| 5 | 100 | 96 | 99 |
| 6 | 100 | 95 | 98 |
| 7 | 100 | 94 | 98 |
| 8 | 100 | 93 | 97 |
| 9 | 100 | 92 | 97 |
| 10 | 100 | 92 | 96 |
| 11 | 100 | 91 | 95 |
| 12 | 100 | 90 | 94 |
| 13 | 100 | 90 | 94 |
| 14 | 99 | 89 | 93 |
| 15 | 99 | 89 | 93 |
| 16 | 99 | 89 | 92 |
| 17 | 99 | 88 | 92 |
| 18 | 99 | 88 | 92 |
| 19 | 99 | 88 | 92 |
| 20 | 99 | 87 | 92 |
| 21 | 99 | 87 | 91 |
| 22 | 98 | 87 | 91 |
| 23 | 98 | 86 | 90 |
| 24 | 98 | 86 | 90 |
| 25 | 98 | 85 | 89 |
| 26 | 97 | 84 | 89 |
| 27 | 97 | 84 | 88 |
| 28 | 97 | 83 | 88 |
| 29 | 97 | 83 | 88 |
| 30 | 97 | 83 | 87 |
| 31 | 96 | 82 | |
| 32 | 96 | 82 | |
| 33 | 96 | 82 | |
| 34 | 96 | 81 | |
| 35 | 96 | 81 |
Sivuston laskelma, lokakuu 2026. Laskelma on vielä kehitteillä, ja sen luvut voivat muuttua. Kolme julkista lähdettä ristiin: virastojen rikoksiin liittyvät menot 2023, epäillyt syntyperän mukaan 2024 ja väestörakenne
Menojen lähde: Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, Katsauksia 68/2025Sivuston laskelma, syyskuu 2026. 786 postinumeroaluetta, joilla on sekä vähintään kahdeksan asuntokauppaa että Ylen ulkomaalaistaustaisuusluku ja Paavon taloustiedot
Hintojen lähde: Tilastokeskus, osakeasuntojen hinnatMauri Kotamäki, Onko maahanmuutto kansantaloudessa pelkkä kuluerä? Kansantaloudellinen aikakauskirja 122. vsk. 1/2026. Kirjoittaja on Finnveran pääekonomisti ja erikoistutkija Väestöliiton väestöntutkimuslaitoksella
journal.fi/kak/article/view/179986Tarmo Valkonen, Maahanmuuton julkisen talouden vaikutusten tutkimisesta. Kansantaloudellinen aikakauskirja 122. vsk. 1/2026. Kirjoittaja on Senior Fellow -tutkija Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksessa
journal.fi/kak/article/view/180003Vesa Kanniainen, Julkisen talouden vaje: pelastaako maahanmuutto? (BoD, lokakuu 2025). Kirjallisuuskatsaus seitsemän Euroopan maan rekisteritutkimuksiin, ei omaa Suomen aineistoa
kirjakauppa.bod.fi/julkisen-talouden-vaje-pelastaako-maahanm…Matti Virén, taloustieteen emeritusprofessori. Suomen Uutisten mukaan karkea arvio, joka soveltaa Alankomaiden tutkimuksen tulosta Suomeen. Julkaisija on perussuomalaisten puoluelehti, ja luvun esitti puolueen kansanedustaja Jaana Strandman
www.suomenuutiset.fi/maahanmuuton-kustannukset-ovat-massiivi…Kaihovaara, Peltonen, Kari, Kotilainen, Mattila, Toikka ja Seppä, Selvitys tulorajan asettamisen vaikutuksista työvoiman saatavuuteen ja julkistalouteen, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2024:21, 6.6.2024. Elinkaarilaskelma Tilastokeskuksen yksikkötason rekisteriaineistosta. Valtiovarainministeriö vastasi selvityksen julkistaloudellisista arvioista
urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-977-3Samuli Salminen, Tilastokeskuksen rekisteriaineisto. Vuoden 2011 poikkileikkaus ikäryhmittäin venytettynä 20–24-vuotiaana tulleen koko elinkaarelle. Julkaisija on perussuomalaisten ajatuspaja
www.suomenperusta.fi/julkaisu/maahanmuutot-ja-suomen-julkine…Pauli Vahtera, Iltalehden blogi 5.3.2019, kolme osaa. Valtion tilinpäätökset 2016–2017 ja talousarvio 2019, noin 69 000 aikuista ja 31 000 lasta suurimmista humanitaarisista lähtömaista
web.archive.org/web/20191115063855/https://blogit.iltalehti.…Ruotsin valtion taloudellinen tutkimuslaitos, Specialstudie 117, kesäkuu 2025. Koko väestön rekisteriaineisto 1983–2022 (SCB). Pakolaisiin luetaan myös pakolaisten omaiset, ja Ruotsissa syntyneet lapset luetaan kantaväestöön
www.konj.se/media/kpgnt5iw/specialstudie-117-invandrades-net…Office for Budget Responsibility, Fiscal risks and sustainability, September 2024 (CP 1142, 12.9.2024), luku 4, kappaleet 4.15 ja 4.29–4.34 sekä kuvio 4.13, joka korjattiin 14.11.2024. Menetelmä on kuvattu OBR:n täydentävässä julkaisussa 6.3.2025. OBR on Britannian riippumaton julkisen talouden arvioija, joka laatii viralliset talous- ja julkisen talouden ennusteet
obr.uk/frs/fiscal-risks-and-sustainability-september-2024/Bernd Raffelhüschen, Stefan Seuffert ja Florian Wimmesberger, Ehrbarer Staat? Fokus Migration. Zur fiskalischen Bilanz der Zuwanderung, Argumente zu Marktwirtschaft und Politik 173, tammikuu 2024 (sukupolvitilinpidon päivitys 2023), sekä Lewe Christoph Bahnsen, Gerrit Manthei ja Bernd Raffelhüschen, Ehrbarer Staat? Die Generationenbilanz. Zur fiskalischen Dividende der Zuwanderung, Argumente zu Marktwirtschaft und Politik 135, marraskuu 2016. Laskelmat on tehty Freiburgin yliopiston Forschungszentrum Generationenverträge -tutkimuskeskuksessa. Julkaisija Stiftung Marktwirtschaft on markkinaliberaali saksalainen säätiö ja ajatuspaja, ja Raffelhüschen kuuluu sen hallitukseen
stiftung-marktwirtschaft.de/wp-content/uploads/2024/08/Argum…Finansministeriet, Økonomisk Analyse toukokuu 2023, korjattu laitos syyskuu 2023. Koko väestön rekisteriaineisto, kaikki verot ja julkiset menot yhteiskulutus mukaan lukien, alkuperän ja jälkeläisyyden mukaan
fm.dk/media/5cnhiydz/indvandreres-nettobidrag-til-de-offentl…Norjan valtiovarainministeriö, Meld. St. 14 (2020–2021) Perspektivmeldingen 2021, 12.2.2021, luku 7, laatikko 7.7 ja taulukko 7.3. Laskelma on Norjan tilastokeskuksen SSB:n. Maaryhmät ovat SSB:n väestöennusteen: Länsi-Eurooppa, Yhdysvallat, Kanada, Australia ja Uusi-Seelanti, EU:n itäiset jäsenmaat sekä Aasia, Afrikka, Latinalainen Amerikka ja EU:n ulkopuolinen Itä-Eurooppa. Hintatason vuoden 2017 kruunuina kertoo valtiovarainministeriön vastaus Stortingin kirjalliseen kysymykseen 15:1660 (2023–2024)
www.regjeringen.no/no/dokumenter/meld.-st.-14-20202021/id283…Van de Beek, Roodenburg, Hartog ja Kreffer, Grenzeloze Verzorgingsstaat (2021). Tilastokeskus CBS:n mikroaineisto, sukupolvitilinpito, lapset ja poismuutto mukana. Tilaaja on Forum voor Democratie -puolueen instituutti
demo-demo.nl/wp-content/uploads/2023/06/Borderless_Welfare_S…Rikollisuus on yksi maahanmuuttokeskustelussa useimmin esiin nousevista lieveilmiöistä. Tässä osiossa sitä mitataan ensisijaisesti rikosepäilyillä. Epäiltytilasto kuvaa prosessin varhaisinta vaihetta ja yliarvioi tasoa, mutta yliedustus ei katoa tuomioihin siirryttäessä vaan korkeintaan pienenee.
Ulkomaalaistaustaisten osuus rikoksista on selvästi suurempi kuin heidän väestöosuutensa. Ulkomaan kansalaisten kokonaisrikollisuudessa ikä- ja sukupuolijakauma selittää erosta noin kolme viidesosaa vuonna 2024 ja kolme neljäsosaa vuonna 2025. Väkivalta- ja seksuaalirikoksissa ero säilyy vakioinninkin jälkeen selvänä. Omaisuusrikoksissa taas ulkomaalaisten vakioitu taso painuu vähän kantaväestön alapuolelle. Taustamaiden väliset erot ovat suuria.
Osa luvuista koskee ulkomaan kansalaisia ja osa ulkomaalaistaustaisia, joihin kuuluu myös Suomen kansalaisia. Kussakin kohdassa kerrotaan, kumpaa ryhmää luku koskee. Vakioinnin voi kytkeä päälle Kaaviot-näkymän rikoskaaviossa. Rikoslajeittain aihe jatkuu osioissa Väkivaltarikollisuus ja Omaisuusrikollisuus, ja Suomessa syntyneestä polvesta kerrotaan osiossa Toinen sukupolvi rikostilastossa.
Alla oleva graafi näyttää seksuaali- ja väkivaltarikollisuuden yliedustuksen lähtömaittain. Graafi laskee yliedustuksen Suomen, Saksan ja Sveitsin epäiltytilastoista ja näyttää palkkina niiden mediaanin. Tanskan sekä Englannin ja Walesin tuomiotilastot näkyvät graafissa omina merkkeinään. Vuoden 2024 luvuilla eniten yliedustettuina seksuaalirikollisuudessa ovat Afganistan, Irak ja Somalia, väkivaltarikollisuudessa Tunisia, Algeria ja Somalia. Suomen seksuaalirikosnimikkeistö on muita maita laajempi, joten Suomen omat luvut ovat monella rivillä muita korkeampia. Mediaani tasoittaa tämän eron.
Luku on yliedustus: 1 tarkoittaa väestöosuuden mukaista määrää, 3 kolminkertaista. Jokainen paneeli on yksi rikoslaji, palkki on Suomen, Saksan ja Sveitsin mediaani ja merkit yksittäisten maiden luvut samasta lähtömaasta. Muut maat laskevat lukunsa eri tavoin, joten ne näkyvät vain merkkeinä.
| Ryhmä | Mediaani | Suomi | Saksa | Sveitsi | Tanska | Englanti ja Wales | Norja | Alankomaat |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Seksuaalirikokset · Afganistan | 6,8 | 10,0 | 6,8 | 3,2 | 2,1 | 11,3 | 6,9 | 1,7 |
| Seksuaalirikokset · Irak | 6,3 | 12,8 | 6,3 | 3,7 | 2,3 | 6,7 | 4,3 | 10,0 |
| Seksuaalirikokset · Somalia | 6,1 | 6,1 | 6,4 | 2,8 | 2,4 | 20,9 | 4,2 | 9,2 |
| Seksuaalirikokset · Syyria | 4,6 | 13,9 | 4,6 | 3,7 | 3,6 | 5,8 | 3,9 | 5,8 |
| Seksuaalirikokset · Eritrea | 4,3 | 9,9 | 4,3 | 2,1 | – | 20,6 | 3,9 | 10,0 |
| Seksuaalirikokset · Marokko | 3,6 | 6,5 | 3,6 | 3,6 | 0,5 | – | – | 5,3 |
| Seksuaalirikokset · Bulgaria | 3,5 | 9,2 | 3,5 | 1,9 | – | 0,9 | 1,1 | 1,3 |
| Seksuaalirikokset · Iran | 3,5 | 6,0 | 3,5 | 2,0 | 1,1 | 7,7 | 1,5 | 3,8 |
| Seksuaalirikokset · Tunisia | 3,5 | 1,9 | 6,1 | 3,5 | – | – | – | – |
| Seksuaalirikokset · Romania | 1,9 | 1,5 | 2,6 | 1,9 | 1,4 | 1,7 | 1,6 | 1,1 |
| Väkivaltarikokset · Tunisia | 9,4 | 9,4 | 11,4 | 7,7 | 7,8 | – | – | 5,1 |
| Väkivaltarikokset · Algeria | 9,3 | 1,8 | 25,7 | 9,3 | 3,6 | 4,3 | – | 7,3 |
| Väkivaltarikokset · Somalia | 8,1 | 8,1 | 8,9 | 3,6 | 8,0 | 18,9 | 9,8 | 7,3 |
| Väkivaltarikokset · Marokko | 7,4 | 4,5 | 7,6 | 7,4 | 4,0 | 2,6 | – | 5,7 |
| Väkivaltarikokset · Irak | 6,3 | 9,7 | 6,3 | 5,5 | 3,9 | 4,0 | 7,2 | 4,0 |
| Väkivaltarikokset · Syyria | 6,1 | 7,2 | 6,1 | 4,0 | 4,0 | 1,1 | 4,7 | 5,4 |
| Väkivaltarikokset · Afganistan | 4,9 | 4,9 | 6,8 | 3,3 | 2,0 | 2,3 | 6,0 | 2,5 |
| Väkivaltarikokset · Iran | 3,8 | 3,2 | 5,3 | 3,8 | 2,3 | 2,9 | 3,2 | 2,2 |
| Väkivaltarikokset · Eritrea | 3,2 | 3,2 | 4,5 | 3,1 | – | 5,7 | 3,0 | 4,3 |
| Väkivaltarikokset · Bulgaria | 2,9 | 1,6 | 4,2 | 2,9 | 1,1 | 0,4 | 1,0 | 1,5 |
Tilastot-sivu: Rikollisuus kansalaisuuden mukaan Suomessa
Tilasto nimeää erikseen vain yhdeksän ulkomaata, ja muiden maiden kansalaiset ovat kaaviossa alueryhminä. Vuosina 2022–2024 ulkomaan kansalaisille määrättiin vuodessa 376,2 rangaistusta 10 000 asukasta kohti ja Suomen kansalaisille 267,1. Ulkomaan kansalaisten taso oli 1,4-kertainen. Alueryhmistä korkein taso oli muun Afrikan kansalaisilla, 556,2, ja matalin muun Aasian kansalaisilla, 196,4. Suomen kansalaisten rangaistuksista 61 % ja ulkomaan kansalaisten 58 % koskivat liikenne- ja järjestysrikoksia.
| Ryhmä | rangaistusta / 10 000 asukasta |
|---|---|
| Irak | 1 079,6 |
| Somalia | 883,9 |
| Afganistan | 588,7 |
| Muu Afrikka | 556,2 |
| Turkki | 531,1 |
| Viro | 509,8 |
| Ruotsi | 507,2 |
| Iran | 497,6 |
| Romania | 476,1 |
| Ulkomaat | 376,2 |
| Venäjä | 318,2 |
| Muu Eurooppa | 306,7 |
| Suomi | 267,1 |
| Amerikka | 220,7 |
| Muut EU-maat | 213,9 |
| Muu Aasia | 196,4 |
Italian tilastovirasto ISTAT julkaisee poliisin oikeusviranomaisille ilmoittamat tai pidättämät rikoksesta epäillyt kansalaisuusmaan mukaan. Vuosina 2023–2024 Egyptin kansalaisia ilmoitettiin tai pidätettiin asukasta kohden ryöstöistä 28,9-kertaisesti ja seksuaalisesta väkivallasta 15,6-kertaisesti Italian kansalaisiin verrattuna. Kertoimet vaihtelevat kansalaisuuksittain paljon. Ryöstöissä Tunisian kansalaisten kerroin oli 64,4 ja Filippiinien kansalaisten 0,3.
Sivuston laskelma, lokakuu 2026. ISTATin tietokannan esploradati.istat.it rikostaulukot 73_230_DF_DCCV_AUTVITTPS_2 ja 73_230_DF_DCCV_AUTVITTPS_4 vuosilta 2022–2024 sekä väestötaulukot 29_317_DF_DCIS_POPSTRCIT1_1 ja 22_289_DF_DCIS_POPRES1_1 (väkiluku 1.1.2022–1.1.2025). Kerroin on kansalaisuusryhmän ilmoitukset asukasta kohden jaettuna Italian kansalaisten ilmoituksilla asukasta kohden. Laittomasti maassa olevien arvio: Fondazione ISMU, 31° Rapporto sulle migrazioni 2025, julkistettu 25.2.2026.
Rikostilaston lähde: ISTAT, ulkomaan kansalaiset rikoksesta epäiltyinä kansalaisuusmaan mukaanRanskan sisäministeriön tilastopalvelu SSMSI julkaisee poliisin ja santarmiston selvittämien rikosten epäillyt (mis en cause) kansalaisuusryhmän mukaan. Vuosina 2024–2025 Maghreb-maiden eli Algerian, Marokon ja Tunisian kansalaisia epäiltiin asukasta kohden aseettomista ryöstöistä 10,8-kertaisesti ja henkirikoksista 2,6-kertaisesti Ranskan kansalaisiin verrattuna. Kertoimet vaihtelevat ryhmittäin paljon. Espanjan, Italian ja Portugalin kansalaisten kerroin oli aseettomissa ryöstöissä 1,4 ja henkirikoksissa 0,9.
Sivuston laskelma, lokakuu 2026. SSMSI:n bilan statistique vuodesta 2025 (julkaistu 9.7.2026) ja sen aineistotiedoston Mec_2016_2025 välilehti natio, vuodet 2024–2025. Väestö: Insee, Répartition des étrangers par groupe de nationalités ja Population immigrée et étrangère en France (julkaistu 4.6.2026). Kerroin on ryhmän epäilyt asukasta kohden jaettuna Ranskan kansalaisten epäilyillä asukasta kohden.
Rikostilaston lähde: SSMSI, Insécurité et délinquance en 2025: bilan statistiqueEspanjan tilastovirasto INE julkaisee lainvoimaisesti tuomitut aikuiset ja heidän tuomitut rikoksensa kansalaisuuden mukaan maanosittain. Vuosina 2023–2024 Afrikan maiden kansalaisia tuomittiin 18 vuotta täyttänyttä asukasta kohden väkivaltaisista ryöstöistä 20,4-kertaisesti ja seksuaalirikoksista 5,1-kertaisesti Espanjan kansalaisiin verrattuna. Aasian maiden kansalaisia tuomittiin kaikkiaan yhtä usein kuin Espanjan kansalaisia. INE:n oman laskelman mukaan ulkomaan kansalaisia tuomittiin vuonna 2025 aikuista asukasta kohden 2,5-kertaisesti Espanjan kansalaisiin verrattuna.
Sivuston laskelma, lokakuu 2026. INE:n tietokannan taulukot 26014 ja 25645 (Estadística de la Población Condenada Adulta) vuosilta 2023–2024 sekä väestötaulukko 56938 (Estadística Continua de Población, 18 vuotta täyttäneet 1.7.2023 ja 1.7.2024). Kerroin on ryhmän tuomitut asukasta kohden jaettuna Espanjan kansalaisten tuomituilla asukasta kohden. Vuoden 2025 kokonaisluvut ovat INE:n tiedotteesta 14.7.2026.
Rikostilaston lähde: INE, tuomitut rikokset kansalaisuuden mukaan (taulukko 26014)Saksan liittovaltion rikospoliisi BKA erittelee vuosittaisessa tilannekuvassaan rikoksesta epäillyt turvapaikanhakijat, suojelua saaneet, henkilöt, joiden maasta poistamista on lykätty, ja laittomasti maassa olevat. BKA kutsuu heitä nimellä Zuwanderer. Vuonna 2024 he olivat 8,8 prosenttia kaikista epäillyistä ja 12,2 prosenttia henkeä vastaan tehdyistä rikoksista epäillyistä. Saksassa oleskeli vuoden 2024 lopussa 3,06 miljoonaa pakolaista eli noin 3,7 prosenttia väestöstä.
Palkki kertoo, kuinka suuri osa rikosryhmän kaikista epäillyistä oli turvapaikanhakijoita, suojelua saaneita, henkilöitä, joiden maasta poistamista on lykätty, tai laittomasti maassa olevia. Pystyviiva on pakolaisten osuus väestöstä. BKA pitää pakolaisten määrää parhaana saatavilla olevana likiarvona ryhmän koosta.
Pakolaisten osuus väestöstä 3,7
| Ryhmä | % rikosryhmän epäillyistä |
|---|---|
| Petokset ja väärennykset | 12,3 |
| Rikokset henkeä vastaan | 12,2 |
| Varkaudet | 12,1 |
| Huumausainerikokset | 9,5 |
| Väkivalta ja uhkaukset | 9,2 |
| Kaikki rikokset | 8,8 |
| Seksuaalirikokset | 7,9 |
| Muut rikokset | 6,3 |
Bundeskriminalamt, Bundeslagebild Kriminalität im Kontext von Zuwanderung 2024, Fokus: Fluchtmigration, julkaistu 8.12.2025. Aineistona poliisin rikostilasto (PKS) 2024, selvitetyt rikokset ilman ulkomaalaislain rikkomuksia.
Bundeskriminalamt: Bundeslagebild Kriminalität im Kontext von Zuwanderung 2024 (PDF)Itävallan sisäministeriön vuosittainen rikostilastoraportti kertoo ulkomaan kansalaisista epäillyistä vain kymmenen yleisintä kansalaisuutta, ja niistäkin vain kaikkien rikosten yhteismäärän. Vuonna 2025 epäillyistä 47,7 prosenttia oli ulkomaan kansalaisia, kun heidän osuutensa väestöstä oli 20,3 prosenttia. Asukasta kohden Syyrian kansalaisia epäiltiin 5,5-kertaisesti ja Afganistanin kansalaisia 4,9-kertaisesti Itävallan kansalaisiin verrattuna.
Luku on kaikkien rikosten epäiltyjä 1 000 saman kansalaisuuden asukasta kohden. Mukana ovat ne kymmenen ulkomaan kansalaisuutta, joilla epäiltyjä oli eniten, sekä kaikki ulkomaan kansalaiset ja Itävallan kansalaiset. Itävallan poliisitilasto laskee saman henkilön kerran jokaisesta rikoksesta, josta häntä epäillään.
| Ryhmä | epäiltyä 1 000 asukasta kohden |
|---|---|
| Slovakia | 162,3 |
| Syyria | 136,0 |
| Afganistan | 120,4 |
| Romania | 119,3 |
| Serbia | 97,4 |
| Ulkomaan kansalaiset | 88,1 |
| Unkari | 86,7 |
| Turkki | 72,6 |
| Saksa | 61,3 |
| Ukraina | 56,3 |
| Bosnia ja Hertsegovina | 55,8 |
| Itävalta | 24,6 |
Luku on seksuaalirikoksista epäiltyjä vuodessa 100 000 saman kansalaisuuden asukasta kohden. Vuodet 2022 ja 2023 on laskettu yhteen. Mukana ovat kansalaisuudet, joilla epäiltyjä oli kahtena vuotena yhteensä vähintään 50, sekä kaikki ulkomaan kansalaiset ja Itävallan kansalaiset. Luvut ovat sisäministeriön vastauksesta kansallisneuvoston kirjalliseen kysymykseen, koska vuosiraportti ei erittele kansalaisuuksia rikoslajeittain.
| Ryhmä | epäiltyä vuodessa 100 000 asukasta kohden |
|---|---|
| Irak | 442,6 |
| Afganistan | 404,9 |
| Somalia | 371,2 |
| Nigeria | 352,5 |
| Syyria | 249,5 |
| Iran | 158,6 |
| Romania | 145,5 |
| Bulgaria | 145,4 |
| Turkki | 142,2 |
| Ulkomaan kansalaiset | 131,1 |
| Slovakia | 111,7 |
| Kosovo | 110,5 |
| Saksa | 110,1 |
| Serbia | 109,1 |
| Venäjä | 89,9 |
| Italia | 87,7 |
| Bosnia ja Hertsegovina | 85,3 |
| Unkari | 79,8 |
| Puola | 68,6 |
| Kroatia | 68,5 |
| Itävalta | 65,3 |
| Ukraina | 45,1 |
Sivuston laskelma, lokakuu 2026. Bundesministerium für Inneres, Bundeskriminalamt: Kriminalpolizeiliche Anzeigenstatistik – Kriminalitätsbericht 2025, kuvat 3 ja 4. Seksuaalirikokset: sisäministeriön vastaus 17582/AB (17.5.2024) kansallisneuvoston kirjalliseen kysymykseen 18148/J ja sen liite. Väestö: Statistik Austria, väestö vuoden alussa kansalaisuuden mukaan 1.1.2023–1.1.2026. Kerroin on kansalaisuusryhmän epäillyt asukasta kohden jaettuna Itävallan kansalaisten epäillyillä asukasta kohden.
Rikostilaston lähde: Itävallan sisäministeriö, Kriminalpolizeiliche Anzeigenstatistik – Kriminalitätsbericht 2025 (PDF)Norjan tilastokeskus SSB laati Edistyspuolueen suurkäräjäryhmän tilaamat ja maksamat taulukot, jotka jakavat vuosina 2020–2023 selvitetyt rikokset tekijäksi katsotun maahanmuuttotaustan mukaan. Seksuaalirikoksia kirjattiin 15–24-vuotiaille maahanmuuttajamiehille 15,6 jokaista tuhatta kohden ja muun väestön samanikäisille miehille 14,8. Syyrialais- ja afganistanilaistaustaisilla nuorilla miehillä luku oli noin kaksinkertainen.
Kirjaus on SSB:n siktelse eli selvitetty rikos, jonka tekijäksi poliisi tai syyttäjä on lopullisessa ratkaisussaan katsonut henkilön. Luku on neljän vuoden kirjaukset 1 000:ta samanikäistä miestä kohden. Maat ovat ne, joiden 15–24-vuotiaille maahanmuuttajamiehille kirjattiin vähintään 30 seksuaalirikosta.
| Ryhmä | kirjausta 1 000 miestä kohden, 2020–2023 yhteensä |
|---|---|
| Syyria | 29,0 |
| Afganistan | 28,8 |
| Irak | 23,7 |
| Somalia | 20,2 |
| Kaikki maahanmuuttajat | 15,6 |
| Eritrea | 13,4 |
| Toinen polvi | 9,9 |
| Puola | 7,4 |
| Muu väestö | 14,8 |
Statistisk sentralbyrå (Fossanger, Dyrstad ja Mohn), julkaistu 9.12.2024, päivitetty 17.12.2024. Edistyspuolueen suurkäräjäryhmän tilaamat ja maksamat taulukot 1a, 1b, 2 ja 3, vuosina 2020–2023 selvitetyt rikokset. Raiskausten kertoimet ovat tämän sivuston laskemia taulukon 1a kirjauksista ja taulukon 2 väkiluvuista.
SSB: Siktelser og siktede personer etter innvandringsbakgrunn, taulukot liitteinäTilastot käyttävät neljää eri käsitettä, ja lähde määrää, minkä niistä saa. Ne kuvaavat samaa ilmiötä mutta eri rajauksella, ja niiden koko eroaa selvästi. Vuonna 2025 ulkomaan kansalaisia oli 432 654 eli 7,7 % väestöstä ja syntyperän mukaan määriteltyjä ulkomaalaistaustaisia 660 800 eli 11,7 %. Vieraskielisiä oli 646 392 eli 11,4 % väestöstä ja ulkomailla syntyneitä 614 401 eli 10,9 %. Sääntö, jota tällä sivustolla noudatetaan: yliedustusta laskettaessa osoittajan ja nimittäjän on oltava sama käsite. Esimerkiksi vankitilasto perustuu kansalaisuuteen, joten se on suhteutettava ulkomaan kansalaisten 7,7 %:iin, ei ulkomaalaistaustaisten 11,7 %:iin. Kelan tilastot perustuvat äidinkieleen, joten ne suhteutetaan vieraskielisten osuuteen. Suhdeluku, jonka osoittaja ja nimittäjä perustuvat eri käsitteisiin, ei ole oikea suure, ja virhe voi mennä kumpaan suuntaan tahansa. Siksi jokaisen luvun yhteydessä kerrotaan, mistä käsitteestä on kyse.
Vuoden 2025 lopussa Suomessa asui 432 654 ulkomaan kansalaista eli 7,7 % väestöstä. Ulkomaalaistaustaisia oli 660 800 eli 11,7 %. Ero näiden kahden luvun välillä on se joukko, jolla on Suomen kansalaisuus mutta ulkomainen syntyperä.
Toisen polven ulkomaalaistaustaisten määrä ylitti 100 000 hengen rajan. Tämä joukko on Suomessa syntynyt ja usein Suomen kansalainen, joten se sisältyy ulkomaalaistaustaisiin muttei ulkomaan kansalaisiin. Se on konkreettinen esimerkki siitä, miksi käsitteet eivät ole vaihdettavissa.
Ikä- ja sukupuolivakiointi pienentää ulkomaalaisten rikosyliedustusta, muttei poista sitä. Kokonaisrikollisuuden suhdeluku kantaväestöön laskee vuonna 2024 noin ×1,5:stä ×1,2:een ja vuonna 2025 noin ×1,4:stä ×1,1:een, eli ikä ja sukupuoli selittävät erosta noin kolme viidesosaa ja kolme neljäsosaa (Tilastokeskus 13yy ja 11rg, vakituiset asukkaat). Vakioitu taso oli vuonna 2024 omaisuusrikoksissa ×0,9, väkivallassa ×1,6 ja seksuaalirikoksissa ×1,8. Vuonna 2025 se oli ×0,9, ×1,5 ja ×1,3. Suurilla pakolaislähtömailla se on moninkertainen: Irakin kansalaisilla väkivallassa ×6,4 vuonna 2024 ja ×7,0 vuonna 2025, seksuaalirikoksissa ×8,9 ja ×5,2. Vakioinnin voi kytkeä päälle Kaaviot-näkymän rikoskaaviossa.
Vakioitu luku vertaa samanikäisiä ja samaa sukupuolta olevia. Rikosten kokonaismäärää nostaa silti myös se, että tulijoista moni on nuori mies. Luvut ovat epäiltyjä, eivät tuomioita, mutta yliedustus ei katoa tuomioissakaan: Tanskan tuomioihin perustuvat suhdeluvut ovat yhä moninkertaisia. Vakioinnissa ovat vain vakituiset asukkaat. Vuonna 2015 yli puolet ulkomaan kansalaisten rikosepäilyistä koski tilapäisesti maassa oleskelevia, joten vakioimattomat luvut, kuten vankitilasto, ovat ylärajoja.
Tämä on lähdetaulu, josta ikä- ja sukupuolivakiointi lasketaan: epäillyt kansalaisuus × ikä × sukupuoli, yhdistettynä väestötauluun 11rg. Menetelmä on suora vakiointi koko maan ikä- ja sukupuolirakenteeseen.
Tanskan tilastovirasto julkaisee vuosittain rikosindeksin, joka vakioi langettavat ratkaisut iän lisäksi myös sosioekonomisten tekijöiden mukaan. Indeksi kattaa 15–79-vuotiaiden kaikki langettavat ratkaisut vuonna 2024, myös liikennerikokset, ja kaikkien miesten taso on 100. Ei-länsimaisista maista muuttaneiden Tanskassa syntyneillä jälkeläisillä miesten indeksi oli vakioimatta 316 ja iän mukaan vakioituna 245. Kun iän lisäksi vakioitiin oma työmarkkina-asema, indeksi oli 242. Kun iän lisäksi vakioitiin perheen tulot, indeksi oli 219, ja kun vakioitiin perheen koulutus, se oli 203. Ei-länsimaisista maista muuttaneilla miehillä samat luvut olivat 149, 137, 124, 119 ja 123. Tanskalaistaustaisten miesten indeksi oli vakioimatta 89 ja iän mukaan vakioituna 92. Vakiointi kaventaa eroa, mutta toisen polven miesten taso jää noin kaksinkertaiseksi kaikkien miesten tasoon nähden, ja toinen polvi on yliedustetumpi kuin maahan muuttaneet. Rikoslakirikoksissa ikävakioitu indeksi oli toisen polven miehillä 264 ja maahan muuttaneilla miehillä 151, väkivaltarikoksissa 278 ja 152. Luvut ovat tuomioita eivätkä epäilyjä, ja ryhmät on määritelty syntyperän eikä kansalaisuuden mukaan.
Britannian oikeusministeriö ei julkaise Englannin ja Walesin tuomioita yksittäisen kansalaisuuden mukaan. Luvut ovat saatavilla vain tietopyyntöjen kautta, ja samasta aineistosta on laskettu hyvin erilaisia yliedustuksia sen mukaan, mihin väestölukuun tuomiot suhteutetaan. Yllä olevan kaavion Englannin ja Walesin merkit on laskettu oikeusministeriön vuoden 2021 tietopyyntötaulukosta ja saman vuoden väestölaskennan kansalaisuusluvuista samalla tavalla kuin Migration Observatory laski. Näin laskettuna Afganistanin kansalaisten seksuaalirikostuomioiden taso vuonna 2021 oli 11,3-kertainen Britannian kansalaisiin nähden, ja luku perustuu 20 tuomioon. Centre for Migration Controlin laskutapa antoi vuosille 2021–2023 noin 22-kertaisen tason ja Sky Newsin syntymämaahan perustuva laskelma noin kolminkertaisen.
Centre for Migration Control (CMC) sai oikeusministeriöltä tietopyynnöllä poliisin rekisterin tuomiot vuosilta 2021–2023 rikosryhmän ja kansalaisuuden mukaan. Niistä 833 522 tuomiosta, joissa kansalaisuus oli tiedossa, ulkomaan kansalaisille kirjattiin 104 000, ja 38 966 tuomiosta kansalaisuus puuttui. CMC suhteutti tuomiot ONS:n otantatutkimukseen perustuvaan väestöarvioon kesäkuulta 2021 ja niiden kansalaisuuksien osalta, joita arviossa ei ole, YK:n lukuihin ulkomailla syntyneistä. Näin laskettuna ulkomaan kansalaisten tuomiotaso oli kaikissa rikoksissa 39 %, seksuaalirikoksissa 71 %, huumerikoksissa 69 % ja varkauksissa 25 % korkeampi kuin Britannian kansalaisten. Seksuaalirikoksissa korkein taso oli CMC:n mukaan Afganistanin, Eritrean, Namibian, Tšadin ja Moldovan kansalaisilla. CMC:n oma laskelma 16–64-vuotiaille antoi seksuaalirikoksiin 32 % eron. Sky Newsin datatoimitus tarkisti elokuussa 2025 CMC:n luvun, jonka mukaan afganistanilaiset tuomitaan seksuaalirikoksista 22 kertaa useammin kuin britit. Vuosina 2021–2023 seksuaalirikoksista kirjattiin 77 tuomiota Afganistanin ja 14 270 Britannian kansalaisille. Otantatutkimuksen 13 000 afganistanilaiseen suhteutettuna taso oli 59,2 tuomiota 10 000:ta kohden, kun britteihin suhteutettuna se oli 2,7. Väestölaskennan 85 687 Afganistanissa syntyneeseen suhteutettuna taso oli 9,0 ja Britanniassa syntyneillä 2,9, eli noin kolminkertainen. ONS kertoi Sky Newsille, että CMC:n luku perustuu liian pieneen arvioon afganistanilaisten määrästä, ja sisäministeriö sanoi samaa. CMC vastasi, että tuomiotiedot on luokiteltu kansalaisuuden mukaan, joten syntymämaan mukainen väestö ei sovi vertailuun.
CMC on maahanmuuton vähentämistä ajava järjestö, joka kuvaa itseään ajatushautomoksi. Laskelma on järjestön oma, eikä se ole virallinen tilasto.
Kesäkuussa 2025 tehdyssä tietopyynnössä pyydettiin Englannin ja Walesin tuomiot vuosilta 2018–2024 kansalaisuuden mukaan seitsemässä rikosryhmässä ja niiden yksittäisissä rikosnimikkeissä niin, että alle viiden luvut peitetään. Brussels Signalin mukaan pyynnön teki Centre for Migration Control. Oikeusministeriö kieltäytyi, koska tiedot voisi sen mukaan yhdistää aiemmin luovutettuihin ja tunnistaa niistä yksittäisiä tuomittuja. Ministeriön mukaan poliisin rekisterin kansalaisuuskenttään voi kirjata lähes mitä tahansa, joten aineistossa on paljon hyvin pieniä ryhmiä. Selvityksen aikana ministeriö vetosi myös siihen, että tietojen kokoaminen ylittäisi kustannusrajan. Britannian tiedonsaantioikeutta ja tietosuojaa valvova viranomainen (Information Commissioner's Office, ICO) ratkaisi 22.6.2026, että ministeriö ei ollut osoittanut kustannusrajan ylittyvän ja että tunnistamisriski koskee vain alle viiden tapauksen lukuja. Se määräsi ministeriön luovuttamaan tiedot 30 päivän kuluessa. Ministeriö valitti päätöksestä heinäkuussa 2026 tuomioistuimeen (First-tier Tribunal). Brussels Signalin mukaan oikeusministeri Alex Norris, joka aloitti tehtävässä 20.7.2026, oli elokuussa 2026 pitänyt valituksen voimassa. Ministeriön tiedottajan mukaan ministeriö ei kommentoi vireillä olevaa oikeudenkäyntiä.
Oxfordin yliopiston Migration Observatoryn katsaus perustuu oikeusministeriön tietopyyntövastauksiin, joissa poliisin rekisterin varoitukset ja tuomiot on eritelty vuoden, kansalaisuuden ja rikoslajin mukaan. Vuonna 2024 ulkomaan kansalaisille annettiin Englannissa ja Walesissa 43 250 varoitusta tai tuomiota eli 13,1 % kaikista. Observatoryn oman arvion mukaan ulkomaan kansalaisia oli noin 13,5 % aikuisväestöstä vuonna 2025, joten kokonaistaso oli sen mukaan suunnilleen sama kuin Britannian kansalaisilla. Väkivaltarikosten varoituksista ja tuomioista ulkomaan kansalaisille annettiin 9,2 %, seksuaalirikosten 15,4 % ja huumerikosten 15,6 %. Vangeista ulkomaan kansalaisia oli kesäkuussa 2025 12,1 % ja vuonna 2025 vankilaan tulleista 18,7 %, koska heitä päästetään oikeudenkäyntiä odottamaan vapaana harvemmin kuin Britannian kansalaisia. Kansalaisuuksia katsaus vertaa vuoden 2021 luvuilla, koska väestölaskenta antaa silloin luotettavimman väkiluvun. Tuomioita oli 10 000:ta 16 vuotta täyttänyttä kohden Britannian kansalaisilla 57,9 ja kaikilla ulkomaan kansalaisilla 66,0. Albanian kansalaisilla taso oli 766,1, Irakin 375,2, Afganistanin 240,8 ja Iranin 229,9, kun taas Intian, Pakistanin, Ranskan ja Kiinan kansalaiset olivat aliedustettuja. Katsauksen mukaan joidenkin kansalaisuuksien luvut voivat olla liian suuria, koska väestölaskenta ei tavoita kaikkia laittomasti maassa olevia, ja Albaniasta tästä on viitteitä. Albanian kansalaisten tuomioista 61 % oli huumerikoksia, ja katsauksen mukaan korkea luku voi osin johtua rikosverkostoista, joiden jäsenet eivät asu maassa pysyvästi.
Suojelupoliisi arvioi terrorismin uhkaa Suomessa, ja rikos- ja tuomioistuintilastot kertovat, kuinka usein terrorismirikoksia kirjataan ja tuomitaan. Tilastot eivät jaa terrorismirikoksia tekijän syntyperän tai kansalaisuuden mukaan, joten ne eivät kerro yliedustuksesta. Turun puukotus on ainoa Suomessa toteutunut isku, josta on annettu terrorismirikostuomio, ja se on kuvattu aikajanalla.
Rikosseuraamuslaitos tunnisti vuoden mittaisessa selvityksessään 84 vankia, joilla oli merkkejä väkivaltaisesta ekstremistisestä ajattelusta tai radikalisoitumisesta. Heistä 45 oli uutisen aikaan yhä vankilassa, ja 39 oli vapautettu tai karkotettu. Rikosseuraamuslaitoksen Etelä-Suomen turvallisuuspäällikön Juha Erikssonin mukaan suurin osa tapauksista oli uskonnollisesti motivoituneita ja koski pääosin ulkomaalaistaustaisia vankeja. Raportti kuvaa muslimitaustaisten vankien tekemiä pahoinpitelyjä, joiden epäiltiin olevan uskonnollisesti motivoituneita. Osa vangeista juhli islamistisia terrori-iskuja. Erikssonin mukaan osastolla hurrattiin ja taputettiin Turun puukotuksen jälkeen. Selvitys suosittaa henkilökunnan koulutusta, parempaa tiedonkeruuta ja turvallisempaa sijoittelua, koska radikalisoitumiseen tehoavista kuntoutusmenetelmistä ei ole näyttöä. Erikssonin mukaan ilmiö on Suomessa vielä melko vähäinen.
Rikosseuraamuslaitoksen mukaan Suomen vankiloissa on radikalisoituneita ihmisiä, joilla on kykyä ja tahtoa terroristiseen toimintaan. Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen hankkeessa tunnistettiin elokuun 2016 ja tammikuun 2018 välillä 112 väkivaltaiseen ekstremismiin tai radikalisoitumiseen liittyvää henkilöä. Heistä 76 liittyi radikaali-islamismiin. Radikalisoituminen tapahtui yleensä toisen vangin tai vankilajengin kautta, ja selkein altistava tekijä oli katkeruus. Ekstremistivangeille räätälöityjä kuntouttavia ohjelmia Suomessa ei tuolloin ollut.
Päijät-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi syyskuussa 2025 lahtelaisen Suomen kansalaisen Simon Ekpan kuudeksi vuodeksi ehdottomaan vankeuteen. Ekpa tuomittiin terroristisessa tarkoituksessa tehdystä julkisesta kehottamisesta rikokseen ja terroristiryhmän toimintaan osallistumisesta sekä törkeästä veropetoksesta ja asianajajista annetun lain rikkomisesta. Käräjäoikeuden mukaan hän johti sosiaalisen median välityksellä separatistiliikettä, joka ajaa Kaakkois-Nigeriassa sijaitsevan Biafran itsenäistymistä. Liikkeen alle perustettiin aseellisia ryhmiä, joita käräjäoikeus piti terroristiryhminä. Rikokset tehtiin Lahdessa, mutta ne kohdistuivat ulkomaille. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappen mukaan terrorismirikokset ovat Suomessa harvinaisia. Tuomio ei ollut uutisen aikaan lainvoimainen.
Viranomaisten tietoon tuli rikoslain 34 a luvun terrorismirikoksia vuosina 2014–2025 seuraavasti: 7, 20, 6, 23, 2, 1, 0, 1, 3, 9, 6 ja 3. Vuoden 2015 luvusta 12 oli keskusrikospoliisin kirjaamia terroristisessa tarkoituksessa tehtyjä murhia. Vuoden 2017 luvussa on kaksi terroristisessa tarkoituksessa tehtyä murhaa ja yhdeksän murhan yritystä, ja niihin kuuluvat Turun iskun teot. Ensimmäisessä oikeusasteessa terrorismirikos oli tuomion päärikos vuosina 2015–2024 viidellä ihmisellä. Heistä yksi tuomittiin vuonna 2018 ja neljä vuonna 2023. Vuoden 2018 tuomio oli elinkautinen vankeus, ja siinä luettiin syyksi kaksi terroristisessa tarkoituksessa tehtyä murhaa ja kahdeksan murhan yritystä. Vuonna 2023 syyksi luettiin neljä terroristisessa tarkoituksessa tehtyä törkeää ampuma-aserikosta ja kuusi kouluttautumista terrorismirikoksen tekemistä varten. Samoina vuosina tuomioistuimet hylkäsivät 13 terrorismirikossyytettä. Hylätyistä syytteistä kuusi oli vuodelta 2017, viisi vuodelta 2018 ja kaksi vuodelta 2024. Tilastot eivät kerro epäiltyjen tai tuomittujen syntyperää eivätkä kansalaisuutta.
Suojelupoliisi on arvioinut terrorismin uhan Suomessa kohonneeksi kesäkuusta 2017 lähtien. Vuoteen 2024 asti uhka oli neliportaisen asteikon tasolla kaksi, kohonnut. Vuoden 2025 arviossa Supo siirtyi viisiportaiseen asteikkoon, jolla uhka on tasolla kolme, kohonnut. Vuoden 2026 arvion mukaan todennäköisimmän isku-uhan aiheuttavat radikaali-islamistista tai äärioikeistolaista ideologiaa kannattavat yksittäiset henkilöt ja pienryhmät, ja laajamittainen isku Suomessa on epätodennäköinen. Supon mukaan radikaali-islamistinen terrorismi on Euroopassa edelleen pääasiallinen uhka. Kohdehenkilöiden jakaumaa ideologian mukaan Supo ei julkaise. Terrorismintorjunnan kohdehenkilöitä oli loppuvuodesta 2019 noin 390 ja maaliskuussa 2023 ja 2024 julkaistujen arvioiden mukaan noin 350. Supon mukaan määrä lähes kaksinkertaistui 2010-luvulla, kun Syyrian ja Irakin konfliktiin liittyvät värväysverkostot aktivoituivat ja Suomesta lähti vierastaistelijoita. Kohdehenkilöiden määrä ei Supon mukaan kerro suoraan uhkatasosta. Vuoden 2025 arvion mukaan Syyrian ja Irakin konfliktialueella oli yhä noin 50 Suomesta lähtenyttä, joista suurin osa on todennäköisesti kuollut. Supon vuoden 2024 arvion mukaan Helsingin käräjäoikeus antoi huhtikuussa 2023 ensimmäisen tuomion kouluttautumisesta terrorismirikoksen tekemistä varten. Tuomittu oli Suomessa asunut Espanjan kansalainen, ja hänet karkotettiin elokuussa 2023.
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen raportti tutkii maahanmuuttajia sekä rikosten tekijöinä että uhreina rekisteri- ja kyselyaineistoilla. Rekisteriosa perustuu poliisin tietoon vuosina 2010–2011 tulleisiin pahoinpitely-, varkaus-, ryöstö- ja raiskausrikoksiin, joita verrataan väestörekisterin otokseen. Kyselyosa perustuu kahteen vuoden 2012 kyselyyn, Nuorisorikollisuuskyselyyn (N = 8 914) ja Kansalliseen rikosuhritutkimukseen (N = 7 746). Rekisteriosassa maahanmuuttajia ovat ulkomailla syntyneet ja Suomessa syntyneet vieraskieliset. Lähi-idästä ja Afrikasta muuttaneiden pahoinpitelyrikollisuuden taso oli ristitulosuhteella mitattuna viisi- tai kuusinkertainen Suomessa syntyneisiin suomenkielisiin verrattuna. Pahoinpitelyissä Itä-Aasiassa, Pohjois-Amerikassa ja Länsi-Euroopassa syntyneiden taso jäi Ruotsia lukuun ottamatta kantaväestön alle. Kun ikä, sukupuoli ja tulotaso vakioitiin, Afrikasta muuttaneiden pahoinpitelyrikollisuuden taso laski runsaat 45 % ja Lähi-idästä muuttaneiden 55 %. Ero kantaväestöön pieneni mutta säilyi tilastollisesti merkitsevänä. Raiskausrikoksissa lähes kaikkien maahanmuuttajaryhmien taso oli kantaväestöä huomattavasti korkeampi, eikä ero selittynyt väestörakenteella ja tulotasolla. Maahanmuuttajaryhmien väliset erot olivat suurempia kuin maahanmuuttajien ja kantaväestön ero, eivätkä ikä, sukupuoli ja tulotaso selittäneet niitä. Korkea rikollisuustaso kulki ryhmissä yhdessä korkean uhriksi joutumisen riskin kanssa, koska suuri osa väkivallasta tapahtui saman ryhmän sisällä. Maahanmuuttajien riski joutua pahoinpitelyn uhriksi oli 2,5-kertainen kantaväestöön verrattuna. Rekisteri- ja kyselyaineistot antoivat pääosin samansuuntaiset tulokset. Tekijöiden laskelman mukaan pahoinpitelyjä olisi ollut 8 % ja raiskauksia 27 % vähemmän, jos maahanmuuttajien rikosalttius olisi ollut kantaväestön tasolla.
Aineistona on Nuorisorikollisuuskyselyn vuoden 2012 aalto (N = 8 914). Kyse on itse ilmoitetusta rikollisuudesta, ei poliisin tilastoista, joten tulos ei ole altis ilmoitusalttiuden tai poliisin kohdentamisen vinoumalle, toisin kuin epäilytilastot. Useat rikoskäyttäytymisen muodot olivat maahanmuuttajanuorilla yleisempiä kuin kantaväestön nuorilla. Samaa kyselyä erittelevän Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen raportin (Lehti ym. 2014, OPTL:n tutkimuksia 265) mukaan ero oli tilastollisesti merkitsevä esimerkiksi myymälävarkaudessa, jonka oli vuoden aikana tehnyt 10 % maahanmuuttajanuorista ja 7 % kantaväestön nuorista, sekä koulukiusaamisessa (26 % ja 19 %). Yhdeksäsluokkalaisista maahanmuuttajanuoret olivat käyttäneet kannabista (19 % ja 9 %) ja muita huumeita selvästi kantaväestön nuoria yleisemmin. Humalajuomisessa ja useimmissa vahingonteoissa merkitsevää eroa ei ollut. Tekijöiden keskeinen tulos on kuitenkin selittävä. Ero kytkeytyi rutiinitoimintoihin ja vanhempien kontrolliin. Kun laaja joukko taustamuuttujia vakioitiin, maahanmuuttajanuorten kohonnut riski pieneni mutta säilyi tilastollisesti merkitsevänä. Kuvio on sama kuin sivuston omissa vakioinneissa: tausta selittää osan erosta, ei koko eroa.
Vuonna 2018 tunnistettiin 297 600 rikoksesta epäiltyä, joista 34 200 oli ulkomaalaisia. Ikä- ja sukupuolivakioidun epäilyindeksin mukaan ulkomaalaisia epäiltiin 1,2 kertaa useammin kuin suomalaisia. Irakilaisia miehiä epäiltiin seksuaalirikoksista 12,8 kertaa useammin kuin suomalaisia miehiä (2017–2018). Somalialaisia miehiä epäiltiin huumausainerikoksista 3,4 kertaa useammin ja ruotsalaisia naisia omaisuusrikoksista 3,1 kertaa useammin. Irakilaisia epäiltiin kokonaisuudessaan 2,0 kertaa ja ruotsalaisia 2,3 kertaa useammin. Luvut ovat epäilyjä, eivät tuomioita.
Rikollisuustilanne 2024 -katsaus vakioi rikosepäilyt Eurostatin Euroopan vakioväestöllä (eri menetelmä kuin sivuston oma suora ikä- ja sukupuolivakiointi StatFin-taulukoista). Vuonna 2024 ikävakioitu rikostaso muissa kuin liikennerikoksissa oli ulkomaalaistaustaisella väestöllä 839 ja suomalaistaustaisella 465 epäiltyä 10 000 asukasta kohti. Ero on noin 1,8-kertainen, ja se säilyy vakioinnin jälkeenkin. Pahoinpitelyrikoksissa ulkomaalaistaustaisten vakioitu taso oli noin 70 % korkeampi ja seksuaalirikoksissa yli puolitoistakertainen. Varkausrikoksissa ulkomaalaistaustaisten vakioitu taso sen sijaan oli suomalaistaustaisia matalampi. Seksuaalirikosten ero on kaventunut, koska suomalaistaustaisten taso on noussut nopeammin. Katsaus liittää tämän vuoden 2023 suostumusperusteiseen lainmuutokseen ja madaltuneeseen ilmoituskynnykseen. Osuuksina: vuonna 2024 ulkomaalaistaustaiset olivat 19 % muista kuin liikennerikoksista epäillyistä ja 17 % liikennerikoksista epäillyistä. Rikoslajeittain heidän osuutensa oli korkeimmillaan salakuljetusrikoksissa (32 %), raiskausrikoksissa (32 %) ja verorikoksissa (30 %). Ulkomaalaistaustaisten tekemien muiden kuin liikennerikosten määrä on kasvanut noin 70 % vuodesta 2015. Kasvu selittyy pitkälti ulkomaalaistaustaisen väestön kasvulla, sillä ikävakioitu taso nousi ulkomaalaistaustaisilla noin 7 % ja suomalaistaustaisilla 12 %. Uhrit: vuosina 2015–2024 poliisin tietoon tuli yli 77 000 ulkomaalaistaustaista rikoksen uhria. Vuotuinen määrä kasvoi 5 400:sta (2015) 11 439:ään (2024), ja vuonna 2024 ulkomaalaistaustaisia oli noin 14 % kaikista poliisin rekisteröimistä uhreista. Ulkomaalaistaustaisten osuus uhreista oli suurin väkivalta- ja uhkailurikoksissa: pahoinpitelyissä ja laittomissa uhkauksissa keskimäärin 15 %, vainoamisessa 15 % sekä ryöstö- ja raiskausrikoksissa 12 %.
Aineistona on neljä kansallisesti edustavaa itseilmoituskyselyä, N = 21 504 ruotsalaisnuorta (keski-ikä 15 v.). Sekä ensimmäisen että toisen polven maahanmuuttajat ilmoittavat tekevänsä enemmän rikoksia kuin kantaväestö. Koska aineisto on itse ilmoitettua eikä poliisin kirjaamaa, tulos ei selity ilmoitusalttiudella tai poliisin kohdentamisella. Ero näkyy myös toisessa polvessa. Tekijät korostavat kuitenkin, että yhteys on heikko ja selittää vain marginaalisen osan rikosten kokonaisvaihtelusta. Rikollisten ystävien yhteys omaan rikollisuuteen on vahvempi molemmilla maahanmuuttajapolvilla kuin kantaväestöllä. Samat tekijät huomauttavat, että yliedustus on selvästi suurempi rekisteriaineistoissa kuin itseilmoituksissa. Heidän mukaansa rekistereissä näkyvä ero johtuu ainakin osittain siitä, kuinka todennäköisesti nuori ylipäätään päätyy poliisin kirjoihin.
Keskusrikospoliisin (KRP) tutkimissa törkeissä huumausainerikoksissa ulkomaalaisten epäiltyjen ja rikollisten osuus oli 53 prosenttia vuonna 2024 ja vuonna 2025 marraskuun alkuun mennessä jo 79 prosenttia. Asiasta kertoi KRP:n tiedusteluosaston päällikkö Jaakko Christensen Rikospaikan haastattelussa, joten vuoden 2025 luku on osavuoden haastattelutieto. Luvut koskevat KRP:n tutkimia vakavimpia, usein järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyviä juttuja, eivät kaikkia huumerikoksia. Kansallisuusryhmistä ruotsalaiset ovat nousseet KRP:n huumejutuissa kärkeen ja ovat kaikissa törkeissä huumerikoksissa toiseksi suurin ryhmä virolaisten jälkeen. KRP:n painopisteitä ovat järjestäytynyt rikollisuus, katujengit ja ruotsalainen järjestäytynyt rikollisuus. Myös nuorten väkivaltarikollisuus on ollut nousussa vuodesta 2015.
Suomessa väkivaltarikoksista epäillyistä 20,4 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia vuonna 2025, kun heidän osuutensa väestöstä oli 11,7 prosenttia. Asukasta kohden ulkomaalaistaustaisia epäiltiin noin kaksi kertaa niin usein kuin suomalaistaustaisia, 104 ja 53 epäiltyä 10 000 asukasta kohden (taulukko 13z4). Yliedustukseen vastataan yleensä ikärakenteella: tulijoissa on paljon nuoria miehiä, ja nuoret miehet tekevät enemmän väkivaltaa taustasta riippumatta. Väkivaltarikoksissa ikärakenne ei kuitenkaan riitä selitykseksi. Ulkomaan kansalaisia epäiltiin vuonna 2025 asukasta kohden 1,9 kertaa niin usein kuin Suomen kansalaisia, ja iän ja sukupuolen vakiointi pienentää eron 1,5-kertaiseksi. Vuonna 2024 luvut olivat 2,0 ja 1,6 (taulukko 13yy).
Karttanäkymä: Väkivaltarikokset kunnittain
Luku on suhde suomalaistaustaisiin samanikäisiin miehiin: 1 on sama taso, 2 kaksinkertainen. Palkki on kymmenen vuoden keskiarvo.
| Ryhmä | Mediaani |
|---|---|
| Väkivaltarikokset · Pohjois-Afrikka | 5,03 |
| Väkivaltarikokset · Länsi-Aasia | 3,53 |
| Väkivaltarikokset · Saharan eteläpuoleinen Afrikka | 2,95 |
| Väkivaltarikokset · Etelä-Eurooppa | 1,65 |
| Väkivaltarikokset · Pohjois-Eurooppa (pl. Suomi) | 1,45 |
| Väkivaltarikokset · Länsi-Eurooppa | 1,23 |
| Väkivaltarikokset · Itä-Eurooppa | 1,14 |
| Väkivaltarikokset · Amerikka | 1,10 |
| Väkivaltarikokset · Kaakkois-Aasia ja Oseania | 0,55 |
Tilasto nimeää erikseen vain yhdeksän ulkomaata, ja muiden maiden kansalaiset ovat kaaviossa alueryhminä. Väkivaltarikoksista ulkomaan kansalaisille määrättiin vuosina 2022–2024 keskimäärin 19,3 rangaistusta vuodessa 10 000 asukasta kohti ja Suomen kansalaisille 11,5. Ulkomaan kansalaisten taso oli 1,7-kertainen. Korkein taso oli Somalian ja Irakin kansalaisilla, 6,7 ja 6,5 kertaa Suomen kansalaisten taso. Alueryhmistä korkein taso oli muun Afrikan kansalaisilla, 37,3, ja matalin muun Aasian kansalaisilla, 8,4.
| Ryhmä | rangaistusta / 10 000 asukasta |
|---|---|
| Somalia | 77,3 |
| Irak | 74,2 |
| Muu Afrikka | 37,3 |
| Iran | 37,1 |
| Afganistan | 35,0 |
| Turkki | 24,9 |
| Viro | 23,0 |
| Ruotsi | 21,6 |
| Ulkomaat | 19,3 |
| Romania | 17,5 |
| Venäjä | 14,9 |
| Suomi | 11,5 |
| Amerikka | 10,0 |
| Muut EU-maat | 9,3 |
| Muu Eurooppa | 9,1 |
| Muu Aasia | 8,4 |
Saksassa selvästi yli kaksi viidesosaa väkivaltarikoksista epäillyistä on ulkomaalaisia, ja osuus pysyi vuonna 2025 lähes ennallaan: 42,9 %, kun se vuotta aiemmin oli 43,1 % (BKA:n rikostilasto).
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin (Krimo) tutkija Martti Lehden katsaus pohjoismaiseen henkirikollisuuteen: Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa maahanmuuttajat muodostavat nykyisin 25–40 % henkirikoksiin syyllistyvistä. Suomessa ja Islannissa maahanmuuttajien osuus on 10 %. Kaikissa Pohjoismaissa maahanmuuttajien henkirikollisuustaso on kantaväestöä korkeampi, mutta ero on Skandinaviassa suurempi kuin Suomessa. Suomen erityispiirre: maahanmuuttajien henkirikostaso on Pohjolan korkein, mutta myös syntyperäisten suomalaisten henkirikostaso on Pohjoismaiden korkeimpia.
KRP:n strategisen analyysin raportti nuorten väkivaltarikollisuudesta osoittaa alaikäisten tekemien törkeiden ryöstöjen ja henkirikosten lisääntymisen vuoden 2015 jälkeen. Vuosina 2015–2020 ulkomaalaistaustaisilla nuorilla oli 2,8-kertainen yliedustus väkivaltarikoksissa suomalaistaustaisiin nähden (7,0 ja 2,5 epäilyä 1 000 asukasta kohden). 15–17-vuotiaiden rikostaso oli ulkomailla syntyneillä 28,3, Suomessa syntyneillä ulkomaalaistaustaisilla 21,1 ja suomalaistaustaisilla 7,9 epäilyä 1 000 asukasta kohden. Ulkomaalaistaustaisten osuus kaikista väkivaltarikoksista epäillyistä alaikäisistä nousi 18 prosentista (2015) 23 prosenttiin (2020).
Tilastokeskuksen taulukon mukaan henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista epäillyistä 20,4 % oli ulkomaalaistaustaisia vuonna 2025, eli 6 884 epäiltyä 33 711:stä. Vuonna 2024 osuus oli 19,9 % (5 941 epäiltyä 29 870:stä). Epäillyt lasketaan tapauskertojen mukaan, ja jakajassa ovat myös ne, joiden syntyperä on tuntematon. Sama laskutapa antaa raiskauksesta tai törkeästä raiskauksesta epäillyille 33,7 %. Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä oli 11,7 %.
Saksan liittovaltion rikospoliisin (BKA) poliisitilaston mukaan väkivaltarikoksista epäiltiin vuonna 2025 yhteensä 192 239 henkeä. Heistä 82 565 eli 42,9 % ei ollut Saksan kansalaisia. Vuonna 2024 osuus oli 43,1 % (85 012 / 197 347). Väkivaltarikoksiin (Gewaltkriminalität) luetaan muun muassa henkirikokset, raiskaukset, ryöstöt ja vakavat pahoinpitelyt. Tapauksia kirjattiin 212 335, mikä on 2,3 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Luvut ovat epäiltyjä, eivät tuomioita.
Ulkomaalaistaustaisten tekemät väkivaltarikokset ovat yleisiä Helsingissä ja ryhmä on selvästi yliedustettuna poliisin tilastoissa. Helsingin poliisin tietoon 2000-luvulla tulleista raiskauksista yli 40 prosentissa epäilty oli ulkomaalaistaustainen. Ryöstöistä sekä kiristyksistä ulkomaalaistaustainen epäilty oli lähes kolmasosassa. Juttu on helmikuulta 2008, joten ”2000-luvulla” kattaa vuodet 2000–2007. Luvut ovat vanhoja, mutta antavat silti osviittaa ilmiöstä, joka on tuoreempien selvitysten mukaan säilynyt.
Tilastokeskuksen mukaan alle 21-vuotiaiden törkeistä ryöstöistä epäillyistä noin joka viides (20 %) on ulkomaalaistaustainen. Poliisin mukaan pääkaupunkiseudun väkivaltailmiössä osa ulkomaalaistaustaisista nuorista varustautuu aseilla ja käyttää niitä herkästi. Yle käsittelee myös etnisen taustan tiedottamisen perusteita.
Poliisihallituksen selvitys (Polstat-aineisto 2007–2024): alle 21-vuotiaiden henkirikokset ja niiden yritykset ovat lisääntyneet vuodesta 2019, kasvu painottuu murhan yrityksiin. Vuosina 2020–2023 suomalaistaustaisten nuorten taso oli noin 1,9 ja ulkomaalaistaustaisten noin 5,3 henkirikosta tai yritystä 10 000 henkeä kohden. Ulkomaalaistaustaisten rikostaso oli siis lähes kolminkertainen. Epäillyistä yli puolet oli 18–20-vuotiaita miehiä, noin 28 % alaikäisiä, ja lähes 80 %:lla oli aiempia väkivaltarikoksia.
Seksuaalirikollisuus on yksi maahanmuuttokeskustelun kiistellyimmistä aiheista. Suomessa raiskauksesta tai törkeästä raiskauksesta epäillyistä 33,7 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia vuonna 2025, kun heidän osuutensa väestöstä oli 11,7 prosenttia. Asukasta kohden ulkomaalaistaustaisia epäiltiin noin neljä kertaa niin usein kuin suomalaistaustaisia, 5,5 ja 1,4 epäiltyä 10 000 asukasta kohden. Sama toistuu ympäri Eurooppaa. Lundin yliopiston tutkimuksen (2025) mukaan selvä enemmistö Ruotsissa raiskauksesta tuomituista on maahanmuuttajataustaisia. Eurostatin mukaan poliisin tietoon tulleet seksuaalirikokset ja erityisesti raiskaukset ovat kasvaneet EU:ssa voimakkaasti viime vuosikymmenen aikana.
Yleisin vastaus tähän on, että ero selittyy ikä- ja sukupuolirakenteella: tulijoissa on paljon nuoria miehiä, ja nuoret miehet tekevät enemmän rikoksia taustasta riippumatta. Seksuaalirikoksissa se ei riitä selitykseksi. Ikä- ja sukupuolivakioitu taso on koko ulkomaalaisväestöllä selvästi Suomen kansalaisten tasoa korkeampi ja suurista pakolaislähtömaista tulleilla moninkertainen.
Osion kaaviot ovat vakioimattomia, ja ne sekoittavat epäiltyjä ja tuomittuja, ks. Rikollisuus-osion vakiointihuomio.
Palkit ovat poliisin kirjaamat seksuaalisen väkivallan rikokset ja viiva niistä raiskaukset, tuhansina vuodessa samoista 26 EU-maasta.
| Vuosi | Seksuaalinen väkivalta | Raiskaukset |
|---|---|---|
| 2014 | 127,2 | 39,2 |
| 2015 | 126,6 | 39,2 |
| 2016 | 138,7 | 44,3 |
| 2017 | 143,8 | 48,9 |
| 2018 | 162,5 | 54,8 |
| 2019 | 173,2 | 60,6 |
| 2020 | 172,4 | 63,7 |
| 2021 | 202,5 | 77,1 |
| 2022 | 224,2 | 85,6 |
| 2023 | 237,5 | 91,9 |
| 2024 | 248,9 | 98,2 |
Tilastot-sivu: Seksuaalirikokset kansalaisuuden mukaan
Tilasto nimeää erikseen vain yhdeksän ulkomaata, ja muiden maiden kansalaiset ovat kaaviossa alueryhminä. Seksuaalirikoksista ulkomaan kansalaisille määrättiin vuosina 2022–2024 keskimäärin 4,4 rangaistusta vuodessa 10 000 asukasta kohti ja Suomen kansalaisille 1,2. Ulkomaan kansalaisten taso oli 3,7-kertainen. Korkein taso oli Irakin ja Somalian kansalaisilla, 19,1 ja 12,8 kertaa Suomen kansalaisten taso. Alueryhmistä korkein taso oli muun Afrikan kansalaisilla, 10,5, ja matalin muiden EU-maiden kansalaisilla, 2,0.
| Ryhmä | rangaistusta / 10 000 asukasta |
|---|---|
| Irak | 22,9 |
| Somalia | 15,4 |
| Afganistan | 15,3 |
| Muu Afrikka | 10,5 |
| Ulkomaat | 4,4 |
| Muu Aasia | 3,2 |
| Muut EU-maat | 2,0 |
| Viro | 1,4 |
| Suomi | 1,2 |
Eurostat-tilastot osoittavat kirjattujen seksuaalirikosten merkittävän kasvun useissa Euroopan maissa: Espanjassa raiskausilmoitukset nousivat 322 % vuosikymmenessä ja EU:ssa kasvu oli noin 150 %. Kirjattujen rikosten määrä ei yksin kerro tekijöistä, sillä samaan aikaan useat maat laajensivat seksuaalirikosten määritelmää (Espanja 2022, Ruotsi 2018) ja ilmoitusalttius kasvoi. Kumpikin muutos nostaa lukuja ilman, että tekojen määrä muuttuisi. Tekijätaustasta on parempaa aineistoa: Espanjan sisäministeriön oman tilaston mukaan ulkomaan kansalaisten osuus seksuaalirikoksista pidätetyistä ja tutkituista oli 37,3 % vuonna 2023, kun ulkomaan kansalaisia on Espanjan väestöstä noin 13–14 %. Espanjan matkailijamäärä on suuri, joten osa epäillyistä ei asu maassa eikä sisälly väestönimittäjään.
Espanjan sisäministeriön vuosiraportti erittelee seksuaalirikoksista pidätetyt ja tutkitut kansalaisuuden mukaan. Vuonna 2023 ulkomaan kansalaisia oli 37,3 % (5 136 / 13 767) ja Espanjan kansalaisia 62,7 %. Yleisimmät taustamaat olivat Marokko (1 001 eli 7,3 % kaikista), Kolumbia (600 eli 4,4 %) ja Romania (344 eli 2,5 %). Ulkomaan kansalaisia on Espanjan väestöstä noin 13–14 %, joten osuus on selvästi väestöosuutta suurempi. Tämä on suoraa tekijätaustadataa, toisin kuin kirjattujen rikosten kokonaismäärän kasvu.
Eurostatin uutinen: poliisin kirjaamat raiskaukset kasvoivat EU:ssa 150 % eli 58 983 tapauksella vuosina 2014–2024. Vuonna 2024 niitä kirjattiin 98 190. Maakohtaisia lukuja uutisessa ei ole. Espanjan 322 %:n kasvu on laskettavissa Eurostatin tietokannasta: 1 239 kirjattua raiskausta vuonna 2014 ja 5 222 vuonna 2024.
Eurostatin tilastokatsaus: ilmoitetut seksuaalirikokset kasvoivat EU:ssa merkittävästi vuosina 2014–2024.
Remix News referoi Eurostatin raporttia: seksuaalirikokset moninkertaistuivat useissa Länsi-Euroopan maissa, kehitys kytkeytyy maahanmuuttoon.
IS:n selvitys Helsingin ja Oulun käräjäoikeuksien vuoden 2018 seksuaalirikostuomioista: 82 tuomitusta 43 (52,4 %) oli ulkomaalaistaustaisia. Helsingissä tuomittiin 40 ulkomaalaistaustaista ja 31 kantasuomalaista, Oulussa 3 ulkomaalaistaustaista ja 8 kantasuomalaista.
Taksinkuljettajien tekemäksi epäillyt seksuaalirikokset Helsingissä moninkertaistuivat taksiuudistuksen jälkeen (vuonna 2017 ilmoituksia oli kaksi, kun taas 2023–2024 lähes 50). Helsingin poliisin mukaan epäillyt kuljettajat ovat olleet 100 % ulkomaalaistaustaisia.
Tilastokeskuksen rikos- ja pakkokeinotilaston mukaan raiskauksesta tai törkeästä raiskauksesta epäillyistä 33,7 % oli ulkomaalaistaustaisia vuonna 2025 (364 epäiltyä 1 080:stä). Vuonna 2024 osuus oli 31,5 % (281 epäiltyä 893:sta). Ulkomaalaistaustaisten osuus koko väestöstä oli samaan aikaan 11,7 %. Yliedustus epäiltyinä on siis noin kolminkertainen väestöosuuteen nähden, ja epäiltyjen osuus on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun ajan.
Perussuomalaisten puoluelehti kokosi vuosilta 2015–2026 ne naisiin kohdistuneet joukkoraiskaukset, jotka olivat tulleet julkisuuteen. Tapauksia oli toistakymmentä, ja kaikissa tekijät olivat ulkomaalaistaustaisia. Ainoassa koosteen tapauksessa, jossa yksi tekijöistä oli kantasuomalainen, uhri oli mies. Tapaukset etsittiin uutisista ja tuomioistuinten julkisista asiakirjoista tekoälyhakua apuna käyttäen, ja lehti toteaa itse, ettei joukkoraiskausten tekijätaustoista ole Suomessa kattavaa tilastoa. Lehden omassa haussa tekijät olivat käytännössä kaikissa löytyneissä tapauksissa ulkomaalaistaustaisia.
Vertaisarvioitu rekisteritutkimus, Journal of Interpersonal Violence (DOI 10.1177/08862605241311611). Koko maan rekisteriaineisto 2000–2020, tapaus-verrokkiasetelma. Artikkeli on avoimesti saatavilla, joten lähteen voi itse avata ja tarkistaa.
pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC12662818/Saksan poliisi kirjasi vuonna 2025 yhteensä 751 joukkoraiskausta. Epäillyistä 53 prosenttia oli ulkomaan kansalaisia, vaikka heidän osuutensa väestöstä oli noin 15 prosenttia. Väkilukuun suhteutettuna Saksan kansalaisista epäiltyjä oli 7 miljoonaa asukasta kohden, Syyrian kansalaisista 117, Afganistanin 142 ja Irakin 181, eli 16–25-kertaisesti. Luvut ovat liittohallituksen vastauksesta liittopäivien kirjalliseen kysymykseen, koska joukkoraiskauksella ei ole ollut poliisitilastossa omaa nimikettä vuoden 2018 jälkeen.
Poliisin kirjaamat joukkoraiskauksista epäillyt suhteessa saman kansalaisuuden väkilukuun. Mukana ovat ne viisi kansalaisuutta, jotka liittohallitus kertoo, sekä kaikki ulkomaan kansalaiset yhteensä.
| Ryhmä | epäiltyä miljoonaa asukasta kohden |
|---|---|
| Irak | 181 |
| Afganistan | 142 |
| Syyria | 118 |
| Ulkomaan kansalaiset | 41 |
| Turkki | 29 |
| Saksa | 7 |
Saksan liittovaltion rikospoliisin (BKA) kriminologisen tutkimusyksikön raportti KKF-Aktuell 4/2019 (Weber, Wührl & Spalding). Aineistona poliisitilaston yksilötiedot vuodelta 2017 joukkoraiskausnimikkeistä 111200 ja 111300.
www.bka.de/SharedDocs/Downloads/DE/Publikationen/Publikation…Omaisuusrikollisuus on ainoa rikoslaji, jossa ikä- ja sukupuolivakiointi kääntää kuvan: koko ulkomaalaisväestön vakioitu taso on noin ×0,9 eli kantaväestön alapuolella.
Koko väestön keskiarvo kuitenkin peittää suuret erot ryhmien välillä. Kun kansalaisuusryhmiä tarkastellaan erikseen, seitsemän vähintään 5 000 hengen ryhmää jää vakioinninkin jälkeen kantaväestön yläpuolelle vuonna 2025: Somalia ×3,7, Ruotsi ×3,2, Viro ×2,0, Irak ×1,9, Syyria ×1,6, Iran ×1,4 ja Romania ×1,2. Suurimpien pakolaislähtömaiden, Irakin, Somalian, Syyrian ja Afganistanin, kansalaisilla yhteensä taso on ×1,9. Vakiointi siis selittää yliedustuksen koko väestön tasolla, muttei kaikissa ryhmissä.
Vakioimattomissa luvuissa ulkomaalaistaustaiset nuoret ovat huomattavan yliedustettuina epäillyissä ryöstörikoksissa, ja erityisesti Saharan eteläpuolisen Afrikan ja Länsi-Aasian taustat korostuvat. Alla olevan kaavion luvut ovat vakioimattomia ja koskevat nuoria miehiä, joten ne vastaavat eri kysymykseen kuin vakioitu kokonaisluku.
Luku on suhde suomalaistaustaisiin samanikäisiin miehiin: 1 on sama taso, 0,5 puolet siitä. Palkki on kymmenen vuoden keskiarvo.
| Ryhmä | Mediaani |
|---|---|
| Omaisuusrikokset · Saharan eteläpuoleinen Afrikka | 1,64 |
| Omaisuusrikokset · Pohjois-Afrikka | 1,51 |
| Omaisuusrikokset · Pohjois-Eurooppa (pl. Suomi) | 1,35 |
| Omaisuusrikokset · Länsi-Aasia | 1,10 |
| Omaisuusrikokset · Itä-Eurooppa | 0,77 |
| Omaisuusrikokset · Etelä-Eurooppa | 0,48 |
| Omaisuusrikokset · Länsi-Eurooppa | 0,37 |
| Omaisuusrikokset · Kaakkois-Aasia ja Oseania | 0,27 |
| Omaisuusrikokset · Amerikka | 0,24 |
| Omaisuusrikokset · Itä-Aasia | 0,07 |
Tilastot-sivu: Omaisuusrikokset kansalaisuuden mukaan
Rikollisuustilanne 2024 -katsauksen taulukko 2 erittelee 18–29-vuotiaiden miesten rikostason taustamaan mukaan (2015–2024 keskiarvo, epäillyt väestön 10 000 henkeä kohti). Matalimmat omaisuus- ja väkivaltarikostasot ovat itäaasialaistaustaisilla, korkeimmat pohjoisafrikkalaistaustaisilla. Seksuaalirikoksissa matalimmat tasot ovat itäaasialaistaustaisilla, korkeimmat Saharan eteläpuolista Afrikkaa ja Länsi-Aasiaa edustavilla. Liikennerikoksissa erot ovat yleisesti pieniä, paitsi länsiaasialaistaustaisilla miehillä, joilla taso nousee selvästi muita korkeammaksi. Katsaus muistuttaa, että taustamaaryhmät ovat sisäisesti heterogeenisia ja pienten ryhmien luvut voivat vaihdella yksittäisten tapausten vuoksi.
Tilastokeskuksen rikos- ja pakkokeinotilaston mukaan ikäryhmissä 0–14, 15–17 ja 18–20 tehtiin 2019 yhteensä 439 ryöstöä, ja ulkomaalaistaustaisten osuus epäillyistä oli 24,2 %. Vuonna 2018 osuus oli 16,4 %. Ryöstöjen kokonaismäärä laski samaan aikaan (458 → 439), eli osuus kasvoi määrän supistuessa. Nuorimmissa ikäryhmissä osuus oli suurin: 34,3 % (0–14) ja 34,0 % (15–17). Ulkomaalaistaustaisten tekemistä ryöstöistä Saharan eteläpuolisen Afrikan osuus oli 32 % ikäryhmässä 0–14 ja 36,4 % ikäryhmässä 15–17. Länsi-Aasian osuus oli samoissa ikäryhmissä 16,0 % ja 24,0 %. Luvut ovat pieniä: 24,2 % 439:stä on noin sata tapausta, joten vuosivaihtelu on suurta. Tilastokeskus julkaisee tiedot vain selvitetyistä rikoksista epäillyistä, eikä epäily tarkoita syytettä tai tuomiota. Ulkomaalaistaustaiseksi lasketaan henkilö, jonka molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. Kaksoiskansalaiset, joiden toinen kansalaisuus on Suomi, tilastoidaan suomalaisiksi.
Uhrin ja tekijän tausta julkaistaan yhdessä vain viharikoksista ja henkirikoksista. Esimerkiksi pahoinpitelyn uhreiksi ulkomaalaistaustaiset joutuvat väestöönsä nähden noin kaksi kertaa niin usein kuin kantaväestö, mutta tekijöiden taustaa ei julkaista. Etniseen tai kansalliseen taustaan kohdistuneissa viharikoksissa uhri kuului vuonna 2024 lähes aina vähemmistöön ja tekijä useimmiten valtaväestöön, 83 prosentissa tapauksista, joissa tekijä tunnistettiin. Asukasta kohden vähemmistötaustaiset olivat tekijöinä silti noin 1,7-kertaisesti ja ulkomailla syntyneet epäiltyinä noin 2,2-kertaisesti yliedustettuina, samaa luokkaa kuin rikollisuudessa yleensä.
Henkirikoksissa tekijä tulee yleensä uhrin omasta piiristä: vuosina 2010–2017 kantaväestön uhrien surmaajista 95 prosenttia kuului kantaväestöön. Vakituisesti asuvien ulkomaan kansalaisten henkirikollisuus oli hieman matalampi kuin Suomen kansalaisten, 1,4 ja 1,5 syyllistä 100 000 asukasta kohden vuodessa. Ulkomailla syntyneet olivat tekijöinä silti noin 1,7-kertaisesti yliedustettuina, koska heihin kuuluvat myös ulkomailla syntyneet Suomen kansalaiset.
Jenita Rauta, Poliisiammattikorkeakoulun katsauksia 41, 2025. Poliisin valtakunnalliset rikosilmoitustiedot, etniseen tai kansalliseen taustaan liittyvät ilmoitukset 1 223
www.theseus.fi/handle/10024/898199Martti Lehti, Katsauksia 34/2019, Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Henkirikosseurannan aineisto 2010–2017, Suomessa asuneet pääepäillyt
hdl.handle.net/10138/301889Länsi-Uudenmaan poliisin mukaan Espoossa lähes puolet lähisuhdeväkivallasta epäillyistä on syntynyt ulkomailla, kun vieraskielisiä on kaupungin väestöstä yli neljännes. Tilastokeskuksen mukaan koko maan lähisuhdeväkivallan uhreista noin 19 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia vuonna 2025, kun väestöstä heitä on 12 prosenttia. Yliedustus koskee siis sekä epäiltyjä että uhreja.
Luvut ovat vakioimattomia osuuksia epäillyistä ja uhreista, eivät ikä- ja sukupuolivakioituja rikostasoja. Espoon luku on poliisin haastattelussa kertoma, ei julkaistu tilasto.
Vuonna 2025 viranomaisten tietoon tulleissa pari- ja lähisuhdeväkivaltarikoksissa oli 15 500 uhria, 20,2 % enemmän kuin edellisvuonna. Epäillyistä 75 % oli miehiä. Noin 19 % uhreista oli ulkomaalaistaustaisia, kun vuonna 2024 osuus oli 18 %. Suomen väestöstä ulkomaalaistaustaisia on 12 %. Ulkomaalaistaustaisten uhrien määrä kasvoi 27 % ja suomalaistaustaisten 19 %.
Juttu julkaistiin Espoon Sellon ampumatragedian päivänä, ja siinä Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkija Martti Lehti taustoittaa maahanmuuttajien väkivaltaa. Martti Lehden mukaan perheväkivalta on maahanmuuttajien tekemien henkirikosten suurin ryhmä, mustasukkaisuus on niissä ehkä korostuneempi motiivi ja tekijä on tyypillisesti selvinpäin. Venäläistaustaiset ovat poikkeus, sillä heidän henkirikoksensa muistuttavat suomalaisten tekemiä. Jutun otsikko yleistää havainnon kaikkeen väkivaltarikollisuuteen, vaikka Lehden arvio koskee nimenomaan henkirikoksia. Martti Lehti sanoo myös maahanmuuttajien rikollisuustason olevan kokonaisuutena olennaisesti kantaväestöä korkeampi, joskin rikosten lukumäärä on pieni. Uhrin näkökulmasta maahanmuuttajanaisen riski kuolla henkirikoksen uhrina on lähes kaksinkertainen syntyperäisiin suomalaisiin naisiin verrattuna. Miesten riskissä ei ole eroa. Vuosina 2002–2007 surmatuista naisista 4 % oli muualta tulleita.
Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Markku Heinikarin mukaan lähes puolet Espoossa lähisuhdeväkivallasta epäillyistä on syntynyt ulkomailla, kun vieraskielisiä on Espoon väestöstä yli 25 prosenttia. Hänen mukaansa noin 40 prosenttia alueen väkivaltarikoksista liittyy lähisuhdeväkivaltaan. Luku on poliisin haastattelussa kertoma, ei julkaistu tilasto.
Silpominen on peräisin maista, joissa käytäntö on yleinen, ja Suomeen se on tullut muuttoliikkeen mukana. Kunniaan liittyvä väkivalta liitetään Suomessa myös maahanmuuttoon, mutta sitä koskeva kyselytieto kattaa koko väestön. Kumpaakaan ei tilastoida omana rikosnimikkeenään, joten tieto perustuu arvioihin ja kyselyihin.
Silpominen on Suomessa rikos. THL arvioi, että yli 10 000 Suomessa asuvaa naista ja tyttöä on kokenut sukuelinten silpomisen ja että 650–3 000 tyttöä on vaarassa joutua silvotuksi. Kunniaan liittyvää väkivaltaa oli Tilastokeskuksen vuoden 2021 kyselyssä havainnut tai kokenut 8 % 16–74-vuotiaista, väestötasolla noin 325 000 ihmistä. Sama kysely mittasi myös pakkoavioliitot ja suhtautumisen silpomiseen. Avioliittoon painostamista tai pakottamista on kokenut noin 23 000 Suomessa asuvaa. Tyttöjen silpomista pitää tietyissä olosuhteissa hyväksyttävänä 3 % miehistä ja alle 25-vuotiaista miehistä 10 %. Arvoja koskevasta kyselyaineistosta kerrotaan osiossa Euroopan muslimien näkemykset ja väkivallan kokonaiskuvasta osiossa Väkivaltarikollisuus.
Suomessa ei ole mitattu, mitä maassa asuvat muslimit ajattelevat silpomisesta. Tämä on lähin mittaus, ja se erottelee vastaajat syntyperän mukaan: ulkomaalaistaustainen tarkoittaa, että molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. Naisilla osuudet ovat kauttaaltaan matalampia, keskimäärin 2 %.
Kysymyksen mittasuhteet riippuvat siitä, mistä maista Suomeen on muutettu. Noin 42 000 Suomessa asuvalla on taustamaa, jossa yli puolet naisista on silvottu. Heistä 28 000 on somaliataustaisia, ja Somaliassa käytäntö koskee lähes kaikkia naisia. Lukumäärältään suurin tällä listalla oleva taustaryhmä on kuitenkin irakilainen, ja Irakin koko maan luku on matala.
| Ryhmä | % naisista |
|---|---|
| Somalia | 99,5 |
| Guinea | 97,7 |
| Egypti | 92,6 |
| Eritrea | 88,4 |
| Sierra Leone | 88,1 |
| Sudan | 87,6 |
| Etiopia | 76,9 |
| Gambia | 74,8 |
| Jemen | 22,8 |
| Senegal | 20,1 |
| Nigeria | 18,0 |
| Kenia | 14,8 |
| Tansania | 12,1 |
| Irak | 9,3 |
Väestökysely ja auttamisjärjestelmä mittaavat eri asiaa. Kysely kertoo, kuinka moni Suomessa asuva on joskus elämässään joutunut avioliittoon vastoin tahtoaan. Auttamisjärjestelmän luku kertoo, kuinka moni tuli yhden vuoden aikana viranomaisten tietoon ihmiskaupan uhrina. Auttamisjärjestelmän luku on murto-osa kyselyn luvusta. Ero johtuu siitä, kuinka moni tapaus tulee ilmi, eikä tapausten määrästä.
THL arvioi, että yli 10 000 Suomessa asuvaa naista ja tyttöä on kokenut sukuelinten silpomisen. Vaarassa joutua silvotuksi on THL:n arvion mukaan 650–3 000 tyttöä. MAAMU-tutkimuksessa noin seitsemän kymmenestä somalialaistaustaisesta naisesta (69 %) ja lähes kolmannes kurditaustaisista naisista (32 %) kertoi, että heille on tehty ympärileikkaus (THL, Raportti 61/2012, luku 8.2 · Koponen & Mölsä). Luvut ovat arvioita, eivät väestöön suhteutettuja rikostasoja.
Tilastokeskuksen osaraportti kartoitti ensimmäistä kertaa koko väestössä pakkoavioliitot, kunniaan liittyvän väkivallan ja suhtautumisen sukuelinten silpomiseen. Avioliiton vastoin tahtoaan on solminut noin 1 % naimisissa olleista alle 75-vuotiaista, väestötasolla noin 23 000 henkeä. Kunniaan liittyvää väkivaltaa on havainnut tai kokenut 8 % 16–74-vuotiaista eli noin 325 000 ihmistä, joista 80 000 on kokenut sen itse. Tyttöjen silpomista pitää tietyissä olosuhteissa hyväksyttävänä 3 % miehistä, alle 25-vuotiaista miehistä 10 % ja ulkomaalaistaustaisista miehistä 8 %.
Miltei joka kymmenes 16–74-vuotias suomalainen on havainnut tai kokenut kunniaan liittyvää väkivaltaa. Alle 35-vuotiaista yli joka kymmenes tuntee vähintään uhrin tai tekijän tai on itse kokenut sitä. Noin 1 % on ollut avioliitossa vastoin tahtoaan. Kunniaväkivaltaa koskeva luku koskee koko väestöä ja sisältää sekä itse koetun että havaitun väkivallan, ei siis pelkkiä uhreja. Kyse on kyselyvastauksista, ei väestöön suhteutetuista tai ikä- ja sukupuolivakioiduista rikostasoista, joten se ei ole vertailukelpoinen Rikollisuus-osion vakioitujen suhdelukujen kanssa.
Auttamisjärjestelmän vuosikatsaus 2024: pakkoavioliitto oli 32 % uusista asiakkaista ja nousi toiseksi yleisimmäksi ihmiskaupan muodoksi pakkotyön (45 %) jälkeen. Uhreja oli 66, kun vuonna 2023 heitä oli 50 ja 2022 yhteensä 72. Selkeää kasvavaa trendiä ei ole, mutta suhteellinen osuus on noussut. Pakkoavioliitto voi olla tapahtunut kokonaan tai osittain ulkomailla, vaikka uhri asuisi Suomessa.
Yle MOT selvitti käytäntöä, jota kutsutaan nimellä dhaqan celis. Käytännössä nuori lähetetään lomamatkan varjolla ulkomaiseen kurinpitolaitokseen. Toimittaja Wali Hashi esiintyi paikkaa etsivänä isänä ja dokumentoi laitoksia Somaliassa ja Keniassa: kahlittuja asukkaita, sähköistetyn piikkilanka-aidan ja satojen eurojen kuukausimaksun. Oikeusministeriön rahoittama Kriisivalmiusjärjestön raportti on aiemmin vahvistanut, että nuoria on lähetetty Suomesta näihin laitoksiin. Kuinka montaa nuorta käytäntö koskee, ei tiedetä.
Ruotsin katujengiväkivalta on ollut näkyvästi esillä maahanmuuttokeskustelussa. Suomessa on pohdittu, onko ilmiö rantautunut myös Pohjanlahden toiselle puolelle. Suomessa on katujengejä. Poliisin valtakunnallinen katujengitilannekuva (syksy 2023) tunnistaa Suomessa 10 katujengiä ja noin 260 niihin kytkeytyvää henkilöä. Heistä noin puolet on keskeisiä jäseniä ja puolet muita ryhmiin liittyviä. Syksyllä 2025 poliisi arvioi jengeihin kuuluvan noin 150 keskeistä henkilöä.
Poliisin mukaan jengiläiset ovat pääasiassa 18–30-vuotiaita miehiä, ja enemmistö on maahanmuuttajia tai Suomessa syntyneitä ulkomaalaistaustaisia. Syksyn 2025 arvion mukaan suurella osalla heistä on Suomen kansalaisuus ja enemmistö on syntynyt Suomessa. Tätä tarkempaa virallista osuutta ei ole julkaistu.
Ilmiön juuret ovat pääkaupunkiseudulla, mutta viitteitä katujengirikollisuudesta on myös Turussa, Tampereella ja Oulussa. Väkivallan kokonaiskuvasta kerrotaan osiossa Väkivaltarikollisuus. Siitä, mitä Suomessa syntyneistä tiedetään, kerrotaan osiossa Toinen sukupolvi rikostilastossa.
Poliisin valtakunnallinen katujengitilannekuva: syksyllä 2023 poliisi tunnisti Suomessa 10 katujengiä, joihin on yhdistetty noin 260 henkilöä. Heistä noin puolet on keskeisiä henkilöitä tai jäseniä ja puolet muita ryhmiin liittyviä, kuten rikoskumppaneita. Ryhmissä korostuvat ulkomaalaistaustaiset henkilöt, ja jengeihin liittyvät ovat pääasiassa 18–30-vuotiaita miehiä. Ilmiöön liittyvät alueet ovat sosioekonomisesti heikommassa asemassa, ja niissä on verraten paljon ulkomaalaistaustaista väestöä.
Poliisin mukaan katujengitilanteessa ei vuoden 2025 aikana tapahtunut olennaista muutosta, ja jengeihin liittyvät rikosepäilyt vähenivät jonkin verran. Syksyllä 2025 laaditun arvion mukaan jengeihin kuuluu noin 150 keskeistä henkilöä, ja jengeihin liittyvä henkilöpiiri on tätä laajempi. Jengeihin kuuluvat ovat pääasiassa 18–30-vuotiaita ulkomaalaistaustaisia miehiä useista eri kansallisuuksista. Suurella osalla heistä on Suomen kansalaisuus, ja enemmistö on syntynyt Suomessa.
Suomen Poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne kertoi Iltalehdelle lokakuussa 2022, että pääkaupunkiseudulla ja Turussa toimii 11 katujengiä, joissa on noin 200 jäsentä. Rinteen mukaan yli 90 % jäsenistä on täysikäisiä ja 95 % nimen ja etnisyyden perusteella ulkomaalaistaustaisia. Samassa haastattelussa hän sanoi: ”Olemme Ruotsin tiellä.”
Ulkomaalaistaustaisten 95 %:n osuus on poliisijärjestön puheenjohtajan arvio, joka perustuu jäsenten nimiin ja etnisyyteen. Se ei ole poliisin virallinen tilasto eikä rekisteritieto.
Poliisin mukaan Suomessa toimii noin 10 katujengiä, joissa on yhteensä noin 200 jäsentä. Tutkinnassa oli noin 20 jengeihin liittyvää rikoskokonaisuutta vuosilta 2021–2022. Niissä oli 23 epäiltyä, jotka olivat iältään 18–29-vuotiaita. Nimikkeinä oli mm. murhan yritys, törkeitä ryöstöjä, kiristystä, ampuma-aserikoksia ja todistajan uhkailua. Helsingin poliisi perusti ilmiön torjuntaan uuden 16 hengen tutkintayksikön.
Suomessa syntynyt ulkomaalaistaustainen toinen polvi on lähes aina Suomen kansalainen, joten kansalaisuuteen perustuvat rikostilastot eivät erota sitä lainkaan. Se on niissä osa kantaväestöä. Tilastokeskus tilastoi epäillyt myös syntyperän mukaan, ja siinä jaossa ryhmä näkyy omanaan vuodesta 2010 alkaen.
Ulkomailla syntyneiden yliedustusta selittävät monet asiat, joita ei voi soveltaa täällä syntyneisiin: kieli, koulutuksen keskeytyminen, tulon perusteen valikoituminen, maassaoloaika ja lähtömaan olot. Suomessa syntynyt polvi on käynyt suomalaisen koulun ja puhuu kieltä, joten sen kohdalla nuo selitykset eivät päde. Kansalaisuuteen perustuvasta kokonaiskuvasta kerrotaan osiossa Rikollisuus ja saman polven koulumenestyksestä osiossa Koulutus.
Kuvaaja näyttää kunkin ryhmän epäiltymäärän suhteessa suomalaistaustaisiin, jotka ovat vertailutaso 100.
| Vuosi | Suomalaistaustaiset, syntyneet Suomessa (Indeksi, suomalaistaustaiset = 100) | Ulkomaalaistaustaiset, syntyneet ulkomailla (Indeksi, suomalaistaustaiset = 100) | Ulkomaalaistaustaiset, syntyneet Suomessa (Indeksi, suomalaistaustaiset = 100) |
|---|---|---|---|
| 2010 | 100 | 99 | 99 |
| 2011 | 100 | 99 | 82 |
| 2012 | 100 | 101 | 85 |
| 2013 | 100 | 93 | 99 |
| 2014 | 100 | 98 | 116 |
| 2015 | 100 | 96 | 134 |
| 2016 | 100 | 98 | 137 |
| 2017 | 100 | 90 | 149 |
| 2018 | 100 | 96 | 151 |
| 2019 | 100 | 94 | 128 |
| 2020 | 100 | 98 | 139 |
| 2021 | 100 | 103 | 154 |
| 2022 | 100 | 97 | 152 |
| 2023 | 100 | 64 | 120 |
| 2024 | 100 | 97 | 177 |
| 2025 | 100 | 88 | 170 |
Ruotsin rikoksentorjuntaneuvosto (Brottsförebyggande rådet), raportti 2021:9. Kaikki vuoden 2014 lopussa Ruotsissa asuneet 15 vuotta täyttäneet, epäillyt vuosina 2015–2018.
bra.se/rapporter/arkiv/2021-08-25-misstankta-for-brott-bland…Norjan tilastokeskus (Statistisk sentralbyrå), Rapporter 2017/36 (Andersen, Holtsmark ja Mohn). Kaikki 1.1.2010 Norjassa asuneet 15 vuotta täyttäneet, rikoksesta epäillyt vuosina 2010–2013 tehdyistä rikoksista.
www.ssb.no/sosiale-forhold-og-kriminalitet/artikler-og-publi…Ulkomaalaisten vankien määrä on kaksinkertaistunut neljässä vuodessa: keskimäärin 434 vankia vuorokaudessa vuonna 2021 ja 839 vuonna 2025. Vuonna 2025 ulkomaan kansalaisia oli 23,7 prosenttia vankilaväestöstä ja 7,7 prosenttia koko väestöstä. Vankitilasto tuntee vain kansalaisuuden, joten Suomen kansalaisuuden saaneet näkyvät siinä suomalaisina ja vankiosuutta on verrattava ulkomaan kansalaisten eikä ulkomaalaistaustaisten väestöosuuteen. Rikostilasto luokittelee epäillyt myös syntyperän mukaan. Niistä luvuista kerrotaan osioissa Toinen sukupolvi rikostilastossa ja Rikollisuus.
Vuonna 2025 lähes puolet (46 %) ulkomaalaisista vangeista oli tutkintavankeina, ja suurimmat kansalaisuusryhmät olivat Viro, Irak ja Ruotsi.
| Vuosi | Ulkomaalaisia vankeja keskimäärin (Vankia keskimäärin / vrk) |
|---|---|
| 2014 | 483 |
| 2015 | 477 |
| 2016 | 537 |
| 2017 | 540 |
| 2018 | 482 |
| 2019 | 499 |
| 2020 | 475 |
| 2021 | 434 |
| 2022 | 480 |
| 2023 | 560 |
| 2024 | 687 |
| 2025 | 839 |
Ulkomaan kansalaisen voi karkottaa Suomesta rikosten perusteella. Karkottamista esittää poliisi tai Rajavartiolaitos, ja päätöksen tekee Maahanmuuttovirasto. Karkottamispäätös ei vielä tarkoita, että henkilö on poistettu maasta, koska maasta poistamisen panevat täytäntöön poliisi ja Rajavartiolaitos. Vanki voidaan myös siirtää Suomesta toiseen maahan. Laittomasti maassa oleskelevien maasta poistamisesta kerrotaan osiossa Laittomasti maassa oleskelu ja palautukset.
Helsingin Sanomien mukaan Maahanmuuttovirasto teki vuonna 2025 ennätysmäärän rikosperusteisia karkottamispäätöksiä, yli 30 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Maahanmuuttoviraston maasta poistamisen prosessinomistajan Olli Koskipirtin mukaan kasvun syitä ovat muun muassa oleskelulupien tehostettu jälkivalvonta ja vuonna 2025 voimaan tullut lainmuutos, joka alensi kansainvälistä suojelua saaneiden karkottamisen kynnystä.
Rikosseuraamuslaitoksen vuosikirjan mukaan vankiloista vapautui vuonna 2025 kaikkiaan 6 795 vankia. Heistä 43 vapautui siksi, että heidät siirrettiin muuhun maahan, joten siirrettyjä oli alle prosentti vapautuneista. Kaikki siirretyt olivat miehiä. Vuosikirja ei erittele, kuinka moni siirroista koski rangaistuksen suorittamista vangin kotimaassa. Ulkomaalaisia vankeja oli samana vuonna keskimäärin 839 vuorokaudessa.
Ulkomaalaislain 149 §:n mukaan oleskeluluvalla oleskellut ulkomaalainen tai Suomen kansalaisuuden menettänyt voidaan karkottaa, jos hänen on todettu syyllistyneen rikokseen, josta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään vuosi vankeutta, tai jos hänen on todettu syyllistyneen toistuvasti rikoksiin. Pakolaisen saa karkottaa, jos hän vaarantaa kansallista turvallisuutta tai jos hän on yhteiskunnalle vaarallinen, koska hänet on lainvoimaisella tuomiolla tuomittu erityisen törkeästä rikoksesta. Pakolaista ei saa karkottaa maahan, jossa hän on yhä kansainvälisen suojelun tarpeessa, eikä 147 §:n mukaan ketään saa karkottaa alueelle, jolla häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai vaino. EU-kansalaisen voi 168 §:n mukaan karkottaa, jos hänen katsotaan vaarantavan yleistä järjestystä tai yleistä turvallisuutta. Pysyvän oleskeluoikeuden saaneen EU-kansalaisen voi karkottaa vain vakavista syistä ja kymmenen vuotta maassa asuneen vain yleiseen turvallisuuteen liittyvistä pakottavista syistä. Päätöstä harkittaessa on 146 §:n mukaan otettava huomioon lapsen etu, perhe-elämän suoja, maassa oleskelun pituus sekä siteet Suomeen ja kotimaahan, ja rikoksen perusteella karkotettaessa myös teon vakavuus. Kesäkuusta 2026 lähtien muussa kuin kansainvälistä suojelua koskevassa asiassa tehdyn karkottamispäätöksen voi panna täytäntöön 30 päivän kuluttua tiedoksiannosta, vaikka siitä olisi valitettu, jollei hallinto-oikeus kiellä tai keskeytä täytäntöönpanoa.
Maahanmuuttovirasto päätti karkottaa rikosten perusteella 92 ihmistä vuonna 2015, 146 vuonna 2016, 99 vuonna 2017, 92 vuonna 2018, 122 vuonna 2019, 119 vuonna 2020, 101 vuonna 2021, 83 vuonna 2022, 135 vuonna 2023, 126 vuonna 2024 ja 169 vuonna 2025. Rikosperusteisissa asioissa jätettiin samoina vuosina karkottamatta 54–108 ihmistä vuodessa, ja vuonna 2025 heitä oli 58. Rikosperusteiset päätökset ovat pieni osa kaikista karkottamispäätöksistä. Vuonna 2025 virasto päätti karkottaa kaikkiaan 2 774 ihmistä, ja heistä 2 605 päätettiin karkottaa luvattoman oleskelun perusteella. Tammi–elokuussa 2026 rikosperusteisia karkottamispäätöksiä tehtiin 364, ja niistä 254 tehtiin kesä–elokuussa. Kesä–elokuun päätöksistä yli puolet koski Viron ja Romanian kansalaisia. Kasvu ajoittuu ulkomaalaislain muutokseen 500/2026, joka tuli voimaan 12.6.2026. Muutoksen jälkeen maassa olevan EU-kansalaisen maasta poistaminen on aina karkottamista, kun osa näistä poistamisista oli aiemmin käännyttämisiä. Muista syistä tehtyjen käännyttämispäätösten määrä laski samaan aikaan. Vuoden 2026 lukua ei siksi voi verrata aiempiin vuosiin. Karkottamispäätös ei vielä tarkoita, että henkilö on poistettu maasta.
Rikosseuraamuslaitoksen vuosikirjan mukaan ulkomaalaisia vankeja oli vuonna 2025 keskimäärin 839 vuorokaudessa. Määrä oli uusi ennätys ja noin 150 suurempi kuin vuotta aiemmin. Se oli 23,7 % kaikista vangeista (3 545). Ulkomaalaisista vangeista 46 % oli tutkintavankeina, ja heitä oli 78 eri kansalaisuudesta. Suurimmat ryhmät 1.5.2025 olivat Viro (112), Irak (66), Ruotsi (58), Liettua (42), Romania (42) ja Albania (39). Ulkomaalaisista vankeusvangeista 49 %:lla päärikos oli huumausainerikos ja 21 %:lla seksuaalirikos. Vuonna 1990 ulkomaalaisia vankeja oli keskimäärin 20 ja vuonna 2015 keskimäärin 477, joten määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa 76 %. Ulkomaan kansalaisia on väestöstä 7,7 % (432 654 henkeä vuoden 2025 lopussa, Tilastokeskus), joten vankiosuus on noin 3,1-kertainen väestöosuuteen nähden. Vankitilasto perustuu kansalaisuuteen eikä syntyperään, joten se ei kerro ulkomaalaistaustaisista.
Yle 17.9.2026: Suomen vankiloissa on noin 3 900 vankia, joista ulkomaan kansalaisia on noin 950. Ulkomaalaisten vankien määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa 76 prosenttia, ja tämä kasvu on muodostanut noin neljä viidesosaa koko vankiluvun kasvusta. Yleisimmät päärikokset ovat huumausainerikokset, seksuaalirikokset ja henkirikokset. Vankiluvun ennustetaan nousevan 4 000:een vuonna 2028. Kustannusvertailuna: vankilavuosi maksaa Suomessa keskimäärin 80 000 euroa. Ruotsi maksaa Virolle vähintään 30,6 miljoonaa euroa vuodessa vähintään 300 vankipaikasta, eli 102 000 euroa paikkaa kohden.
Yhteiskunnan koheesiota ei voi pitää itsestäänselvyytenä. Etnisen ja ennen kaikkea kulttuurisen monimuotoisuuden yhteys luottamukseen on useiden tutkimusten mukaan negatiivinen. Kirjallisuuden kokoavan meta-analyysin mukaan yhteys on kuitenkin keskimäärin pieni. Eurooppalaisten muslimiyhteisöjen arvomaailmat ovat esimerkki syvistä kulttuurieroista. Näitä eroja on erityisesti suurista pakolaislähtömaista tulleiden ja suomalaisen tai eurooppalaisen kantaväestön välillä. Koheesiota koettelee myös se, jakautuvatko yhteiskunnan velvollisuudet, kuten asevelvollisuus, tasaisesti.
Julkisessa keskustelussa monimuotoisuus esitetään usein itsessään yhteisöä vahvistavana. Koko kirjallisuuden kokoava meta-analyysi löytää yhteyden, mutta toiseen suuntaan: etninen monimuotoisuus liittyy matalampaan luottamukseen. Yhteys on voimakkain naapureihin kohdistuvassa luottamuksessa ja silloin, kun monimuotoisuus mitataan asuinalueen tasolla. Analyysissa on 1 001 estimaattia 87 tutkimuksesta.
Alla alueittain ryhmitellyt yksittäistutkimukset vuosilta 2007–2016 edustavat sitä osaa näytöstä, joka löytää negatiivisen yhteyden. Kansainvälinen-ryhmän tutkimukset rajaavat tätä yhteyttä. Meta-analyysi on listalla ensimmäisenä, koska se kokoaa koko kirjallisuuden eikä vain tätä valikoimaa. Arvoja koskevasta kyselyaineistosta kerrotaan osiossa Euroopan muslimien näkemykset ja alueellisesta eriytymisestä osiossa Alueellinen segregaatio.
Meta-analyysin 1 001 estimaattia 87 tutkimuksesta osoittavat keskimäärin negatiiviseen yhteyteen, ja Putnamin kysely näyttää eron suuruusluokan. Putnamin aineistossa noin 30 prosenttia Los Angelesin ja San Franciscon asukkaista sanoo luottavansa naapureihinsa paljon, kun Pohjois- ja Etelä-Dakotan etnisesti homogeenisissa yhteisöissä osuus on 70–80 prosenttia.
n=1 001 estimaattia 87 tutkimuksesta, Annual Review of Political Science 23
doi.org/10.1146/annurev-polisci-052918-020708European Social Survey 2002–2010 yhdistettynä EU:n työvoimatutkimuksen maahanmuuttolukuihin. Tarkastelutaso on maiden sisäiset alueet, ei maat
academic.oup.com/sf/article-abstract/93/3/1211/2332107EDCAS-puhelinkysely 55 saksalaisessa kaupungissa ja alueella loka 2009 – touko 2010, yli 7 500 haastattelua (analyysissä 4 200 vastaajaa). Kyselytutkimukseen upotettu priming-koeasetelma
doi.org/10.1016/j.ssresearch.2014.03.014Kenttäkoe: 1 959 kirjettä, 52 asuinaluetta Berliinissä, 17.1.2011. Lähettäjän etnisyys ja uskonto (saksalainen/turkkilainen, kristillinen/islamilainen) satunnaistettiin kokeellisesti.
doi.org/10.1111/pops.12037n=4 000 asukasta 148 Brisbanen esikaupungissa (analyysissä 147, joista oli täydet rekisteritiedot), monitasomallinnus. Australia on tässä Yhdysvaltain ja Euroopan ulkopuolinen toistokoe Putnamin teesille
onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/juaf.12015n=13 236 henkilövuosihavaintoa, British Household Panel Survey, Englanti ja Wales
academic.oup.com/esr/article/32/1/54/2404332Tämän ryhmän tutkimukset rajaavat negatiivista yhteyttä: missä se näkyy, mikä sen selittää ja mikä sitä tasoittaa.
Euroopan sosiaalitutkimuksen tanskalaiset vastaajat 2002–2011 yhdistettynä väestörekistereihin, 6 543 vastaajaa, American Sociological Review 80(3)
doi.org/10.1177/0003122415577989Social Capital Community Benchmark Survey 2000, sama yhdysvaltalainen aineisto kuin Putnamilla, American Journal of Sociology 121(3)
doi.org/10.1086/683144Kirjallisuuskatsaus, 90 tutkimusta, Annual Review of Sociology 40
doi.org/10.1146/annurev-soc-071913-043309Kansallinen kysely Englannissa, 868 valkoista brittivastaajaa ja 798 etnisiin vähemmistöihin kuuluvaa vastaajaa, Psychological Science 25(3)
doi.org/10.1177/0956797613508956Asevelvollisuus koskee kaikkia Suomen miespuolisia kansalaisia taustasta riippumatta. Se on siksi yksi harvoista suoraan mitattavista kohdista, joissa näkee, jakautuvatko yhteiskunnan velvollisuudet tasaisesti.
Uudenmaan aluetoimistossa kutsuntoja hoitaneen upseerin mukaan vieraskieliset miehet suorittavat asevelvollisuuden suomenkielisiä selvästi harvemmin. Kotoutumisen mittareista kerrotaan osioissa Kielitaito ja Koulutus.
Luvut ovat Uudenmaan aluetoimiston kutsunnoista ja perustuvat kapteeni Lauri J. Mattilan Iltalehdelle antamaan tietoon. Puolustusvoimat kiistää erittelevänsä asevelvollisia äidinkielen perusteella, joten virallista tilastoa näistä osuuksista ei ole.
Ilta-Sanomien artikkeli käsittelee vieraskielisten miesten asevelvollisuuden välttämistä Suomessa. Vieraskieliset miehet jättävät suomenkielisiä useammin kutsunnat käymättä tai hakevat vapautusta.
Kutsuntoja Uudenmaan aluetoimistossa hoitanut osastoesiupseeri kertoo, että ulkomaalaistaustaiset suorittavat varusmiespalveluksen huomattavasti harvemmin kuin kantaväestö ja että erot etnisten ryhmien välillä ovat suuria.
Kapteeni Lauri J. Mattilan mukaan 75 % somalinkielisistä ja 57 % arabiankielisistä asevelvollisista jätti tulematta kutsuntoihin Uudenmaan alueella. Somalin- ja arabiankielisistä uusmaalaisista miehistä 70 % sai hänen mukaansa vapautuksen terveydellisistä syistä. Puolustusvoimat kiistää erittelevänsä asevelvollisia äidinkielen perusteella. Varusmiesliitto pitää aliedustusta huolestuttavana maanpuolustuskyvyn ja oikeudenmukaisuuden kannalta.
Muslimivähemmistöjen arvot ovat maahanmuuttokeskustelun toistuvia aiheita, ja niistä väitellään Suomessakin. Eurooppalaisissa kyselyissä muslimivähemmistöjen arvot poikkeavat kantaväestöstä selvästi, eivätkä erot ole toistaiseksi kaventuneet. Aineistot ovat pääosin brittiläis-pakistanilaisista, ranskalais-maghrebilaisista ja itävaltalais-turkkilaisista yhteisöistä, kun Suomen muslimiväestö on pääosin somali- ja irakilaistaustainen. Tulokset eivät siirry Suomeen sellaisenaan, mutta ne voivat silti antaa osviittaa Suomessa asuvien muslimien näkemyksistä.
Suomessa asuvien muslimien arvoja ei ole mitattu samoilla kysymyksillä kuin muualla Euroopassa. Osion ensimmäinen laatikko on Tilastokeskuksen väestökysely suhtautumisesta tyttöjen sukuelinten silpomiseen, ja se erottelee vastaajat syntyperän eikä uskonnon mukaan. Ihmisoikeusliiton kysely muslimien perhearvoista vuosilta 2006–2007 on pieni eikä edustava. Viiden kieliryhmän arvoja pääkaupunkiseudulla vertasi vuosina 2018–2019 e2 Tutkimuksen haastattelututkimus, joka ei kysynyt vastaajien uskontokuntaa. Ryhmän kokoa ja kasvua käsitellään osiossa Muslimien väestönkehitys ja monimuotoisuuden ja luottamuksen tutkimusnäyttöä osiossa Etninen monimuotoisuus ja luottamus.
n=7 575 vastaajaa, joista miehiä 1 423 · otos 25 000, vastausaste 30 %
stat.fi/media/uploads/NAPE-GBV_2024/tiiviistitutkimuksesta_y…Ville Pitkänen, Pasi Saukkonen ja Jussi Westinen, Samaa vai eri maata? Tutkimus viiden kieliryhmän arvoista ja asenteista Suomessa, e2 Tutkimus, raportti 6, 2019. Tutkimuksen rahoittivat Suomen Kulttuurirahasto, Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit, oikeusministeriö ja e2. Haastateltuja oli 1 527, noin 300 kustakin kieliryhmästä. He olivat täysi-ikäisiä Helsingin, Espoon tai Vantaan asukkaita, joiden rekisteröity äidinkieli on venäjä, viro, englanti, somali tai arabia. Taloustutkimus haastatteli heidät kasvokkain heidän äidinkielellään tai suomeksi lokakuusta 2018 maaliskuuhun 2019. Väestötietojärjestelmästä poimittiin satunnaisesti 3 000 henkeä kustakin kieliryhmästä niiden joukosta, joilla oli ollut kotikunta Suomessa vähintään kaksi vuotta. Haastateltavat valittiin iän ja sukupuolen mukaisin kiintiöin, ja haastattelijat saivat täyttää kiintiöitä myös otoksen ulkopuolelta. Englanninkielisistä otettiin mukaan vain ne, joiden taustamaa on Britannia, Irlanti, Yhdysvallat, Kanada, Australia tai Uusi-Seelanti. Kysely ryhmittelee vastaajat äidinkielen mukaan, eikä se kysynyt uskontokuntaa. Kantaväestöä ei haastateltu, ja raportin kantaväestöluvut ovat aiemmista kyselyistä
www.e2.fi/media/julkaisut-ja-alustukset/identiteetti-tutkimu…Kristiina Kouros, Suomessa asuvien muslimien suhtautumisesta perhearvoihin ja perhelainsäädäntöön, Ihmisoikeusliitto, 24.10.2007. Ihmisoikeusliitto on ihmisoikeusjärjestö, ja selvityksen teki sen pääsihteeri. Kyselylomake jaettiin syksyllä ja talvella 2006–2007 valituissa ryhmissä pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereella, Oulussa, Kuopiossa, Joensuussa, Vaasassa ja Rovaniemellä. Lomakkeita jaettiin 500, ja niistä palautui 75, kun tavoite oli 300 vastausta. Vastaajista 67 % oli naisia, heidän keski-ikänsä oli 31 vuotta, ja 13 % ilmoitti, ettei harjoita uskontoaan. Lähtömaansa ilmoittaneista suurimmat ryhmät olivat Irak (17), Somalia (11) ja Iran (9), ja joukossa oli myös Suomessa syntyneitä, tataareita ja islamiin kääntyneitä. Lomakkeessa oli 87 kysymystä suomeksi ja englanniksi, ja osassa ryhmistä käytettiin tulkkia. Tekijän mukaan vastaajat eivät todennäköisesti edusta Suomessa asuvia muslimeja. Vastaajia oli helpointa tavoittaa muslimien järjestötoiminnan kautta, joka on Suomessa vahvasti uskonnollista, joten uskontoaan harjoittavat ovat todennäköisesti yliedustettuina. Tekijän mukaan vastaajat olivat myös todennäköisesti koulutetumpia kuin Suomessa asuvat muslimit keskimäärin. Homoseksuaalisuudesta ei kysytty, koska vastaajien kannan arveltiin olevan niin kielteinen, että jo kysymykset olisivat voineet vaarantaa neutraalin suhtautumisen muihin kysymyksiin
ihmisoikeusliitto.fi/wp-content/uploads/2014/05/Suomessa_asu…n=1 000 brittimuslimia ja vertailuotoksena 2 013 hengen koko väestö, molemmat verkkopaneelista kiintiöin ja painotettu omaa väestöään vastaaviksi. Kenttätyö 14.2.–12.3.2024 (koko väestö 4.–6.3.2024), virhemarginaali muslimeilla 3,1 ja koko väestöllä 2,2 prosenttiyksikköä
henryjacksonsociety.org/wp-content/uploads/2024/04/HJS-Deck-…n=1 081 vähintään 18-vuotiasta muslimia, haastateltu kasvokkain 25.4.–31.5.2015. Otos poimittiin vain alueilta, joiden asukkaista vähintään 20 % on muslimeja. ICM valitsi tällaisista pienalueista (LSOA) satunnaisesti 138 ja haastatteli kullakin kiintiöiden mukaan. ICM:n mukaan näillä alueilla asuu 51 % Britannian muslimeista. Aineisto on painotettu iän, sukupuolen, alueen ja työssäkäynnin mukaan. Vertailuotos on 1 008 aikuista koko Britanniasta, ja heidät haastateltiin puhelimitse 5.–7.6.2015. ICM teki kyselyn Channel 4:lle ja tuotantoyhtiö Juniperille dokumenttia What British Muslims Really Think varten, ja tulokset julkaistiin huhtikuussa 2016. Luvut ovat ICM:n taulukkoraportista. Sen alkuperäinen osoite ei enää toimi, joten linkki vie Internet Archiven kopioon
web.archive.org/web/20160411143403/http://www.icmunlimited.c…n=3 040 vähintään 18-vuotiasta muslimia, haastateltu kasvokkain kotonaan 19.5.–23.7.2016. Kenttätyön teki ICM samalla menetelmällä kuin Channel 4:n kyselyssä: otos poimittiin vain alueilta, joiden asukkaista vähintään 20 % on muslimeja, ja haastateltavat valittiin kiintiöin 151 satunnaisesti poimitulta pienalueelta. Raportin mukaan näillä alueilla asuu 51 % Britannian muslimeista. Aineisto on painotettu iän, sukupuolen, työssäkäynnin, alueen ja Britanniassa syntymisen mukaan, ja virhemarginaali on ±1,78 prosenttiyksikköä. Vertailuotos on 2 047 aikuista ICM:n verkkopaneelista 24.–25.8.2016, eikä siltä kysytty kaikkia kysymyksiä
policyexchange.org.uk/wp-content/uploads/2016/12/PEXJ5037_Mu…n=1 005 muslimia, poimittu 14 244 hengen kansallisesti edustavasta otoksesta (15 vuotta täyttäneet, Manner-Ranska). Kenttäjakso 8.8.–2.9.2025
www.ifopgroup.com/en/article/current-state-of-muslims-relati…n=1 221 wieniläistä (14–24 v.), 10 eri etnistä taustaa. Kenttätyö 17.9.–19.12.2024 verkkopaneelissa ja tablettikyselynä neljässä nuorten suosimassa paikassa Wienissä, tilaajana Wienin kaupunki. Kiintiöotos, jota tekijät eivät itse pidä edustavana. Prosenttiluvut koskevat otoksen 515 musliminuorta
www.data.gv.at/datasets/38fed360-2d4d-44ba-ab07-aae8f076b7d5…Kaikki peruskoulut, yläkoulut, erityiskoulut ja ammattikoulut (ei lukioita), Wien
www.heute.at/s/494-der-kinder-an-wiens-mittelschulen-muslimi…16–19-vuotiaat maahanmuuttajataustaiset oppisopimusopiskelijat ravintola- ja hotellialalla (Wienin opettajankoulutuskorkeakoulu)
www.jpost.com/diaspora/half-of-muslim-youth-in-austria-hold-…n=500 turkkilais- ja 500 bosnialaistaustaista muslimia, 16 vuotta täyttäneet, kasvokkaishaastattelut 23.3.–14.5.2012. Tilaaja Itävallan sisäministeriö (Bundesministerium für Inneres), kenttätyö IFES
www.bundeskanzleramt.gv.at/dam/jcr:a6de58be-8a9c-4946-a3c1-9…MiD-kyselysarja 2021–2025, 21 899 vastaajaa, 18 vuotta täyttäneet. Islamismi- ja antisemitismiluvut koskevat alle 40-vuotiaita muslimeja, Koraania ja valtiomuotoa koskevat väittämät kaikkia muslimivastaajia
www.motra.info/en/motra-monitor-2024-25/n=308 muslimioppilasta (kysymyksittäin 270–308) Ala-Saksin 9.-luokkalaisten koulukyselystä vuodelta 2022, jossa vastaajia oli 8 539 ja islamismikysymykset esitettiin puolelle heistä. Kriminologisches Forschungsinstitut Niedersachsen, Forschungsbericht Nr. 169. Raportin mukaan tulokset eivät ole edustavia Ala-Saksin muslimioppilaille, koska aineisto on painotettu koulumuodon mutta ei uskonnon mukaan. Mittari oli uusi, eikä sitä ollut aiemmin testattu tässä muodossa
kfn.de/wp-content/uploads/2024/06/FB_169.pdfn=1 201 Saksassa asuvaa turkkilaistaustaista 16 vuotta täyttänyttä, puhelinhaastattelut saksaksi tai turkiksi marraskuusta 2015 helmikuuhun 2016. Kenttätyö TNS Emnid, tilaaja Münsterin yliopiston Religion und Politik -huippututkimusyksikkö (Pollack, Müller, Rosta ja Dieler), joka kuvaa kyselyä edustavaksi. Otos koostuu turkkilaistaustaisista eikä kaikista muslimeista, ja prosenttiluvut ovat osuuksia kaikista vastaajista
www.uni-muenster.de/imperia/md/content/religion_und_politik/…BKA:n tutkimus: 45,1 % alle 40-vuotiaista muslimeista Saksassa osoittaa latenttia tai avointa sympatiaa islamismia kohtaan. Luku jakautuu kahteen osaan: 11,5 % kannattaa selvästi islamismia ja 33,6 %:lla on latentteja islamistisia asenteita. Antisemitismi nuorten muslimien parissa nousi 11,3 %:sta (2021) 29,1 %:iin (2025).
n=702 puhelinhaastattelua 14.–29.8.2015. Vastaajat ovat 18 vuotta täyttäneitä, jotka ilmoittivat itse olevansa muslimeja. Heidät poimittiin satunnaisesti puhelintietokannoista nimen perusteella, ja haastattelun sai tehdä omalla äidinkielellä tai tanskaksi. Joukossa on maahanmuuttajia ja heidän jälkeläisiään muun muassa Turkista, Pakistanista, Irakista, Libanonista, Bosnia ja Hertsegovinasta, Somaliasta, Syyriasta ja Afganistanista sekä käännynnäisiä. Wilke kuvaa otosta edustavaksi, ja suurin virhemarginaali on ±3,7 prosenttiyksikköä. Vertailukohta on Rambøllin Jyllands-Postenille vuonna 2006 tekemä 680 hengen kysely
jyllands-posten.dk/indland/ECE8145237/Muslimske-stemmer-Alle…Statistisk sentralbyrå, Rapporter 2018/20. 1 049 Norjassa syntynyttä 16–39-vuotiasta, joiden vanhemmat ovat tulleet Turkista, Pakistanista, Sri Lankasta tai Vietnamista, haastateltu vuonna 2016.
www.ssb.no/sosiale-forhold-og-kriminalitet/artikler-og-publi…Pew Research Center kysyi muslimeilta 39 maassa, kannattavatko he sharian eli islamilaisen lain säätämistä maansa viralliseksi laiksi. Kaavioon on poimittu kyselyn maista sellaisia, joista on muuttanut muslimeja Suomeen. Afganistanissa, Irakissa, Pakistanissa, Marokossa ja Bangladeshissa kannattajia on yli neljä viidesosaa muslimeista. Turkissa, Bosnia ja Hertsegovinassa ja Kosovossa heitä on enintään viidesosa.
| Ryhmä | % maan muslimeista |
|---|---|
| Afganistan | 99 |
| Irak | 91 |
| Pakistan | 84 |
| Marokko | 83 |
| Bangladesh | 82 |
| Egypti | 74 |
| Tunisia | 56 |
| Venäjä* | 42 |
| Kosovo | 20 |
| Bosnia | 15 |
| Turkki | 12 |
Pew Research Center, The World's Muslims: Religion, Politics and Society, 30.4.2013, luku 1 (Beliefs About Sharia). Yli 38 000 muslimin kasvokkaishaastattelut 39 maassa vuosina 2008–2012. Tämän laatikon yhdentoista maan kenttätyö tehtiin lokakuun 2011 ja helmikuun 2012 välillä, ja muslimivastaajia oli maata kohden 1 007–1 918. Kivittämistä, islamista luopumisen rangaistusta ja muiden kuin muslimien asemaa koskevat luvut on laskettu vain niistä, jotka kannattavat sharian säätämistä maansa viralliseksi laiksi
www.pewresearch.org/religion/2013/04/30/the-worlds-muslims-r…Serkusavioliitto ei ole sattumanvarainen tapa vaan vanha perheinstituutio. Osassa Lähi-itää, Pohjois-Afrikkaa ja Etelä-Aasiaa avioliitto suvun sisällä pitää omaisuuden, liittolaisuudet ja puolison valinnan suvun hallinnassa. Siellä missä käytäntö on normi, puolison valinta kuuluu enemmän perheelle kuin yksilölle. Juuri tämä tekee käytännöstä kotoutumisen kannalta merkityksellisen: tapa ei katoa maata vaihtamalla, vaan muuttuu sukupolvien mittaan.
Bradfordissa pakistanilaistaustaisista äideistä 62 % oli sukua lapsensa isälle vuosien 2007–2010 kohortissa ja 46 % vuosien 2016–2019 kohortissa. Britanniassa syntyneillä äideillä osuus putosi 60 prosentista 36 prosenttiin. Tutkijoiden mukaan pitkään vakiintunut käytäntö väheni huomattavasti yhdeksässä vuodessa, mutta lähes puolet pakistanilaistaustaisista äideistä oli yhä sukua lapsensa isälle. Pakistanissa naimisissa olevista naisista noin 64 % oli sukua puolisolleen vuosina 2017–18.
Terveysvaikutus on toinen, itsenäinen syy seurata ilmiötä. Bradfordissa vanhempien sukulaisuus kaksinkertaisti synnynnäisen epämuodostuman riskin, ja pakistanilaistaustaisten lasten epämuodostumista 31 % selittyi sillä. Norja ja Ruotsi ovat kieltäneet serkusavioliitot, mutta Suomen avioliittolaki ei kiellä niitä. Tutkimustulokset ja lainsäädännön yksityiskohdat ovat lähdelaatikoissa alla.
Kartta kokoaa maittaisia tutkimusarvioita. Se on riskikartta, ei väestörekisteri eikä arvio yksilöistä.
Bradfordin kolme samaa kantakaupungin kaupunginosaa kahdessa kohortissa: 2 494 äitiä vuosina 2007–2010 ja 2 564 äitiä vuosina 2016–2019. Heistä pakistanilaistaustaisia oli 65 % ja 62 %
wellcomeopenresearch.org/articles/9-222Sheridan ym., The Lancet 2013, 382(9901), 1350–9. Born in Bradford -syntymäkohortti, rekrytointi 2007–2011: 13 776 vauvaa, kyselyaineisto saatavilla 11 396:sta. Näistä 386:lla (3 %) oli synnynnäinen epämuodostuma: 305,74 tapausta 10 000 elävänä syntynyttä kohden, kun kansallinen taso oli 165,90
www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(13)6…Kansallisia kyselytutkimuksia ja vertaisarvioituja koosteita. Kartan taustalla oleva Consang.net-kooste on osin vanhempi
pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC2765422/Maittain ja alueittain koottuja julkaistuja tutkimuksia
consang.net/Consanguinity_Tables.htmTanskan maahanmuuttoviranomaisten (SIRI ja Udlændingestyrelsen) tiedote 26.2.2026, päivitetty 3.3.2026
www.nyidanmark.dk/en-GB/News-Front-Page/2026/02/Lovforslag-f…Avioliittolaki 234/1929, 7 ja 9 §, ajantasainen teksti
www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1929/234Norjan avioliittolaki (ekteskapsloven) 3 §, muutettu lailla 25.6.2024 nro 57
lovdata.no/dokument/NL/lov/1991-07-04-47Turvapaikkajärjestelmää perustellaan sillä, että se suojaa vainottuja ja auttaa maailman köyhimpiä ja hädänalaisia. Suurin osa hakijoista ei kuitenkaan täytä kansainvälisen suojelun kriteerejä, järjestelmä ei tavoita maailman köyhimpiä, ja aivovuoto jättää lähtömaat entistä heikommiksi. Suomessa ensimmäisen asteen päätöksistä on viime vuosina ollut myönteisiä noin puolet, ja kansainvälinen suojelu on myönnetty hieman alle puolessa kaikista päätöksistä. Afrikan ja Lähi-idän maiden väestönkasvu on räjähdysmäinen. Vaikka Eurooppa ottaisi vain pienen osan näiden maiden hädänalaisista, ilmastopakolaisista tai kurjissa oloissa asuvista, se aiheuttaisi vastaanottaville maille vielä nykyistä merkittävästi enemmän haasteita. Samalla se ei käytännössä auttaisi lähtömaita lainkaan.
Osa turvapaikanhakijoista saapuu Eurooppaan Pohjois-Afrikasta Välimeren yli ihmissalakuljettajien veneillä. Matka on maksullinen palvelu, ja sen hinta herättää kysymyksen siitä, keillä on varaa lähteä: monelle matka on investointi Eurooppaan pääsyyn.
Salakuljetusreittejä Välimerellä ja Englannin kanaalilla organisoivat järjestäytyneet rikollisverkostot, jotka käyttävät väkivaltaa sekä siirtolaisia että paikallista väestöä kohtaan. Suomessa viranomaisten tietoon tuli 277 laittoman maahantulon järjestämistä eli ihmissalakuljetusrikosta vuonna 2016 ja 177 vuonna 2023. Muina vuosina 2017–2025 niitä kirjattiin 54–103 vuodessa.
Kysyntä ei kuitenkaan synny tyhjästä. Enemmistö turvapaikkahakemuksista hylätään, mutta EU:ssa pannaan komission mukaan täytäntöön vain pieni osa palautuspäätöksistä. Kun maahanpääsy on käytännössä pysyvä lopputulos hakemuksen kohtalosta riippumatta, matkan maksaminen kannattaa, ja juuri pysyvää maahanpääsyä salakuljettajat myyvät. Salakuljetuksen torjunta on siksi yhtä lailla palautuspolitiikan kuin rajavalvonnan kysymys.
Hädänalaisimmille on reitti ilman salakuljettajaa: kiintiöpakolaisten suojelun tarve tutkitaan ennen matkaa. Reitti on kapea. Vuonna 2024 uudelleensijoitus tavoitti noin 0,6 prosenttia maailman pakolaisista. Suomeen otettiin samana vuonna 810 kiintiöpakolaista, kun ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia jätettiin 2 275.
Palkki kertoo Eurostatin mukaan, kuinka monta kolmansien maiden kansalaista tavattiin vuoden aikana EU:ssa laittomasti maassa.
| Vuosi | Arvo |
|---|---|
| 2008 | 513 415 |
| 2009 | 498 780 |
| 2010 | 455 150 |
| 2011 | 420 540 |
| 2012 | 394 060 |
| 2013 | 394 855 |
| 2014 | 606 850 |
| 2015 | 2 085 465 |
| 2016 | 924 035 |
| 2017 | 563 825 |
| 2018 | 572 415 |
| 2019 | 628 735 |
| 2020 | 557 760 |
| 2021 | 679 845 |
| 2022 | 1 121 625 |
| 2023 | 1 265 335 |
| 2024 | 918 525 |
| 2025 | 719 395 |
Kiintiöpakolaiset valitaan pakolaisleireiltä UNHCR:n esityksestä, ja heidän suojelun tarpeensa tutkitaan ennen matkaa. UNHCR:n mukaan maailmassa uudelleensijoitettiin 188 759 ihmistä vuonna 2024, kun pakolaisia oli 31,0 miljoonaa ja turvapaikanhakijoita 8,4 miljoonaa, joten uudelleensijoitus tavoitti noin 0,6 prosenttia pakolaisista. Eurostatin mukaan EU-maat ottivat kiintiössä 13 790 ihmistä vuonna 2024 ja 10 220 vuonna 2025. Suomen luvut olivat 810 ja 620. Suomeen jätettiin 2 275 ensimmäistä turvapaikkahakemusta vuonna 2024 ja 1 970 vuonna 2025.
UNODC:n salakuljetuksen seurantayksikkö arvioi, että meritse tapahtuvan salakuljetuksen rahallinen arvo Keskisen Välimeren reitillä oli 290–370 miljoonaa dollaria vuonna 2023. Seurantayksikön mukaan Pohjois-Afrikan rannikolta lähti samana vuonna 254 000 ihmistä, 79 % enemmän kuin 2022. Heistä arviolta 175 000–228 000 käytti salakuljettajia. Italiaan tai Maltalle pääsi 151 000, Pohjois-Afrikan rannikkovartiostot pysäyttivät 102 000, ja 1 800 kuoli tai katosi.
Komission esitys uudeksi palautusasetukseksi 11.3.2025. Perusteluissa todetaan, että laittomasti maassa oleskelevien palautuksista onnistuu nykyisin noin 20 prosenttia. Esitys korvaisi vuoden 2008 palautusdirektiivin ja tekisi yhden jäsenmaan palautuspäätöksestä tunnustettavan muissa jäsenmaissa.
UNODC:n tutkimuskatsauksen mukaan salakuljetusmaksut vaihtelevat laajasti, alle 20 dollarista yli 15 000 dollariin. Hintaan vaikuttavat muun muassa salakuljetettavan kansalaisuus tai etninen tausta ja taloudellinen asema, reitti, kulkutapa (maa, meri, ilma), kysyntä sekä valvonnan taso. Maksut hoidetaan tavallisimmin käteisellä tai hawala-tyyppisillä, vaikeasti jäljitettävillä järjestelmillä.
Parlamentti ja neuvosto pääsivät poliittiseen sopuun palautusasetuksesta 1.6.2026. Komission mukaan palautusaste nousi 28 prosenttiin vuonna 2025, mutta toteutuneita palautuksia on yhä liian vähän.
Julkisessa keskustelussa turvapaikanhakijoista puhutaan usein pakolaisina, ikään kuin hakemus jo kertoisi suojelun tarpeesta. EU:n turvapaikkajärjestelmä kuitenkin hylkää enemmistön hakemuksista. Myönteisten päätösten osuus jää ensimmäisessä asteessa selvästi alle puoleen ja valitusasteessa sitä matalammaksi, eli valitus muuttaa päätöksen vain harvoin.
Kansalaisuuksien väliset erot ovat jyrkkiä: samana vuonna yhden maan hakijoista hyväksytään valtaosa ja toisen vain murto-osa. Hyväksymisaste mittaa hallinnollista lopputulosta: se kertoo, kuka täytti näyttökynnyksen, ei suoraan sitä, kuka olisi ollut suojelun tarpeessa.
Suomen omat luvut kertovat samaa. Vuonna 2016 myönteisiä oli 27,5 % ratkaisuista, vuonna 2018 jo 43 %. Osuus liikkuu myös linjausten mukana: 18–34-vuotiaista irakilaishakijoista myönteisen päätöksen sai 85 % vuonna 2015 ja 33 % vuonna 2017, kun virasto arvioi Irakin turvallisuustilanteen uudelleen.
Palautuksista ei ole tiedossa tapauksia, joissa Suomesta palautettu olisi joutunut vainon kohteeksi, eikä palautettujen kohtaloa seurata järjestelmällisesti. Siitä, mitä kielteisen päätöksen jälkeen tapahtuu, kerrotaan osiossa Laittomasti maassa oleskelu ja palautukset Suomessa.
Tilastot-sivu: Maahanmuuttoviraston päätökset
EU:ssa tehtiin 2025 ensimmäisessä asteessa 832 360 turvapaikkapäätöstä, joista 325 765 (39 %) oli myönteisiä. Valitusasteessa tehtiin 170 175 päätöstä, joista 35 565 (21 %) oli myönteisiä. Myönteisten päätösten yhteismäärä on noin 43 % ensimmäisen asteen päätösten määrästä. Luku on likiarvo, koska valitusasteen päätökset koskevat osin aiempien vuosien hakemuksia.
Sisäministeriön tilaama kokonaisselvitys turvapaikkaprosessista hakemuksesta palautukseen. Vuonna 2015 turvapaikkaa haettiin 32 477 kertaa. Vuonna 2016 Maahanmuuttovirasto ratkaisi 28 208 kansainvälistä suojelua koskevaa asiaa, joista 7 745 eli 27,5 % oli myönteisiä. Vuonna 2018 hakemuksia oli 4 548 ja myönteisten osuus 43 %. Hallinto-oikeudet ratkaisivat vuonna 2017 yhteensä 8 854 valitusta ja hyväksyivät niistä 2 976. Vuonna 2018 ne ratkaisivat 6 821 valitusta ja hyväksyivät niistä 2 370. Hyväksyttyjen valitusten yleisin peruste oli uusi selvitys (1 639 tapausta 2017), ei viraston virhe. Menettelyvirhe Maahanmuuttovirastossa kirjattiin 360 tapauksessa ja laintulkintavirhe 17:ssä. Selvitys toteaa myös, ettei keskeytyneistä palautuksista ja niiden syistä ole saatavilla tilastoja. Sen mukaan lainsäädännön muutokset ovat synnyttäneet Suomeen uuden laittomasti maassa olevien ryhmän, koska palautukset eivät onnistu osaan keskeisistä lähtömaista.
Vertaisarvioitu tutkimus turvapaikkapäätöksistä 20 Euroopan maassa. Se selvittää, mikä selittää 65 lähtömaan hakijoiden tunnustusasteita vuosina 2003–2017. Ensimmäisen asteen kokonaistunnustusaste eli kaikkien suojelumuotojen osuus päätöksistä nousi 11,9 prosentista vuonna 2003 38,5 prosenttiin vuonna 2018. Geneven sopimuksen mukaisen pakolaisaseman osuus nousi samana aikana 5,5 prosentista 22,3 prosenttiin. Kriisivuosia 2015 ja 2016 lukuun ottamatta alle puolet ensimmäisen asteen päätöksistä myönsi jonkin suojelumuodon. Hattonin mukaan onnistuneet valitukset ja uudelleenkäsittelyt nostaisivat kokonaisastetta keskimäärin noin 7 prosenttiyksikköä. Lähtömaiden erot ovat suuria: vuosina 2008–2018 suojelun sai syyrialaisista hakijoista 94,7 ja eritrealaisista 85,6 prosenttia, kun taas 13 lähtömaan hakijoista sen sai alle 10 prosenttia. Hattonin mukaan nousu johtui pääosin poliittisen väkivallan ja ihmisoikeusloukkausten lisääntymisestä lähtömaissa. EU:n direktiivien yhteisvaikutus tunnustusasteisiin oli myönteinen mutta vaatimaton. Kohdemaiden väliset erot pysyivät suurina senkin jälkeen, kun hakijoiden lähtömaat ja direktiivien toimeenpano otettiin huomioon.
Eurostatin viralliset tilastot EU:n turvapaikkapäätöksistä, vuoden 2025 luvut. Ensimmäisen asteen päätöksistä 39,1 % oli myönteisiä ja valitusten jälkeisistä lopullisista päätöksistä 20,9 %. Hyväksymisaste vaihtelee rajusti kansalaisuuksittain. Niistä kymmenestä kansalaisuudesta, jotka saivat eniten ensimmäisen asteen päätöksiä, hyväksymisaste oli korkein venezuelalaisilla (92,1 %), ukrainalaisilla (73,3 %) ja afgaaneilla (73,3 %). Lopullisissa päätöksissä korkein se oli syyrialaisilla (67,3 %). Myös maiden väliset erot ovat suuria: Virossa yli 90 % ensimmäisen asteen päätöksistä oli myönteisiä, Kroatiassa ja Kyproksella alle 10 %. Suomessa myönteisiä oli 54,0 % vuonna 2023, 53,7 % vuonna 2024 ja 50,2 % vuonna 2025. Pakolaisaseman tai toissijaisen suojelun osuus päätöksistä oli samoina vuosina 48,9, 48,5 ja 44,2 %. Suomen luvut on laskettu Eurostatin tietokantataulukosta migr_asydcfsta. Sivu päivittyy vuosittain.
EU-maat myönsivät suojelustatuksen 361 325 hakijalle vuonna 2025, 18 % vähemmän kuin 2024 (437 735). Ensimmäisen asteen päätöksiä eli viranomaisen ratkaisuja ennen valitusta tehtiin 832 360, ja niistä myönteisiä oli 325 765 eli 39 %. Valituksen tai uudelleenkäsittelyn jälkeen tehtyjä lopullisia päätöksiä oli 170 175 ja niistä myönteisiä 35 565 eli 21 %. Suojelun rakenne muuttui. Myönteisistä päätöksistä 51 % oli pakolaisstatuksia, 25 % humanitaarisia ja 24 % toissijaista suojelua. Vuoteen 2024 verrattuna toissijainen suojelu putosi 50 %, humanitaarinen nousi 11 % ja pakolaisstatus pysyi lähes ennallaan (−0,5 %). Myöntäminen on keskittynyt tiettyihin maihin: Saksa, Espanja ja Ranska tekivät yhdessä 70 % kaikista myönnöistä. Saksa teki 103 360 myönteistä päätöstä (29 %), Espanja 76 210 (21 %) ja Ranska 72 930 (20 %). Suurimmat saajaryhmät olivat afganistanilaiset (27 %), venezuelalaiset (16 %) sekä syyrialaiset ja ukrainalaiset (5 % kumpikin). Kansalaisuuskohtaiset erot ovat jyrkkiä. Ensimmäisessä asteessa venezuelalaisten hyväksymisaste oli 92 %, afganistanilaisten 73 % ja turkkilaisten 13 %. Valitusasteessa se oli syyrialaisilla 67 %, afganistanilaisilla 36 % ja irakilaisilla 18 %. Luvut kattavat sekä kansainvälisen suojelun että kansallisin humanitaarisin perustein myönnetyn suojelun.
MPI:n interaktiivinen datavisu EU- ja EFTA-maiden turvapaikkatunnustusasteista 2008–2017 havainnollistaa, kuinka suuresti hyväksymisasteet vaihtelevat sekä maittain että kansalaisuuksittain: sama hakija voi saada täysin eri päätöksen eri EU-maassa. Tämä kirjavuus viittaa siihen, että päätökset eivät perustu pelkästään hakijan objektiiviseen suojeluntarpeeseen, vaan myös vastaanottomaan poliittisiin ja hallinnollisiin käytäntöihin.
Vuonna 2016 Italiaan saapui meriteitse 181 436 henkilöä (Italian sisäministeriön tilastot). Varsinaisen Geneven sopimuksen mukaisen pakolaisstatuksen sai 4 808 henkilöä, vain 2,65 % kaikista tulijoista. Turvapaikkaa Italiaan haki 123 600 henkilöä. Vuonna 2016 tehdyistä 91 102 päätöksestä 60 % (54 254) oli kielteisiä. Noin 57 800 ei hakenut turvapaikkaa Italiasta lainkaan vaan jatkoi muihin EU-maihin. Edellä mainitussa 2,65 %:n osuudessa Geneven sopimuksen mukaisen pakolaisstatuksen saaneet on suhteutettu kaikkiin saapujiin, ei vain hakijoihin. Laajemmilla mittareilla, joissa ovat mukana toissijainen ja humanitaarinen suojelu, osuus on korkeampi.
Faktantarkistus Luca Ricolfin Il Sole 24 Ore -kirjoitukseen, jonka mukaan vain pieni osa tulijoista saa suojelua. Artikkelin mukaan sadasta turvapaikkahakemuksesta vain kymmenen johti pakolaisstatukseen, mutta toissijaisen tai humanitaarisen suojelun myönteisiä päätöksiä oli selvästi enemmän: 61 % vuonna 2013, 60 % vuonna 2014 ja 45 % vuoden 2015 kahtena ensimmäisenä kuukautena. Vuonna 2014 meritse saapui noin 170 000 ihmistä, joista 65 000 eli noin 38 % haki turvapaikkaa Italiasta. Suurimmat ryhmät, syyrialaiset ja eritrealaiset, hakivat suojelua enimmäkseen muista EU-maista. Artikkeli arvioi UNHCR:n lukuihin nojaten, että noin 59 % Välimeren yli saapuvista olisi oikeutettu jonkinlaiseen suojeluun, ja pitää väitettä tulijoiden taloudellisista motiiveista virheellisenä.
Vuoden 2016 meritulijoista 2,65 % sai varsinaisen pakolaisstatuksen. Luvun raportoi Il Sole 24 Ore huhtikuussa 2017 näiden tilastojen pohjalta. Päivittäin päivittyvä cruscotto statistico sisältää meriteitse saapuneiden määrät, turvapaikkahakemukset ja päätökset.
UNHCR:n leireillä rekisteröidyissä pakolaisvirroissa sukupuoli- ja ikäjakauma on tyypillisesti tasainen: perheitä, naisia ja lapsia. Eurooppaan Välimeren yli saapuvissa on sen sijaan selkeä miesenemmistö. Reitti itsessään valikoi nuoria miehiä motiivista riippumatta. Tämä johtuu siitä, että Välimeren ja Saharan ylitys on hengenvaarallinen ja maksaa tuhansia euroja salakuljettajille. UNHCR:n leirit sen sijaan ovat konfliktin vieressä perheiden saavutettavissa. Muuttoliiketutkimus dokumentoi myös kotitalousstrategian, jossa perhe lähettää parhaiten ansaitsevan jäsenen, tyypillisesti nuoren miehen, riskin hajauttamiseksi. Sama jakauma syntyy siis sekä taloudellisesta että humanitaarisesta motiivista.
EU:n rajavartioviraston Frontexin vuotuinen riskianalyysi raportoi, että vuonna 2014 noin 74 % Välimeren yli saapuneista oli aikuisia miehiä, 11 % naisia ja 15 % lapsia. Vuonna 2015 kriisihuipussa koostumus muuttui: Syyrian sisällissotaa pakenevat toivat mukanaan enemmän perheitä, mutta aikuiset miehet pysyivät enemmistönä myös sen jälkeen. Frontex korostaa, että sekavirrat sisältävät sekä kansainvälistä suojelua tarvitsevia että taloudellisia siirtolaisia.
Kysely tehtiin noin 22 000:lle vuosina 2015–2016 Eurooppaan saapuneelle (IOM:n Flow Monitoring, Gallup World Poll). Se kysyy, ketkä lähtevät: ovatko lähtijät lähtömaansa keskitasoa koulutetumpia vai eivät. Pakolaiset ja ilman lupaa saapuneet naiset ovat keskitasoa koulutetumpia, ilman lupaa saapuneet miehet eivät. Ratkaisevaa on lähtömaan tilanne: sodan repimistä maista koulutus lisää lähtemisen todennäköisyyttä, rauhallisista maista se päinvastoin vähentää sitä. Kysymykseen pakolaisuudesta tai taloudellisista syistä ei siis ole yhtä vastausta, vaan vastaus riippuu lähtömaasta. Afganistanista, Eritreasta, Irakista, Somaliasta, Sudanista ja Syyriasta tulleista yli 90 % ilmoitti lähtösyyksi konfliktin tai vainon, kun taas Marokosta ja Algeriasta tulleista valtaosa ilmoitti taloudelliset olot. Vain 3 % mainitsi pääsyyksi peruspalvelujen, ruoan tai majoituksen puutteen.
UNHCR:n operatiivinen dataportaali Välimeren tulijoista. Kuukausittaiset tilanneraportit sisältävät sukupuoli- ja ikäjakauman: vuonna 2015 saapuneista 58 % oli aikuisia miehiä, 17 % naisia ja 25 % lapsia. Vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä osuudet olivat 47 % aikuisia miehiä, 20 % naisia ja 34 % lapsia. Naisten ja lasten osuus kasvoi, kun Syyrian pakolaisvirta voimistui. Portaalista löytyy kansalaisuuksittainen ja kuukausittainen erittely.
Eurostatin virallinen tietokanta turvapaikanhakijoista iän ja sukupuolen mukaan. Vuonna 2025 EU:n 672 350 ensikertalaisesta hakijasta 36,2 % oli 18–34-vuotiaita miehiä. Se oli ylivoimaisesti suurin yksittäinen ikä-sukupuoliryhmä. Miehiä hakijoista oli kaikkiaan 64,9 %. Kriisivuonna 2015 vastaavat osuudet olivat 41,9 % ja 72,5 %. Tietokanta mahdollistaa vertailun maittain ja vuosittain.
Merkittävä osa turvapaikanhakijoista liikkuu EU:n sisällä ensimmäisestä saapumismaasta eteenpäin. Komissio kuvaa ilmiötä parhaiden turvapaikanhakuolosuhteiden etsimiseksi. Siitä, mistä ne olosuhteet koostuvat, lähteet ovat erimielisiä. Oikeustieteellinen analyysi painottaa työmarkkinoita ja sukulaisverkostoja. Tämä niin sanottu asylum shopping ei sinänsä siirrä taakkaa rajavaltioille. Rajavaltioiden taakka tulee jo Dublin-asetuksen saapumismaasäännöstä. Sen sijaan shopping rasittaa koko järjestelmää: kun hakija jättää hakemuksia useaan maahan, palautukset ensimmäiseen saapumismaahan epäonnistuvat käytännössä usein.
Vertaisarvioitu tutkimus siitä, miten turvapaikkahakemukset ja hyväksymisasteet vaikuttavat toisiinsa 29 Euroopan maassa vuosina 1987–2010. Korkeampi hyväksymisaste lisää maahan tulevia hakemuksia, ja hakemusten lisääntyminen puolestaan laskee hyväksymisastetta. Vaikutukset ovat tilastollisesti merkitseviä mutta pieniä. Ne syntyvät lähinnä maiden välisistä eroista eivätkä yhden maan muutoksista ajan mittaan, joten tekijän mukaan niillä on vain vähäinen käytännön merkitys. Hallitusten maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta suosivat linjaukset eivät vaikuttaneet hakemusosuuksiin eivätkä hyväksymisasteisiin. Työttömyys oli vain heikosti yhteydessä hyväksymisasteisiin eikä lainkaan hakemusosuuksiin.
Vertaisarvioitu tutkimus siitä, milloin anteliaat etuudet vetävät maahanmuuttajia ja milloin eivät. Vertailussa on kaksi muuttoreittiä. EU:n, Norjan ja Sveitsin sisällä liikkuminen on vapaata: tulija valitsee maansa itse eikä kukaan seulo häntä. Näiden ulkopuolelta tuleva muutto on rajoitettua: kohdemaa päättää, kenet päästää sisään. Vapaan liikkuvuuden reitillä magneettivaikutus löytyi: mitä anteliaampi sosiaaliturva, sitä matalammin koulutettuja tulijoita. Rajoitetulla reitillä tulos on päinvastainen: mitä anteliaampi järjestelmä, sitä koulutetumpia tulijoita. Syy on se, että äänestäjät eivät halua päästää sisään nettosaajia ja lupapolitiikka valikoi sen mukaan. Turvapaikanhaku ei ole kumpikaan näistä. Hakija valitsee maansa itse kuten vapaassa liikkuvuudessa, mutta sisäänpääsyn ratkaisee kohdemaa kuten rajoitetussa muutossa. Lisäksi ratkaisu on oikeudellinen arvio suojelun tarpeesta eikä tutkimuksen kuvaama valikointi maksukyvyn mukaan. Tutkimus ei siis mittaa turvapaikanhakua, eikä kumpaakaan sen tuloksista voi siirtää siihen sellaisenaan.
Politicon uutinen komission huhtikuun 2016 esityksistä. Muuttoliikekomissaari Dimitris Avramopoulosin mukaan uudistusten keskeinen tavoite on lopettaa asylum shopping, jota tapahtuu, kun pakolaiset liikkuvat EU-maiden välillä etsien parhaita olosuhteita turvapaikan hakemiseen. Juttu ei erittele, mistä nuo olosuhteet koostuvat. Dublin-asetus velvoittaa käsittelemään hakemuksen ensimmäisessä saapumismaassa, mikä jo sellaisenaan kuormittaa Välimeren rajavaltioita niiden maantieteellisen sijainnin vuoksi. Käytännössä järjestelmä ei kuitenkaan toimi: hakijat jatkavat matkaa ja jättävät hakemuksia useaan maahan, ja palautukset ensimmäiseen saapumismaahan epäonnistuvat usein.
Vertaisarvioitu tutkimus siitä, vähentääkö turvapaikkapolitiikan kiristäminen hakijoita vai ohjaako se heitä muihin maihin. Aineistona ovat hakemukset 45 lähtömaasta yhdeksään Länsi-Euroopan maahan vuosina 1985–2010, ja politiikan tiukkuutta mitataan indeksillä. Kiristys vähentää kiristävään maahan tulevia hakemuksia: kun maan indeksi nousee kymmenen prosenttia keskiarvostaan, sinne tulevat hakemukset vähenevät lähes 3 prosenttia. Osa hakijoista ohjautuu muihin maihin: kun muiden maiden indeksi nousee kymmenen prosenttia, maahan tulevat hakemukset lisääntyvät yli 4 prosenttia. Kun koko maaryhmä kiristää, lähtömaista tulevien hakijoiden kokonaismäärä laskee. Tekijät pitävät kokonaismäärää koskevaa arviota itse liian voimakkaana käytettäväksi sellaisenaan politiikan ohjeena, ja yksi vaihtoehtoinen estimointitapa antaa siitä selvästi pienemmän arvion. Tekijät huomauttavat myös, että ihmiset voivat paeta konflikteja ja vainoa rekisteröitymättä turvapaikanhakijoiksi.
Vertaisarvioitu luonnollinen koe siitä, vaikuttaako etuustaso muuttoliikkeeseen. Tanska leikkasi vuonna 2002 EU:n ulkopuolelta tulevien etuuksia noin puoleen, kumosi leikkauksen ja otti sen myöhemmin uudelleen käyttöön. Suunnanmuutoksia on siis kolme, ja niitä voi verrata toisiinsa. Tekijöiden mukaan leikkaus pienensi maahanmuuton nettovirtaa noin 5 000 hengellä vuodessa ja kumoaminen palautti vaikutuksen lähes täsmälleen. Turvapaikkahakemukset laskivat noin 10 000:sta alle 5 000:een muutamassa vuodessa ja nousivat taas kumoamisen jälkeen. Muuttoliikkeen jousto etuuksien suhteen oli 1,3. Tämä on vahvin yksittäinen näyttö etuuksien puolesta vetotekijänä. Vaikutuksen suuruus on silti kiistetty. Institute for Replicationin julkaisemassa toisintotarkastuksessa (Adema 2026, I4R Discussion Paper 302) jousto on enintään 0,28 maahan saapuneille ja 0,14 maassa asuvien maahanmuuttajien määrälle, kun alkuperäinen arvio oli 1,3. Turvapaikkahakemusten jousto on tarkastuksessa 0,77, mutta sen epävarmuus on suuri.
Katsaus turvapaikanhakijoiden kohdemaan valintaa koskevaan tutkimukseen. Sosiaaliturvan anteliaisuuden ja hakemusmäärien välillä on positiivinen korrelaatio, mutta se on heikko. Aiempien hakijoiden muodostamien verkostojen yhteys hakemusmääriin on noin viisinkertainen sosiaalimenojen vaikutukseen nähden. Työnteon kiellon vaikutus on noin neljännes verkostojen yhteydestä. Katsauksen mukaan hakijat eivät tyypillisesti edes tunne kohdemaan heitä koskevia sääntöjä, vaan seuraavat perheen ja tuttavien jalanjälkiä.
Oikeustieteellinen analyysi EU:n Dublin-järjestelmän toimivuudesta. Sekundaariset liikkeet tarkoittavat hakijoiden siirtymistä ensimmäisestä saapumismaasta muihin jäsenmaihin. Ne ovat suora seuraus siitä, ettei Dublin-asetus ole luonut jäsenmaiden välille aitoa solidaarisuutta vastuunjaossa. Kirjoittajan mukaan liikkeitä ohjaavat ennen muuta työmarkkinanäkymät, sukulais- ja yhteisöverkostot sekä vastaanotto-olot. Hakijoiden tietämys turvapaikkalainsäädännöstä on hänen mukaansa niin vähäistä, että yksityiskohtainen sääntely ohjaa valintoja vain rajallisesti. Ongelma on rakenteellinen eikä ratkea pelkällä lainvalvonnalla.
Kielteisen päätöksen saaneiden kohtaloa ei seurata, joten väitteet sekä vaarasta että turvallisuudesta nojaavat yksittäistapauksiin. Vuosien 2015 ja 2017 välillä päätöslinja muuttui jyrkästi: irakilaishakijoiden myönteiset päätökset laskivat 85 prosentista 33 prosenttiin. Tunnetuin yksittäistapaus johti vuonna 2019 Suomen tuomioon Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa, mutta tuomioistuin kumosi tuomionsa 13.7.2021, kun kuolintodistus oli osoittautunut väärennetyksi.
Pilottitutkimus vertasi Maahanmuuttoviraston kansainvälistä suojelua koskevia päätöksiä vuosilta 2015 ja 2017. Aineiston 18–34-vuotiaista irakilaishakijoista myönteisen päätöksen sai 85 % vuonna 2015 ja 33 % vuonna 2017. Muutos näkyi konkreettisimmin siinä, miten virasto arvioi hakijan kertoman väkivallan pelon perusteltuutta. Tutkimus ei osoita, kumpana vuonna tilanne arvioitiin oikein: Irakin turvallisuustilanne todella muuttui välissä, ja hallinto-oikeudet pitivät valtaosan kielteisistä päätöksistä voimassa. Havainto on silti tärkeä hyväksymisasteen tulkinnalle: aste riippuu osin politiikasta ja tulkintalinjasta eikä ole pelkkä hakijajoukon ominaisuus. Tutkimus johti Maahanmuuttoviraston omaan selvitykseen päätöksenteon laadusta.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoi Suomen rikkoneen ihmisoikeussopimusta tapauksessa, jossa irakilaismies sai kielteisen päätöksen vuonna 2016 ja palasi Bagdadiin. Hänet kerrottiin tapetun viikkoja myöhemmin. Tuomioistuin kumosi tuomionsa kokonaan 13.7.2021, kun hakijan oli todettu esittäneen väärennetyn kuolintodistuksen.
Keskusrikospoliisi aloitti esitutkinnan, koska se epäili, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) tapauksessa tapetuksi ilmoitettu mies on yhä elossa. Ulkoministeriön mukaan kuolemaa ei koskaan vahvistettu eikä korvauksia maksettu. Tapaus osoittaa, kuinka vaikeaa palautettujen kohtalon todentaminen on.
Ihmisoikeustuomioistuin kumosi 13.7.2021 kokonaan vuoden 2019 tuomionsa, jossa se oli katsonut Suomen rikkoneen ihmisoikeussopimusta palauttamalla irakilaismiehen. Tuomioistuimen mukaan hakija oli tietoisesti johtanut sitä harhaan väärällä näytöllä. Helsingin käräjäoikeus oli helmikuussa 2021 tuominnut hakijan törkeästä petoksesta ja törkeästä väärennyksestä.
Ikä ratkaisee, mitä lakia ihmiseen sovelletaan. Alle 18-vuotias kuuluu lastensuojelun ja oppivelvollisuuden piiriin, saa edustajan, on rikosoikeudellisesti lievemmässä asemassa ja on paremmassa asemassa perheenyhdistämisessä. Viranomainen ei kuitenkaan havaitse ikää vaan kirjaa sen. Hallituksen esitys 240/2009 luetteli syyt, joiden takia ikä voi jäädä epäselväksi: lähtömaassa ei välttämättä ole väestörekisteriä, asiakirjat ovat kadonneet tai vainon takia saavuttamattomissa, eivätkä kaikki hakijat tiedä omaa ikäänsä. Sama esitys totesi, että osa lapsista ilmoittautuu todellista vanhemmiksi ja osa hakijoista todellista nuoremmiksi, ja että salakuljettajat neuvovat kumpaankin suuntaan.
Tämä osio ei käsittele yksittäistapauksia. Mitattavia sarjoja on kolme: ilman huoltajaa tulleiden ilmoittama ikä, oikeuslääketieteellisten ikätutkimusten tulokset ja kouluun tulon väylän ikäjakauma. Yksikään niistä ei kerro, kuinka moni ilmoittaa väärän iän. Yhdessä ne kertovat, kuinka kapealle ikähaarukalle kysymys asettuu ja kuinka epätarkoin välinein siihen vastataan.
Ilman huoltajaa tulleista alaikäisistä turvapaikanhakijoista noin kaksi kolmasosaa ilmoittaa olevansa 16- tai 17-vuotias. Ne ovat lapsuuden kaksi viimeistä vuotta ennen täysi-ikäisyyden rajaa. Alle 14-vuotiaiden osuus jää pieneksi, vaikka ikäryhmä kattaa neljätoista ikävuotta. Osuus on sama koko EU:ssa, eikä Suomi poikkea siitä, joten kyse ei ole yhden maan ilmiöstä.
| Vuosi | Suomi (% ilman huoltajaa tulleista alaikäisistä) | EU27 (% ilman huoltajaa tulleista alaikäisistä) |
|---|---|---|
| 2012 | 51,5 | 66,8 |
| 2013 | 43,8 | 65,2 |
| 2014 | 66,7 | 65,2 |
| 2015 | 72,8 | 59,6 |
| 2016 | 48,6 | 69,4 |
| 2017 | 60,0 | 77,9 |
| 2018 | 57,1 | 75,0 |
| 2019 | 57,9 | 67,7 |
| 2020 | 51,7 | 67,2 |
| 2021 | 66,7 | 67,3 |
| 2022 | 65,3 | 69,5 |
| 2023 | 72,5 | 68,3 |
| 2024 | 60,5 | 69,4 |
| 2025 | 58,1 | 73,1 |
Ilman huoltajaa tulleen alaikäisen asema tuo etuja: kevyemmän vastaanottomenettelyn, edustajan ja paremmat mahdollisuudet perheenyhdistämiseen. Ikä varmistetaan oikeuslääketieteellisellä tutkimuksella (hampaiden ja ranteen röntgen). Vuosina 2011–2015 tutkituista arvioitiin täysi-ikäisiksi 56–79 %. Vuonna 2015 tutkittiin 149 henkilöä, ja heistä 92 (62 %) arvioitiin täysi-ikäisiksi. Ennätysvuonna 2016 tehtiin 630 tutkimusta, ja tutkituista noin 65 % arvioitiin täysi-ikäisiksi. Osuudet koskevat tutkittuja eivätkä kaikkia alaikäisiksi ilmoittautuneita: tutkimukseen ohjataan silloin, kun ilmoitettua ikää on aihetta epäillä, joten koko ryhmän osuutta ei voi lukea näistä luvuista. Menetelmän tarkkuus on rajallinen, luokkaa ±2 vuotta, ja se on ollut lääketieteellisen kritiikin kohteena. Tutkimusten määrä romahti vuoden 2017 jälkeen, joten luvut kuvaavat vuosia 2011–2016.
Vuonna 2015 ikäarviotutkimus tehtiin 149 alaikäiseksi ilmoittautuneelle turvapaikanhakijalle, joista 90 eli noin 60 % todettiin täysi-ikäisiksi.
Vuonna 2016 tehtiin oikeuslääketieteellinen ikäarvio 630 alaikäiseksi ilmoittautuneelle turvapaikanhakijalle, ennätysmäärä. Noin 65 % eli noin 410 testatuista osoittautui täysi-ikäisiksi. Testi tehdään hampaista sekä käden ja ranteen luista.
Ikäarviotutkimusten määrä putosi jyrkästi vuonna 2017, kun yksin tulleiden alaikäisten hakijoiden määrä väheni vuosien 2015–2016 huipun jälkeen.
Oikeushammaslääkärien katsaus ikäarviotutkimuksiin: vuosina 2011–2015 yli 18-vuotiaiksi arvioitiin 56–79 % tutkituista, jotka olivat kertoneet olevansa alle 18-vuotiaita. Vuonna 2016 tutkimuksia tehtiin 642 (630 viranomaisten tilaamaa). Vuoden 2017 alusta vastuu tutkimuksista siirtyi Helsingin yliopistolta THL:lle.
Esitys, jolla ulkomaalaislakiin lisättiin pykälät 6 a–6 c iän selvittämisestä. Tutkimus edellyttää kirjallista suostumusta hakijalta ja hänen edustajaltaan, ja siitä kieltäytyvää kohdellaan täysi-ikäisenä, ellei kieltäytymiselle ole hyväksyttävää syytä. Pelkkä kieltäytyminen ei kuitenkaan voi olla hylkäysperuste. Esitys kertoo, että 1990-luvun puolivälistä vuoden 2008 loppuun tutkimuksia tehtiin joitakin kymmeniä, ja että tammi–heinäkuussa 2009 tehdyistä 89 tutkimuksesta 58:ssa tutkittu osoittautui täysi-ikäiseksi. Ilman huoltajaa tulleita alaikäisiä hakijoita saapui vuonna 2005 yhteensä 220, vuonna 2006 yhteensä 108, vuonna 2007 yhteensä 98 ja vuonna 2008 yhteensä 706. Vuonna 2009 tällaisia hakijoita oli saapunut marraskuun puoliväliin mennessä 473. Heistä 417 eli noin 90 prosenttia ilmoitti olevansa 15-vuotiaita tai sitä vanhempia. Esitys käy läpi menetelmien rajat ja muiden Euroopan maiden käytännöt.
Vuonna 2015 ilman huoltajaa tulleita alaikäisiä turvapaikanhakijoita oli 3 024, kun vuonna 2014 heitä oli 196. Ikätutkimus tehtiin vuonna 2015 149 hakijalle, ja heistä 92 eli 62 prosenttia arvioitiin täysi-ikäisiksi. Vuonna 2014 tutkittiin 70, joista 39 eli 56 prosenttia arvioitiin täysi-ikäisiksi. Viraston mukaan tutkimukseen ohjataan vain ne, joiden iästä on ilmeisiä perusteita epäillä, joten tutkittujen tuloksesta ei voi päätellä, että valtaosa kaikista alaikäisinä hakeneista olisi täysi-ikäisiä.
Taulukko 14wv erittelee valmistavan opetuksen oppilaat yhden vuoden ikäryhmissä vuodesta 2022. Se on ainoa perusopetuksen tilasto, jossa ikä on omana muuttujanaan: peruskoulun oppilastaulukoissa on vuosiluokka mutta ei ikää, joten oppilaan ikää suhteessa luokka-asteeseen ei voi näistä tilastoista laskea.
Ruotsin oikeuslääkintäviraston julkaisema tilasto kaikista tehdyistä lääketieteellisistä ikäarvioista. Vuonna 2017 lausuntoja annettiin 9 617, joista 8 007 viittasi vähintään 18 vuoden ikään. Vuonna 2018 lausuntoja oli 1 252 ja niistä 896 viittasi täysi-ikäisyyteen, ja vuonna 2019 vastaavat luvut olivat 199 ja 125. Tutkimusten määrä romahti, kun Migrationsverketin pyyntöjen määrä väheni. Tilasto on Euroopan kattavin yksittäinen aineisto ikäarvioiden tuloksista, koska Ruotsissa tutkimuksia tehtiin kertaluokkaa enemmän kuin muualla.
Vuositilasto ilman huoltajaa tulleista alaikäisistä hakijoista kolmessa ikäryhmässä: alle 14, 14–15 ja 16–17. Aineisto kattaa EU-maat vuodesta 2012. Se on ainoa jatkuva sarja, josta ilmoitetun iän jakauman voi lukea maittain ja vuosittain. Ikä on rekisteröinnissä ilmoitettu ikä, ja luvut on pyöristetty lähimpään viiteen.
Turvapaikanhakijoiden majoitus on herättänyt kysymyksiä keskusten turvallisuudesta, sekä niissä työskentelevien että asukkaiden itsensä kannalta. Kysymykseen on vaikea vastata, koska Suomessa ajantasaisia koontitilastoja ei julkaista avoimesti: käytettävissä oleva suomalainen tieto on enimmäkseen vuosilta 2016–2018, laajan turvapaikanhaun ajalta. Saman järjestelmän menoista kerrotaan osiossa Vastaanoton kustannukset ja vertailusta kantaväestöön osiossa Rikollisuus.
Epäilyjä kirjattiin yhteensä 2 057. Kaksi kolmasosaa niistä on pahoinpitelyä tai näpistystä, ja poliisin mukaan pahoinpitelyt liittyivät etupäässä hakijoiden keskinäisiin yhteenottoihin vastaanottokeskuksissa.
| Ryhmä | epäilyä |
|---|---|
| Pahoinpitely | 596 |
| Näpistys | 330 |
| Lievä pahoinpitely | 149 |
| Laiton uhkaus | 133 |
| Laittoman maahantulon järjestäminen | 95 |
| Seksuaalinen ahdistelu | 38 |
| Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö | 25 |
| Raiskaus | 23 |
| Törkeä raiskaus | 10 |
| Raiskauksen yritys | 9 |
| Tapon yritys | 7 |
| Tappo | 2 |
Alankomaiden oikeus- ja turvallisuusministeriön tutkimuskeskus WODC julkaisee vuosittain raportin vastaanottoviraston COA:n keskusten ja kuntien tilapäisten majoituspaikkojen asukkaisiin liittyvistä välikohtauksista ja rikosepäilyistä. Vuonna 2025 näissä paikoissa asui jossain vaiheessa vuotta 112 745 henkeä, ja poliisi kirjasi heistä 3 270 eli 3 % rikoksesta epäillyiksi. Algerian kansalaisista asukkaista epäillyiksi kirjattiin 33 %, Marokon kansalaisista 31 % ja Tunisian kansalaisista 25 %.
Luku on se osuus kansalaisuuden asukkaista, jonka poliisi kirjasi vuonna 2025 vähintään yhdestä rikoksesta epäillyksi. Suluissa on epäiltyjen määrä. Kaikista asukkaista epäiltyjä oli 3 %.
| Ryhmä | % kansalaisuuden asukkaista |
|---|---|
| Algeria (620) | 33 |
| Marokko (330) | 31 |
| Tunisia (110) | 25 |
| Georgia (75) | 22 |
| Libya (85) | 12 |
| Egypti (40) | 4 |
| Tuntematon (115) | 4 |
| Kaikki (3 270) | 3 |
| Syyria (970) | 2 |
| Eritrea (135) | 2 |
| Turkki (95) | 2 |
| Nigeria (75) | 2 |
| Sudan (40) | 2 |
| Somalia (55) | 1 |
| Irak (50) | 1 |
| Jemen (50) | 1 |
Noyon, Barsegyan, Vink & Pluymaekers, WODC Cahier 2026-11, lähetetty parlamentin toiselle kamarille 2.7.2026 (Kamerstuk 19637-3614). Kaikki 112 745 henkeä, jotka asuivat vuonna 2025 COA:n keskuksessa tai kunnan tilapäisessä majoituspaikassa. COA:n, poliisin, syyttäjän ja tuomioistuinten rekisterit on yhdistetty henkilötasolla.
WODC Cahier 2026-11 (PDF, officielebekendmakingen.nl)Rikoksentorjuntaneuvosto ja Maahanmuuttovirasto tekivät toukokuussa 2016 turvallisuuskyselyn vastaanottokeskusten henkilökunnalle. Vastaajia oli 876, ja he olivat 86 kunnasta. Vastausprosentti oli noin 30, joten vastaajiksi on voinut valikoitua niitä, joilla on kokemuksia aiheesta. Vastaajista 43 % oli kokenut väkivaltaa tai uhkailua työaikana viimeisten 12 kuukauden aikana. Tekijä oli useimmiten keskuksen asukas (77 %), harvemmin ulkopuolinen (9 %) tai työtoveri (4 %). Yleisimpiä tekoja olivat tavaroiden heittäminen ja paikkojen rikkominen (24 %), henkinen väkivalta kuten sanallinen uhkailu (22 %), ruumiillinen väkivalta (7 %) sekä lyömä-, terä- tai ampuma-aseella uhkaaminen (3 %). Aseella uhkaamisen osuus on viisi kertaa kunta-alan työntekijöiden keskiarvo (0,6 %). Väkivallan pelko oli vastaajilla yleisempää kuin työssäkäyvällä väestöllä keskimäärin: 36 % verrattuna 16 %:iin (kansallinen rikosuhritutkimus 2015). Altteimpia olivat ohjaajat, joista 32 % oli kokenut tavaroiden heittämistä. Häiriökäyttäytymisen pääsyynä pidettiin toimettomuutta, mutta 40 % vastaajista arvioi uskontoon liittyvillä konflikteilla olevan suuria tai erittäin suuria vaikutuksia ja reilu 30 % piti päihteidenkäyttöä suurena syynä. Keskukset koettiin silti turvallisiksi: 96 % piti työskentelyä keskuksessa turvallisena, vain 3 % piti asukkaiden keskinäistä kiusaamista suurena ongelmana, ja väkivaltakokemusten taso vastasi sosiaali- ja terveysalan työtä yleensä.
Oikeusministeriön selvityksen liitteenä julkaistu poliisin rikosilmoitusjärjestelmän koonti: turvapaikanhakija oli rikoksesta epäiltynä yhteensä 2 057 kertaa 1.1.–30.9.2016. Yleisimmät nimikkeet olivat pahoinpitely (596), näpistys (330), lievä pahoinpitely (149), laiton uhkaus (133) ja laittoman maahantulon järjestäminen (95). Seksuaalirikosnimikkeistä kirjattiin muun muassa seksuaalinen ahdistelu (38), lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö (25), raiskaus (23), törkeä raiskaus (10) ja raiskauksen yritys (9). Henkirikosnimikkeistä kirjattiin tapon yritys (7) ja tappo (2). Koko vuonna 2015 epäiltyjä turvapaikanhakijoita oli 926. Vastaanottokeskuksissa on esiintynyt myös teräasein tehtyä vakavaa väkivaltaa, ja todennäköisesti vain osa keskusten rikoksista tulee poliisin tietoon. Luvut ovat nimikekohtaisia epäilyjä, eivät tuomioita eivätkä yksittäisiä henkilöitä. Samaan aikaan Suomessa oli turvapaikanhakijoita kymmeniä tuhansia: vuonna 2015 jätettiin noin 32 500 turvapaikkahakemusta, ja vastaanoton piirissä oli enimmillään alkuvuodesta 2016 noin 30 000 henkeä. Joukko oli valtaosin 18–34-vuotiaita miehiä, jotka ovat jokaisessa väestössä rikosalttein ikä- ja sukupuoliryhmä. Siksi mielekäs vertailu kantaväestöön edellyttää ikä- ja sukupuolivakiointia. Ikä- ja sukupuolivakioitu vertailu on osiossa Rikollisuus.
Poliisiammattikorkeakoulun tutkimus kävi läpi poliisin vuodelta 2016 kirjaamat ilmoitukset, joihin oli merkitty turvapaikanhakijoihin liittyvä TUPA2-koodi. Poliisi otti koodin käyttöön marraskuussa 2015. Kun asiakirjojen hankintaa ja turvapaikkatutkintaa koskevat ilmoitukset karsittiin, aineistoon jäi 1 565 ilmoitusta. Niistä 74 prosenttia oli rikosilmoituksia, 7 prosenttia sekalaisilmoituksia ja 19 prosenttia poliisilain nojalla tehtyjä kiinniottoja. Rikosilmoituksissa oli 1 813 rikosnimikettä. Niistä 29 prosenttia oli pahoinpitelyjä, 12 prosenttia lieviä pahoinpitelyjä ja lähes yhtä suuri osa laittomia uhkauksia. Yli puolet ilmoituksista koski turvapaikanhakijoiden välisiä tapauksia ja viidennes turvapaikanhakijoiden ja suomalaisten välisiä tapauksia. Ilmoituksiin oli kirjattu 1 052 rikoksesta epäiltyä. Heistä 95 prosenttia oli miehiä ja hieman yli puolet enintään 25-vuotiaita. Irakin kansalaisia heistä oli 62 prosenttia ja Afganistanin kansalaisia 10 prosenttia. Uhreja oli kirjattu 1 066. Heistä hieman yli kaksi kolmasosaa oli miehiä, 49 prosenttia Irakin kansalaisia ja 24 prosenttia Suomen kansalaisia. Seksuaalirikosepäilyjä koskevia ilmoituksia oli 161. Niistä 131:ssä turvapaikanhakijaa epäiltiin seksuaalirikoksesta, jonka kohteena oli Suomen kansalainen tai muu Suomessa oleskeleva, joka ei ollut turvapaikanhakija. Lopuissa 30:ssä seksuaalirikoksen kohteeksi epäiltiin joutuneen turvapaikanhakija. Seksuaalirikosepäilyjen uhreista 90 prosenttia oli naisia, 46 prosenttia alle 18-vuotiaita ja lähes neljä viidestä Suomen kansalaisia. Kaikki seksuaalirikoksista epäillyt olivat miehiä. Päätetyistä tutkinnoista 36 prosenttia eteni syyttäjälle. Tutkijat eivät yksilöineet henkilöitä, joten sama ihminen voi olla luvuissa useaan kertaan. Epäiltyjen joukossa on myös Suomen kansalaisia. Tutkijoiden mukaan ei ole varmaa, että koodia käytettiin kaikissa turvapaikanhakijoihin liittyvissä ilmoituksissa, eikä sitä, että jokainen koodattu ilmoitus liittyi turvapaikanhakijoihin. Vastaanottokeskukset ovat valvottua ympäristöä, joten niissä rikoksia voi tulla ilmi tavallista enemmän. Majoittuneita turvapaikanhakijoita oli alkuvuodesta 2016 lähes 30 000 ja loppuvuodesta hieman yli 20 000.
Verkkouutisten mukaan turvapaikanhakija oli poliisin rikostilastoissa vuonna 2017 rikoksesta epäiltynä 2 690 kertaa ja asianomistajana 1 866 kertaa. Määrät olivat lähes samat kuin vuotta aiemmin. Epäilykertoja oli 26 enemmän ja asianomistajakertoja 23 vähemmän kuin vuonna 2016. Yleisimmät rikosnimikkeet olivat pahoinpitely, laiton uhkaus, varkaus, näpistys ja lievä pahoinpitely. Luvut kertovat, kuinka monta kertaa turvapaikanhakija kirjattiin epäillyksi tai asianomistajaksi. Ne eivät kerro eri henkilöiden määrää, eikä epäily ole tuomio.
Maahanmuuttoviraston tietojen mukaan vuoden 2018 alussa vastaanottokeskuksissa kirjattiin 10–15 ilmoitusta kuukaudessa väkivallasta tai uhkailusta henkilöstöä kohtaan sekä 20–60 ilmoitusta kuukaudessa asukkaiden välisestä väkivallasta. Paljon ilmoituksia tehtiin myös siitä, että asukkaat vahingoittivat itseään tai uhkasivat sillä. Niiden määrää artikkeli ei kerro. Luvut kattoivat sekä suulliset uhkaukset että fyysiset hyökkäykset.
Yle kokosi tiedot poliisin tulostietojärjestelmä PolStatista ja keskusrikospoliisilta. Poliisi on vuodesta 2016 lähtien kirjannut tapaukset, joissa rikoksesta epäilty tai rikoksen uhri hakee Suomesta turvapaikkaa. Keskusrikospoliisin mukaan turvapaikanhakija oli rikoksesta epäiltynä noin 2 700 rikosnimikkeen kohdalla sekä vuonna 2016 että vuonna 2017. Vuoden 2018 tammi–kesäkuussa turvapaikanhakija oli epäiltynä 1 275 rikoksesta. Rikosepäilyjen määrä ei ollut juuri laskenut, vaikka turvapaikkaa hakeneiden tai päätöksestään valittaneiden määrä oli parissa vuodessa pienentynyt tuhansilla. Kesäkuun 2018 loppuun mennessä turvapaikanhakija oli epäiltynä 71 seksuaalirikoksesta, joista 32 koski raiskausta ja 14 lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä. Keskusrikospoliisin rikosylikomisarion Sari Saranin mukaan tilastot eivät anna seksuaalirikoksista kokonaiskuvaa, koska vain hyvin pieni osa niistä tulee poliisin tietoon. Luvut ovat rikosepäilyjä eivätkä tuomioita.
Keskusrikospoliisi kertoi Ylelle tammikuussa 2025, että poliisi oli kirjannut noin 50 rikosilmoitusta, joissa itärajan kautta syksystä 2023 lähtien saapunut turvapaikanhakija oli epäiltynä rikoksesta Suomessa. Epäilyt koskivat ennen kaikkea henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia ja omaisuusrikoksia. Lisäksi poliisin tietoon oli tullut yksittäisiä seksuaali-, huumausaine- ja liikennerikosepäilyjä sekä viranomaisiin kohdistuneita rikosepäilyjä. Elokuusta 2023 alkaen itärajan kautta tuli Suomeen noin 1 300 kolmansien maiden kansalaista. Keskusrikospoliisin mukaan heistä noin 35 prosenttia on jossain vaiheessa ollut kadonneena. Poliisi ei yksilöinyt tapauksia, ja luvut ovat rikosepäilyjä eivätkä tuomioita.
Turvapaikkajärjestelmän ylläpitäminen ei ole ilmaista. Valtio maksaa hakijoiden majoituksesta ja toimeentulosta sinä aikana, kun hakemusta käsitellään, ja menot seuraavat hakijamääriä, joten ne heilahtelevat vuodesta toiseen jyrkästi.
Yhtä hakijaa kohden hinta riippuu ennen kaikkea majoitusmuodosta. Talousarvioesitysten toteutuneiden yksikkökustannusten mukaan paikka vastaanottokeskuksessa maksoi 43 euroa vuorokaudessa vuonna 2023.
Valtion tilinpäätösten mukaan menot ostettuihin vastaanottopalveluihin ja asiakkaille maksettaviin tukiin olivat korkeimmillaan vuoden 2015 hakijapiikkiä seuranneina vuosina ja matalimmillaan 2021. Sen jälkeen taso nousi uudelleen, pääosin Ukrainasta paenneiden tilapäisen suojelun vuoksi. Vastaanoton mittakaava vuosina 1997–2015 näkyy aikajanalla.
Vastaanottojärjestelmän hinta seuraa hakijamääriä jyrkin heilahduksin. Vuosittainen kustannus riippuu paljolti vastaanotettavien määrästä: korkeimmillaan kustannukset nousivat vuonna 2016 jopa 607 miljoonaan euroon, kun taas vuonna 2021 kustannus oli noin 100 miljoonaa euroa.
| Vuosi | Yhteensä (milj. €) | Vastaanottopalvelut (26.40.21) (milj. €) | Tuet asiakkaille (26.40.63) (milj. €) |
|---|---|---|---|
| 2014 | 54 | 44 | 10 |
| 2015 | 153 | 125 | 28 |
| 2016 | 607 | 530 | 78 |
| 2017 | 269 | 210 | 59 |
| 2018 | 173 | 137 | 36 |
| 2019 | 153 | 128 | 25 |
| 2020 | 117 | 97 | 20 |
| 2021 | 100 | 84 | 16 |
| 2022 | 338 | 272 | 66 |
| 2023 | 354 | 254 | 99 |
| 2024 | 358 | 291 | 67 |
Vastaanoton majoitusvuorokausi maksoi keskimäärin 45–61 euroa vuosina 2012–2016, mutta hinta vaihteli majoitusmuodon mukaan yksityismajoituksen 18 eurosta yksin tulleiden alaikäisten ryhmäkodin 208 euroon. Raportti ei anna kokonaishintalappua eikä väitä antavansa. Raportin mukaan pitkän aikavälin nettovaikutuksesta julkiseen talouteen tiedetään hyvin vähän, koska maahanmuuton syytä ei tilastoida. Pakolaistaustaisen maahanmuuton vaikutuksia ei myöskään ollut Suomessa tuolloin tutkittu lainkaan. Mittaluokasta valtiovarainministeriö sanoo, että ilmiöllä, joka rajoittuu satoihin miljooniin euroihin, on yli 55 miljardin euron vuosibudjetissa marginaalinen vaikutus. Ministeriön mukaan ilmiöstä ei ole kestävyysvajeen ratkaisijaksi edes siinä tapauksessa, että kaikki oleskeluluvan saaneet työllistyisivät. Raportissa on muitakin lukuja. Turvapaikkahakemuksen käsittely maksoi 1 584 euroa. Kunnalle maksettava laskennallinen korvaus oli 6 845 euroa vuodessa alle 7-vuotiaasta ja 2 300 euroa sitä vanhemmasta. Pakolaistaustaisten 20–64-vuotiaiden työllisyysaste oli 39 prosenttia vuonna 2014, kun kantasuomalaisilla se oli 74.
Paikka vastaanottokeskuksessa maksoi 43 euroa vuorokaudessa vuonna 2023 ja 41 euroa vuonna 2024, eli noin 15 000 euroa vuodessa. Yksityismajoituksessa asuvan hakijan vastaanotto maksoi 10–12 euroa vuorokaudessa ja ilman huoltajaa tulleen alaikäisen ryhmäkodissa 231 euroa. Koko vastaanoton keskimääräinen kokonaiskustannus hakijaa kohden oli arvonlisäverotta 30 euroa vuorokaudessa vuonna 2023 ja 34 euroa vuonna 2024. Vuositasolla summat ovat noin 11 000 ja 12 400 euroa. Yksikköhinta ei laske järjestelmän pienentyessä: vuoden 2026 talousarviossa vastaanottokeskuspaikan hinnaksi arvioidaan 72 euroa vuorokaudessa, kun asiakasmäärän odotetaan putoavan 28 571:stä noin 9 000:een. Valmiudella on kiinteät kustannuksensa käyttöasteesta riippumatta.
Ylen MOT-toimituksen selvityksen mukaan Maahanmuuttoviraston kilpailuttamatta ostamien vastaanottopalvelujen menot olivat yli 550 miljoonaa euroa vuosina 2022–2023. Hankintoja tehtiin suorahankintoina poikkeustilanteeseen vedoten Ukrainasta paenneiden vastaanoton kasvaessa.
Seitsemän paikan perheryhmäkodin kaksivuotinen sopimus on noin 1,4 miljoonaa euroa, ja neljän vastaavan yksikön hankinta enimmillään noin 5,5 miljoonaa euroa vuodessa ilman arvonlisäveroa. Perheryhmäkoti toimii kesäkuusta 2024 alkaen yli 300 neliön huvilassa, joka sijaitsee Tampereen Villilänsaaressa Pyhäjärven rannalla. Huvila on jalkapalloilija Ari Hjelmin entinen koti, joka oli myynnissä viimeksi 1,2 miljoonalla eurolla ja vaihtoi omistajaa alkuvuonna 2024. Tiloissa on paikka seitsemälle ilman huoltajaa maahan tulleelle alaikäiselle, joilla on oleskelulupa tai tilapäinen suojelu, ja yksikössä työskentelee kahdeksan sosiaali- ja terveysalan työntekijää ympärivuorokautisessa vuorotyössä. Palvelun ostaa Pirkanmaan hyvinvointialue yksityiseltä Solum Yhtiöiltä, joka vuokraa kiinteistön. Sopimusluvut ovat Ylen jatkojutusta. Kustannukset eivät näy tämän osion kuvaajassa, koska perheryhmäkoti ei ole vastaanottokeskus vaan oleskeluluvan saaneiden jälkihuoltoa. Valtio korvaa jälkihuollon hyvinvointialueelle kotoutumislain nojalla erikseen momentilta 32.50.30 (Valtion korvaukset kotoutumisen edistämisestä). Momentin määräraha on vuoden 2026 esityksessä 349,7 milj. €. Korvaus maksetaan toteutuneiden kustannusten mukaan. Momentin erittelyssä ilman huoltajaa tulleiden korvauksilla on oma rivinsä, 65,2 milj. € vuonna 2026, ja se on mukana sivuston kustannuslaskelmassa. Rivi kattaa kaikki heidän asumis- ja tukimuotonsa, joten perheryhmäkotien valtakunnallista kokonaissummaa ei julkaista. Sopimushinta ei myöskään ole sama kuin toteutunut kustannus lasta kohden, sillä yksikkö on toiminut alle täyden käyttöasteen.
Kun turvapaikanhakija saa kielteisen päätöksen eikä hänellä ole muuta perustetta jäädä, oleskeluoikeus päättyy ja maassa oleskelusta tulee laitonta. Kaikki eivät kuitenkaan poistu. Sisäministeriön oma selvitys turvapaikkaprosessista toteaa, että palautukset eivät onnistu osaan lähtömaista ja että lainsäädännön muutokset ovat synnyttäneet Suomeen uuden laittomasti maassa olevien ryhmän. Ryhmän koosta ei ole tilastoa, koska kielteisen päätöksen saaneiden kohtaloa ei seurata.
Vuonna 2025 Suomi määräsi maasta poistumaan 5 070 henkilöä ja kirjasi 1 915 palautusta, eli noin kaksi palautusta viittä määräystä kohden. Laittomasti maassa tavattujen määrä on laskenut 1 305:stä vuonna 2018 lukuun 660 vuonna 2025, joka on sarjan matalin. Luku kertoo kuitenkin viranomaisten havainnoista eikä ryhmän koosta.
Jäämiseen on liittynyt myös taloudellinen kannustin: oleskeluluvan päättyminen ei sellaisenaan katkaissut asumisperusteista sosiaaliturvaa ennen huhtikuuta 2019, jolloin lupavaatimus kirjattiin lakiin asumisperusteisesta sosiaaliturvasta. Siitä, miten laittomasti maassa olevien ryhmä syntyi, kerrotaan aikajanalla vuodesta 2015 alkaen, ja suojelun tarpeesta osiossa Suojelun tarve ja hyväksymisasteet.
| Vuosi | Laittomasti maassa tavatut (henkilöä) |
|---|---|
| 2014 | 2 930 |
| 2015 | 14 285 |
| 2016 | 2 130 |
| 2017 | 930 |
| 2018 | 1 305 |
| 2019 | 1 220 |
| 2020 | 1 145 |
| 2021 | 1 090 |
| 2022 | 1 190 |
| 2023 | 1 100 |
| 2024 | 875 |
| 2025 | 660 |
Poistumismääräys ei tarkoita, että ihminen poistuu. Kuvaaja asettaa vierekkäin sen, kuinka monelle kolmannen maan kansalaiselle Suomessa annettiin määräys poistua, ja kuinka moni tosiasiassa poistui määräyksen jälkeen.
| Vuosi | Poistumismääräyksen saaneet (Henkilöä vuodessa) | Määräyksen jälkeen poistuneet (Henkilöä vuodessa) |
|---|---|---|
| 2008 | 1 775 | 910 |
| 2009 | 3 125 | 1 720 |
| 2010 | 3 835 | 1 930 |
| 2011 | 4 685 | 3 235 |
| 2012 | 4 300 | 3 070 |
| 2013 | 4 330 | 3 155 |
| 2014 | 3 360 | 3 195 |
| 2015 | 4 905 | 3 365 |
| 2016 | 17 975 | 6 005 |
| 2017 | 7 255 | 4 000 |
| 2018 | 5 435 | 3 340 |
| 2019 | 7 395 | 3 435 |
| 2020 | 5 425 | 3 080 |
| 2021 | 3 050 | 1 195 |
| 2022 | 3 200 | 1 170 |
| 2023 | 3 320 | 1 475 |
| 2024 | 3 865 | 1 340 |
| 2025 | 5 070 | 1 915 |
Turun yliopiston tutkijoiden arvion mukaan Suomessa oli vuonna 2019 määritelmästä riippuen noin 4 000–5 000 laittomasti maassa olevaa. Luku on tutkijoiden arvio eikä tilasto. Tutkijoiden samana vuonna julkaiseman kirjan mukaan arvio perustuu heidän omaan kenttätyöhönsä sekä viranomaisten, poliisin, järjestöjen ja muiden tutkijoiden kuulemiseen. Joukko on laajempi kuin kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet. Useimmat tulivat Suomeen laillisesti turvapaikanhakijoina vuonna 2015 ja saivat kielteisen päätöksen, mutta joukossa on myös ilman lupaa maahan tulleita ja muun kuin turvapaikkaperusteisen oleskeluluvan päätyttyä maahan jääneitä. Muut arviot ovat vaihdelleet 3 000:sta 10 000:een, ja suurimmissa ovat mukana myös viisumin päätyttyä maahan jääneet. Artikkelin kysely tavoitti 100 laittomasti maassa olevaa, joten se kuvaa vastaajia eikä koko joukkoa.
Eurostatin palautustilastot Suomesta. Maasta poistumaan määrättyjä oli 3 050 vuonna 2021, 3 200 vuonna 2022, 3 320 vuonna 2023, 3 865 vuonna 2024 ja 5 070 vuonna 2025. Palautuksia kirjattiin samoina vuosina 1 195, 1 170, 1 475, 1 340 ja 1 915. Palautusten osuus määräyksistä on viime vuosina ollut 35–44 prosenttia. EU:ssa vuonna 2025 määräyksiä oli 486 705 ja palautuksia 156 000 eli noin 32 prosenttia. Palautus voi perustua aiemman vuoden päätökseen, joten osuus on likiarvo.
Suomessa laittomasti maassa tavattuja kolmansien maiden kansalaisia oli 660 vuonna 2025. Luku on laskenut joka vuosi vuoden 2022 jälkeen, jolloin se oli 1 190. Vuonna 2015 tavattuja oli 14 285 ja vuonna 2016 enää 2 130, mikä kertoo kriisivuoden tulijoiden siirtymisestä turvapaikkaprosessiin. Tilasto laskee saman henkilön kerran vuodessa maata kohti.
Humanitaarista maahanmuuttoa perustellaan usein sillä, että se auttaa maailman huono-osaisimpia. Maailman köyhimpiä se ei kuitenkaan tavoita, eikä rakenteellisesti voikaan: lähes kaikille tulijoille Eurooppaan pääsy maksaa tuhansia euroja, eikä äärimmäisessä köyhyydessä elävillä ole siihen varaa.
Lähtijät ovat usein lähtömaidensa koulutetuimpia, joten muuttoliike vie inhimillistä pääomaa juuri niistä maista, jotka sitä eniten tarvitsevat. Rahalähetykset kotimaahan ovat lähtömaille kehitysapua suurempi tulovirta, mutta ne menevät pääosin rahat saavien kotitalouksien kulutukseen eivätkä korvaa osaavia ihmisiä, joita kehittyminen vaatii.
Mittakaavan näkee selvimmin syntyvyydestä. YK:n väestöennusteen ja Eurostatin mukaan Nigeriassa syntyi vuonna 2024 noin 7,6 miljoonaa lasta, enemmän kuin EU:ssa (3,5 miljoonaa) ja Venäjällä (1,3 miljoonaa) yhteensä. EU:n vuotuiset turvapaikkahakemukset vastaavat vain pientä osaa Nigerian vuotuisista syntymistä, joten muuttoliike ei voi tasata tämän kokoluokan eroa suuntaan eikä toiseen. Siitä, kuinka moni hakemus johtaa suojeluun, kerrotaan osiossa Suojelun tarve ja hyväksymisasteet ja matkan hinnasta osiossa Ihmissalakuljetus ja veneillä saapuvat.
EU-maihin jätettiin vuonna 2025 noin 803 000 turvapaikkahakemusta. Määrä on noin 0,1 % maailman noin 838 miljoonasta äärimmäisessä köyhyydessä elävästä ihmisestä. Pakkosiirrettyjä oli maailmassa vuoden 2025 lopussa 117,8 miljoonaa. Eurooppalaiset turvapaikkakanavat tavoittavat heistä vain murto-osan.
EU:ssa jätettiin noin 997 000 turvapaikkahakemusta vuonna 2024 (ensikertalaiset ~912 000). Nämä kaksi lukua ovat parlamentin sivulta. Vertailuluvut ovat muualta: äärimmäisessä köyhyydessä eläviä on maailmassa noin 838 miljoonaa (Maailmanpankki, vuoden 2022 luku) ja pakkosiirrettyjä 117,8 miljoonaa (UNHCR Global Trends 2025). Niihin suhteutettuna eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä tavoittaa vain murto-osan globaalista hädästä.
Katsaus äärimmäisen köyhyyden kehitykseen maailmassa, alueittain ja maittain. Köyhyysrajana on 2,15 dollaria vuorokaudessa vuoden 2017 ostovoimapariteetilla. Äärimmäinen köyhyys keskittyy yhä enemmän Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan. Vuonna 1990 siellä asui 13 % äärimmäisessä köyhyydessä elävistä, vuonna 2022 arviolta 62 %.
Vuoden 2024 lopussa maailmassa oli 123,2 miljoonaa väkisin siirtymään joutunutta. Suurin osa heistä ei ole pakolaisia. Oman maansa sisällä siirtymään joutuneita eli sisäisiä pakolaisia oli 73,5 milj. UNHCR:n mandaatin alaisia pakolaisia oli 31 milj., turvapaikanhakijoita 8,4 milj., UNRWA:n palestiinalaispakolaisia 5,9 milj. ja muita kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia 5,9 milj. Pakolaisista ja muista suojelun tarpeessa olevista 67 % asui lähtömaansa naapurimaassa ja 73 % oli matalan ja keskitulotason maiden vastuulla. Vähiten kehittyneet maat kantoivat heistä 23 %. Suhteessa väestöönsä eniten pakolaisia kantaa Libanon, jossa yksi asukas kahdeksasta on pakolainen. Kun palestiinalaispakolaiset lasketaan mukaan, osuus on Jordaniassa yksi neljästä ja Libanonissa yksi viidestä. Uusia yksilöhakemuksia jätettiin maailmassa 3,1 milj., eniten Yhdysvalloissa (729 100), sitten Egyptissä (433 900), Saksassa (229 800), Kanadassa (174 000) ja Espanjassa (167 400). Huom. yhden vuoden hakemusvirran suhteuttaminen koko pakkosiirrettyjen kantaan ei ole vertailukelpoinen suhdeluku, eikä UNHCR esitä sitä. Mittakaava ei silti muutu, vaikka virta lasketaan pidemmältä ajalta. Koko maailman 3,1 miljoonaa vuosihakemusta kymmeneltä vuodelta olisi 31 miljoonaa eli noin neljännes 123,2 miljoonan kannasta. Näistä hakemuksista vain osa jätetään länsimaihin.
Maailmanpankki päivitti kesäkuussa 2025 kansainvälisen köyhyysrajan. Uusi äärimmäisen köyhyyden raja on 3,00 dollaria vuorokaudessa vuoden 2021 ostovoimapariteetilla. Se korvaa aiemman 2,15 dollarin rajan, joka perustui vuoden 2017 ostovoimapariteettiin. Uudella rajalla äärimmäisessä köyhyydessä eli vuonna 2022 noin 838 miljoonaa ihmistä. Arvio on noin 125 miljoonaa suurempi kuin aiemmin raportoitu 713 miljoonaa.
EU:n turvapaikkaviraston vuosiraportin mukaan EU-maihin sekä Norjaan ja Sveitsiin (EU+) jätettiin vuonna 2025 noin 822 000 turvapaikkahakemusta, 19 % vähemmän kuin vuonna 2024. Määrä oli pienin vuoden 2021 jälkeen. Ensimmäisen asteen päätöksiä tehtiin noin 874 000, ja kielteiset päätökset lisääntyivät jyrkästi niiden maiden kansalaisilla, joiden hyväksymisaste on alle 20 %. Ukrainasta paenneita oli EU:ssa tilapäisen suojelun piirissä noin 4,5 miljoonaa.
Maahanmuutto jakaa mielipiteitä. Puolueet, jotka laajalti kannattavat ja ovat ajaneet maahanmuuttoa, ovat saaneet merkittävän enemmistön äänistä eduskuntavaaleissa. Silti maahanmuuttokriittisyys on yleisempää kuin maahanmuuttokriittisten puolueiden kannatus. Usein sivuun jäävä puoli maahanmuutosta on sen poliittiset vaikutukset: ulkomaalaistaustaisten äänestyskäyttäytyminen eroaa huomattavasti suomalaistaustaisten äänestyskäyttäytymisestä. Maahanmuuttajien suosiossa ovat erityisesti puolueet, jotka ajavat sallivampaa maahanmuuttopolitiikkaa. Poliittista vaikutusta heikentää se, että ulkomaalaistaustaisten äänestysaktiivisuus on kantaväestöä huomattavan paljon matalampi.
Maahanmuuttopolitiikka on poliittinen valinta. Suomalaisten asenteet maahanmuuttoon ovat jakautuneet: enemmistö haluaa tiukentaa maahanmuuttopolitiikkaa ja katsoo, että julkinen keskustelu peittelee ongelmia. Samanaikaisesti työvoimapohjaista maahanmuuttoa kannatetaan laajasti. Siitä, ketä maahan muuttaneet itse äänestävät, kerrotaan osiossa Poliittinen vaikutus.
Kaaviossa on kolme lukua EVAn arvo- ja asennetutkimuksesta 2023. Luvut eivät osoita samaan suuntaan, ja se on tulos eikä ristiriita. Enemmistö pitää pakolaisten määrää liian suurena, ja enemmistö kokee, ettei keskustelussa uskalleta puhua ongelmista. Silti koulutettujen osaajien rekrytointia kannattaa neljä viidestä. Samassa kyselyssä 55 prosenttia tukisi ulkomaalaisten muuttamisen helpottamista, mikä on 25 vuoden mittaushistorian korkein luku.
Kirkon tutkimuskeskus, nelivuotiskertomus ”Kirkko epävarmuuksien ajassa 2020–2023”
yle.fi/a/74-20120120n=2 043 vastaajaa, 18–79 v., virhemarginaali 2–3 %
yle.fi/a/74-20028968Yli 1 100 vastaajaa, 18–79-vuotiaat, Manner-Suomi. Kyselyn teetti Kunnallisalan kehittämissäätiö (KAKS), ja haastattelut teki Kantar TNS. Tulokset raportoi Yle News 10.3.2019.
yle.fi/a/3-10681914Maahanmuutto vaikuttaa aikanaan myös vaalituloksiin, koska osa maahan muuttaneista saa äänioikeuden. Vaikutus on sitä suurempi, mitä enemmän tulijoita on ja mitä yhtenäisemmin ryhmä äänestää. Vieraskieliset äänestäjät kannattavat puolueita, jotka ajavat sallivampaa maahanmuuttopolitiikkaa, selvästi useammin kuin muut äänestäjät. Siitä, mitä mieltä väestö on maahanmuutosta, kerrotaan osiossa Mielipiteet maahanmuutosta.
Taloustutkimuksen kyselyssä (2025) vieraskielisten suosituin puolue oli SDP lähes 50 %:n kannatuksella, ja Helsingin Sanomien teettämä Taloustutkimuksen kysely (2026) päätyi samaan tulokseen.
| Ryhmä | % |
|---|---|
| SDP (sosialidemokraatit) | 49,2 |
| Kokoomus | 12,3 |
| Vasemmistoliitto | 11,6 |
| RKP | 7,8 |
| Vihreät | 6,6 |
| Keskusta | 5,0 |
| Perussuomalaiset | 3,3 |
| Kristillisdemokraatit | 2,3 |
| Liike Nyt | 1,0 |
Poliittinen osallistuminen jää ulkomaalaistaustaisilla kuitenkin selvästi matalammaksi. Suuri kysymys Suomen poliittisessa tulevaisuudessa onkin tämän ryhmän kannatuspotentiaali, mikäli heidän äänestysaktiivisuutensa nousee. Matala äänestysaktiivisuus ja keskittynyt kannatus on luettava yhdessä: äänestäjiä on suhteessa vähän, mutta ne, jotka äänestävät, äänestävät keskittyneesti. Vaalivaikutus on siksi tällä hetkellä selvästi pienempi kuin pelkkä kannatusluku antaa ymmärtää, mutta se kasvaa sitä mukaa kuin äänioikeutettujen määrä ja äänestysaktiivisuus nousevat.
Suomalais- ja ulkomaalaistaustaisten äänestysaktiivisuuden ero kuntavaaleissa 2025 oli 33,0 prosenttiyksikköä.
| Ryhmä | % |
|---|---|
| Ruotsinkieliset | 65,2 |
| Suomalaistaustaiset | 55,2 |
| Suomen- tai saamenkieliset | 54,8 |
| Vieraskieliset | 22,4 |
| Ulkomaalaistaustaiset | 22,2 |
n=67 Vantaan äänestysaluetta kummassakin vaalissa, 161 063 Suomessa asuvaa äänioikeutettua (2023) ja 190 699 äänioikeutettua (2025)
Tilastokeskus, Eläkeläiset aktiivisia äänestäjiä kuntavaaleissa 2025, 6.6.2025Taloustutkimuksen Suomen Perustalle tekemä kysely (touko–heinäkuu 2025, otos 1 232, kantansa ilmaisi 555 eli 45 %). Vieraskielisten kannatus jakautui näin: SDP 49,2 %, Kokoomus 12,3 %, Vasemmistoliitto 11,6 %, RKP 7,8 %, Vihreät 6,6 %, Keskusta 5,0 %, Perussuomalaiset 3,3 %, KD 2,3 %, Liike Nyt 1,0 %. Vasemmisto- ja maahanmuuttomyönteiset puolueet hallitsevat. Julkaisija Suomen Perusta on perussuomalaisten ajatuspaja, mutta kysely on alan vakiintuneen toimijan Taloustutkimuksen tekemä.
Helsingin Sanomien Taloustutkimuksella teettämä kysely (heinäkuu 2026): SDP on suosituin puolue myös vieraskielisten keskuudessa. Kaikista vieraskielisistä 21 % äänestäisi SDP:tä, ja kantansa ilmaisseista jopa 45 %. Toiseksi suosituin oli vihreät 7 %:lla. Vastaajista 29 % ei osannut sanoa kantaansa, 17 % ei halunnut kertoa ja 10 % ei äänestäisi. Taloustutkimuksen toimitusjohtaja Jari Pajunen arvioi kannatuksen johtuvan SDP:n vaalityöstä ja hallituksen maahanmuuttopolitiikasta. Juttu kehystää maahanmuuttajavaltaiset asuinalueet SDP:n mahdolliseksi äänivarannoksi. HS:n oma kysely vahvistaa saman kuvan kuin aiempi Suomen Perustan teettämä tutkimus, tällä kertaa valtamedian tilaamana.
HS:n jatkojuttu heinäkuun 2026 kyselyyn, jossa SDP oli selvästi suosituin puolue vieraskielisten äänestäjien keskuudessa. Taloustutkimuksen toimitusjohtaja Jari Pajunen arvioi, että hallituksen tiukka maahanmuuttolinja on kasvattanut SDP:n suosiota tässä ryhmässä. Helsingin SDP:n toiminnanjohtaja Tuomas Finne korostaa, ettei luottamusta voi pitää itsestäänselvyytenä. Juttu on tehty Itäkeskuksesta, jossa puolueella on ajoittain vaaliteltta. Kyseessä on selittävä reportaasi, ei uusi kysely.
Ruotsin tilastokeskus SCB julkaisee valtiopäivävaalien jälkeen jokaiselle äänestysalueelle äänioikeutettujen taustatietoja, muun muassa ulkomailla syntyneiden osuuden. Kun ne yhdistetään vaaliviranomaisen Valmyndighetenin äänestysaluekohtaiseen tulokseen, nähdään, miten alueen väestö ja vaalitulos vaihtelevat yhdessä.
Yli 13 000 äänestäjää 93 vaalipäivän äänestyspaikalla ja 68 ennakkoäänestyspaikassa (2026), 11 160 äänestäjää 105 vaalipäivän äänestyspaikalla ja 55 ennakkoäänestyspaikassa (2022)
SVT, Så röstade olika väljargrupper, 13.9.2026n=6 312 äänestysaluetta (2026) ja 6 264 (2022), 7,8 miljoonaa Ruotsissa kirjoilla olevaa äänioikeutettua
SCB, tiedote 2.10.2026Alahuoneen kirjasto (House of Commons Library) julkaisee parlamenttivaalien tulokset ehdokkaittain ja vaalipiireittäin. Tilastovirasto ONS julkaisee Englannin ja Walesin vuoden 2021 väestölaskennan uskontotiedot myös vuoden 2024 vaalipiireittäin. Yhdessä ne näyttävät, miten vaalipiirin väestö ja vaalitulos vaihtelevat yhdessä.
n=575 Englannin ja Walesin vaalipiiriä, joista puhemiehen vaalipiiri on jätetty pois. Vuoden 2021 väestölaskennassa näissä vaalipiireissä asui 59,6 miljoonaa ihmistä
House of Commons Library, General election 2024 results (CBP-10009)Tutkimuslaitos Ifop kysyi vuoden 2022 presidentinvaalien kummankin kierroksen vaalipäivänä äänioikeutetuilta, ketä he äänestivät ja mikä heidän uskontonsa on. Kyselyt tehtiin La Croix -lehdelle.
Ifopin vaalipäivän kyselyssä 69 % ehdokasta äänestäneistä muslimeista kertoi äänestäneensä Jean-Luc Mélenchonia. Kaikista äänestäneistä hän sai kyselyssä 22,0 %. Emmanuel Macron sai muslimien äänistä 14 % ja Marine Le Pen 7 %.
| Ryhmä | Kaikki | Muslimit |
|---|---|---|
| Mélenchon | 22,0 | 69,0 |
| Macron | 27,5 | 14,0 |
| Le Pen | 23,3 | 7,0 |
| Zemmour | 7,1 | 2,0 |
| Jadot | 4,6 | 2,0 |
| Hidalgo | 1,7 | 2,0 |
| Pécresse | 4,8 | 1,0 |
| Lassalle | 3,2 | 1,0 |
| Roussel | 2,3 | 1,0 |
| Poutou | 0,8 | 1,0 |
| Dupont-Aignan | 2,1 | 0,0 |
| Arthaud | 0,6 | 0,0 |
Ensimmäinen kierros: 3 784 äänioikeutettua (otos 4 066, Manner-Ranska), verkkokysely 10.4.2022. Toinen kierros: 4 827 äänioikeutettua (otos 5 086), verkkokysely 24.4.2022. Muslimivastaajien määrää ei julkaistu
Ifop, julkaisu 11.4.2022Alankomaiden vaaliviranomainen Kiesraad julkaisee parlamentin toisen kamarin (Tweede Kamer) vaalien tuloksen kunnittain, ja tilastovirasto CBS julkaisee kuntien asukasluvut alkuperämaan mukaan. Niistä nähdään, miten DENK-puolueen kannatus vaihtelee kunnan turkkilais- ja marokkolaistaustaisten osuuden mukaan.
n=342 kuntaa kummassakin vaalissa, 10,4 miljoonaa hyväksyttyä ääntä (2023) ja 10,6 miljoonaa (2025)
Kiesraad, Verkiezingsuitslag Tweede Kamer 2025 (data.overheid.nl)Norjan tilastokeskus SSB selvittää suurkäräjävaalien jälkeen, miten maahanmuuttajat ja heidän Norjassa syntyneet lapsensa äänestivät. Vuoden 2025 vaaleista äänestysaktiivisuus on laskettu vaaliluetteloista kaikista äänioikeutetuista, ja puoluevalinta on SSB:n vaalitutkimuksesta.
Äänestysaktiivisuus: SSB:n rekisteri kaikista 4 059 200 äänioikeutetusta. Puoluevalinta: SSB:n vaalitutkimus, 10 750 äänestäjän edustava otos ja 2 300 maahanmuuttajataustaisen äänestäjän lisäotos. Puoluevalinnan taulukossa on 1 630 maahanmuuttajaa ja 1 238 Norjassa syntynyttä maahanmuuttajien lasta.
SSB, Rapporter 2026/3, 5.2.2026Maahanmuutosta on esitetty julkisuudessa tavoitelukuja ja lupauksia. Osa niistä on nyt tarkistettavissa: tavoitevuosi on tullut tai vaadittu määrä on toteutunut.
Tämä osio kokoaa väitteet alkuperäisessä muodossaan ja asettaa mitatun toteuman niiden rinnalle. Tarkoitus ei ole osoittaa yksittäisiä puhujia vääriksi vaan katsoa, mitä tavoitteista seurasi. Ensimmäisenä on kartta, joka näyttää vuosi kerrallaan, mistä maista Suomeen on muutettu ja millä perusteella.
Vuonna 1990 Suomeen muutti 1 186 ulkomailla syntynyttä. Suurimmat lähtömaat olivat Ruotsi 372 muuttajalla ja entinen Neuvostoliitto 341:llä, ja kolmanneksi suurimmasta Saksasta tuli 36 henkeä. Vuonna 2024 muuttajia oli 56 110 eli 47-kertainen määrä, ja kärjessä olivat entinen Neuvostoliitto 8 048:lla, Ukraina 7 200:lla ja Filippiinit 3 706:lla.
Kartta näyttää tämän vuosi kerrallaan. Kaaren paksuus on Suomeen muuttaneiden määrä, ohut vastakkainen kaari on samaan maahan Suomesta muuttaneet, ja väri kertoo, mikä hakuperuste oli sinä vuonna maan hakijoilla yleisin.
Perusteiden painopiste vaihtuu vuosikymmenessä enemmän kuin kokonaismäärä antaa ymmärtää. Vuonna 2015 kansainvälistä suojelua haki 31 707 henkeä ja työn perusteella 5 976. Vuonna 2019 työ oli suurin peruste 11 813 hakemuksella. Vuonna 2024 suurin oli perhe 22 267 hakemuksella, ja vuonna 2025 työperäisiä hakemuksia oli enää 10 752, kun perheperusteisia oli 22 592.
Kartan kaarien paksuus tulee tästä taulusta: maahan- ja maastamuutto syntymämaan mukaan, koko maa, vuodesta 1990 alkaen. Taulu kattaa kaikki rekisteröidyt muutot, myös EU-kansalaisten, jotka eivät näy oleskelulupatilastoissa.
Kartan värit tulevat tästä aineistosta: ensimmäiset oleskelulupahakemukset työn, perheen ja opiskelun perusteella sekä turvapaikka- ja tilapäisen suojelun hakemukset kansalaisuuksittain vuodesta 2015. Luvut ovat vireille tulleita hakemuksia.
Alla on maahanmuuton historia Suomessa yksi vuosi kerrallaan siitä alkaen, kun Suomi liittyi pakolaissopimukseen. Jokaisen vuoden kohdalla ovat sen vuoden luvut ja se, mitä tulijoista tuolloin sanottiin. Sitaatit ovat sanatarkkoja ja jokaisen vieressä on lähde.
Painopiste on puheessa. Se, miten presidentit, ministerit, puoluelehdet ja yleisönosastot puhuivat tulijoista, on vaihdellut enemmän kuin luvut, ja usein eri suuntaan kuin luvut. Se, mitä samoista aiheista tiedetään nyt, on koottu tietopankkiin.
Suomi liittyi Geneven pakolaissopimukseen. Voimaansaattamisasetukset annettiin 5.12.1968.
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 129, lainaa: asetukset 812–813/1968Ulkomaalaistoimisto ilmoitti 6.5.1970 maassa oleskelevan 1 752 pakolaista. Luku koottiin Geneven sopimuksen 20-vuotisjuhlien tilastoon.
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 129Sotilasjuntta kaappasi vallan Chilessä 11.9.1973, ja Suomen lähetystöön Santiagossa saapui pian ensimmäinen turvapaikanhakija. Suomi otti vastaan sadan hengen ryhmän.
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 40–44Vuoden 1975 loppuun mennessä Suomeen oli vastaanotettu 151 pakolaista, joista 32–42 oli ehtinyt muuttaa pois. Chileläisten ryhmä oli maaliskuussa 118 henkeä, joista 92 Chilen kansalaisia.
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 44Sisäasiainministeriö asetti 3.9.1976 toimikunnan selvittämään ulkomaalaislainsäädännön uudistamista. Suomella ei ollut ulkomaalaislakia, vain vuoden 1958 asetus.
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 55Olisikin järkevämpää miettiä taloudellisen avun muotoja ja laajuutta kuin haihatella venekansan jäsenten tuottamisesta Suomeen. Pakolaismäärä, jonka Suomi voisi sijoittaa olisi kuitenkin niin pieni, ettei sillä olisi pakolaisongelman kannalta mitään merkitystä.
Hallituspuolueen lehti torjui venepakolaisten vastaanoton. Viisi päivää myöhemmin, hallituksen päätettyä ottaa sata, sama lehti kirjoitti: "Kun tälle tielle on nyt lähdetty..."
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 50, lainaa: Suomen Sosialidemokraatti 2.7. ja 7.7.1979Ulkomainen lehdistö osoittaa maatamme syyttävällä sormella: kaikki Länsi-Euroopan maat Suomea lukuun ottamatta ovat ottaneet pakolaisia vastaan.
Kokoomuksen äänenkannattaja. Kirja toteaa, että kaikki hallituspuolueet antoivat vältteleviä lausuntoja.
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 50, lainaa: Uusi Suomi 20.6.–5.7.1979Ulkoasiainvaliokunta torjui 21.6.1979 YK:n pyynnön ottaa venepakolaisia ja päätti 4.7.1979 ottaa sata. Ensimmäiset saapuivat syksyllä.
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 51Suomen ensimmäinen ulkomaalaislaki (400/1983) annettiin 26.4.1983 ja tuli voimaan 1.3.1984. Asetus ei valmistunut ajoissa, joten maaliskuun 1984 toimittiin ilman sitä.
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 59 ja liite s. 185Suomeen otettiin 134 vammaista Indokiinan pakolaista ja 15 perheenjäsentä.
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 51Hallituksen ulkoasiainvaliokunta teki vuoden lopulla periaatepäätöksen ottaa Suomeen vuosittain satakunta uutta pakolaista. Tämä on pakolaiskiintiön alku. Samana vuonna valtioneuvosto oli ottanut yhdeksän pakolaista ja kymmenen perheenjäsentä.
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 51Ilta-Sanomat mittasi maaliskuussa 1986 kannatuksen ulkomaalaispolitiikan lieventämiselle. Sitä kannatti 15 prosenttia kansalaisista. Maahanmuuttoviraston oma historiateos käyttää lukua osoittaakseen, että neljä vuotta aiemmin, salvadorilaispapin käännytyskohussa 1982, julkinen mielipide oli mitattu "vasta eduskunnan käytävillä ja toimittajien kesken". Poliitikkojen puheissa ja kansan käsityksissä oli melkoinen ero.
Ilta-Sanomat 18.3.1986, siteerattuna: Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 56–57Maailmassa on 12–15 miljoonaa pakolaista. Käytetään nyt laskuissa suurempaa lukua. Suomen kansa on yksi promille maailman väestöstä. Silloin vastuumme olisi yksi promille eli 15 000 pakolaista. [...] Siinä ne rajat olisivat, 15 000–75 000, riippuen vertauskohteesta.
Helsingin Sanomien kuukausiliitteen haastattelu. Kirjan mukaan Sorsa tarkoitti kehitysavun suuntaamista UNHCR:lle 15 000 pakolaisen edestä, mutta lausunto tulkittiin heti vaatimukseksi 15 000 kiintiöpakolaisesta vuodessa.
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 67, lainaa: HS Kuukausiliite 1987Se on hyvin mahdollista, että meidän väkilukumme ei kehity sillä tavalla kun mitä monet pitävät suotavana. Meillä käytiin joskus semmoista keskustelua, että tähän maahan pitäisi tuoda työvoimaa, ja se herätti paljon vastustusta silloin. On hyvin mahdollista, että on kysymys ihan samasta ilmiöstä, mutta vähän eri nimellä. Ja on hyvin mahdollista, että meidän kannaltamme olisi edullista ottaa tänne väkeä edullisessa iässä olevaa.
A-studion haastattelu. Kirjan mukaan puhe ärsytti RKP:n lehtiä ja kansanedustajia, joiden mielestä työkykyisyys ei saisi olla kriteeri pakolaisvalinnoissa.
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 71, lainaa: Yle A-studio 23.9.1987Magdalena Jaakkolan asennesarjan ensimmäinen mittaus. Suomeen olisi ottanut nykyistä enemmän pakolaisia 41 prosenttia vastaajista. Sarja mittasi samat kysymykset viidesti vuoteen 2007 asti, ja tämä oli sen myönteisin lukema pakolaisten osalta.
Magdalena Jaakkola, Maahanmuuttajat suomalaisten näkökulmasta, Helsingin kaupungin tietokeskus 1/2009Magdalena Jaakkolan osatutkimus julkaistiin lokakuun alussa 1987, ja haastattelut oli tehty touko-heinäkuussa. Se kumosi myyttejä: suomalaiset suhtautuivat ulkomaalaisiin "huomattavasti myönteisemmin kuin tiedotusvälineissä on esitetty". Vieraanvaraisimpia olivat korkeasti koulutetut ruotsinkieliset nuoret naiset, ja myötätunto riippui tulijan taustasta. Kiinnostavin löydös oli joukkoharha: valtaosa suomalaisista piti muita ennakkoluuloisempina kuin nämä oikeasti olivat.
HS 7.10.1987 ja Magdalena Jaakkola, Suomalaisten suhtautuminen ulkomaalaisiin ja ulkomaalaispolitiikkaan (Siirtolaisuustutkimuksia 21, 1989), siteerattuna: Leitzinger (toim.) 2010, s. 69–70Helsingin Sanomat laski oman yleisönosastonsa kesän 1987 kirjoitukset. Puolet kirjoittajista vastusti pakolaisten tuloa Suomeen, pienempi joukko puolsi ja osa ei ilmoittanut kantaa. Yhteenvedon laatija ei keksinyt vastustajien enemmistölle muita perusteluja kuin työttömyyden, asuntopulan ja turvallisuusongelmat. Syksyllä kirjoituksia tuli kaksinkertainen määrä, joista lehti julkaisi kolmanneksen.
Helsingin Sanomien yleisönosastoyhteenveto 1987, siteerattuna: Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 66Sisäasiainministeriön ulkomaalaiskeskus perustettiin 1.6.1989 Ulkomaalaistoimiston tilalle.
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 77–78On lähdetty siitä, että inkeriläiset ovat suomalaisia. Heidän esi-isänsä ovat Ruotsin vallan toimesta aikanaan sille alueelle siirrettyjä ja he ovat siellä monia kokeneet. Sitä voidaan verrata paluumuuttoon. Mitään päätöksiä muitten suomensukuisten kansojen osalta tässä mielessä ei ole tehty.
Ulkomaantoimittajien yhdistyksen haastattelu. Kirjan mukaan lausunto tuli Ulkomaalaistoimistolle yllätyksenä ja se tulkittiin käskyksi edetä. Inkerinsuomalaisten paluumuutto alkoi tästä.
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 82, lainaa: Koivisto, Historian tekijät (1995), s. 298–299 · HS 5.4. ja 27.7.1990Somalialaisia turvapaikanhakijoita alkoi tulla Neuvostoliiton kautta. 26.–28.11.1990 Vainikkalan kautta saapui lähes 200, ja 30.12.1990 junalla 230. Vuoden alusta marraskuuhun tulijoita oli noin 1 500.
MTV Uutiset 15.2.2015, Salaiset arkistot 1990 · Leitzinger 2010, s. 85Somalialaiset on syytä pysäyttää rajalle. Otetaan nimet ylös ja luvataan harkita. Todetaan, että Neuvostoliitto on turvallinen maa. Jos joku on eri mieltä, niin sitten riidellään. Ellei näitä pysäytetä, miten sitten muitakaan.
Koiviston omista muistelmista. Holkerin hallitus valmisteli 30.11.1990 päätöksen, jolla Neuvostoliiton kautta tulevat olisi voitu käännyttää rajalle. Pääministeri Holkeri vastusti ja päätöstä ei koskaan käytetty. Julkisuudessa toistuva muoto, jonka mukaan Koivisto olisi puhunut tulijoiden ampumisesta, ei esiinny missään näistä lähteistä.
Koivisto, Historian tekijät (1995), lainattu Kaleva 17.8.2017 ja MTV Uutiset 15.2.2015 · Leitzinger 2010, s. 85Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 85, lainaa: Koivisto, Historian tekijät (1995), s. 292Huipputapaus oli se, kun suomalaisella bussilla tuli Leningradista somaleja ja rajalla vain todettiin, että jaaha, pakolaisia, selvä on. Lahteen menossa. Ei otettu edes nimiä ylös.
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 85, lainaa: Koivisto, Historian tekijät (1995), s. 292Pelkäsin, että jyrkästi kasvanut pakolaisvirta aiheuttaisi nopeassa tahdissa muukalaisvihan.
elintasopakolaisista ... hyväntahtoisista hölmöistä
Kaksi ilmausta puheesta. Kirjan mukaan Ilaskivi tarkoitti somaleja ja suomalaisia, jotka tarjosivat liian herkästi oleskelulupia ja sosiaaliturvaa. Puhe toi hänelle kansansuosiota, joka ei riittänyt presidentinvaaleissa 1994.
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 70EVAn syksyn 1990 mittaus (n = 2 426) on sen vanhin maahanmuuttoa koskeva kysymyssarja. Kaksi lukua kertovat ajan asetelman. Väitteen "parempi maksaa suomalaisille lasten synnyttämisestä kuin lisätä pakolaisten maahanmuuttoa" hyväksyi 69 prosenttia ja torjui 17. Väitteen "kasvava työvoimapula on ratkaistavissa vain ulkomaalaisen työvoiman avulla" hyväksyi 14 prosenttia ja torjui 68.
EVAn Arvopankki, osuus laskettu vastausjakauman lukumääristä. Arvopankki julkaisee painottamattomat vastausmäärät, joten osuus voi poiketa prosenttiyksikön tai kaksi EVAn omista painotetuista julkaisuluvuista · EVAn kansallinen asennetutkimus, syksy 1990Minua rasittaa, että on joku eliitti, joka kertoo mitä mieltä kansan pitäisi olla..., että pitäisi jotenkin madella muiden ihmisten edessä.
Ilta-Sanomien haastattelu. Kirjan mukaan tammikuussa 1991 media tivasi Koivistolta kuusi kertaa tuomiota kansan ulkomaalaisvastaisuudelle, ja hän toisti, ettei ollut nähnyt todisteita sellaisesta asenteesta.
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 85, lainaa: Ilta-Sanomat 11.1.1991 · Koivisto, Historian tekijät (1995), s. 294Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 71–72Meillä hurskastellaan kauheasti, ettei rajaa saisi panna kiinni. Kuka hyvänsä, joka panee jalan yli rajan ja sanoo, että minä pyydän turvapaikkaa, pitäisi ottaa tänne tässä maailmantilanteessa. [...] Mitäs sitten, jos sieltä tosiaan lähtee isot väkimäärät liikkeelle? Olisi paljon parempi, että heidän pyrkimyksiänsä tuettaisiin eikä vaikeutettaisi, jottei tapahtuisi mitään uutta kansainvaellusta.
Uudistettu ulkomaalaislaki (378/1991) tuli voimaan 1.3.1991. Samana päivänä aloittivat ulkomaalaisvaltuutettu ja turvapaikkalautakunta. Vastaanottokeskuksista säädettiin lailla 31.12.1991.
Ulkomaalaislaki 378/1991, FinlexJugoslavian hajoamissodan pakolaisia alkoi tulla vuoden alusta, enimmäkseen Kosovon albaaneja. Ulkomaalaiskeskus osallistui kesäkuussa ensi kertaa kiintiöpakolaisvalintaan Turkissa, josta tuli irakilaisia ja iranilaisia kurdeja. Viimeiset vietnamilaiset venepakolaiset valittiin elokuussa.
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 51, 88–90Mielikuva suljetusta yhteiskunnasta ja eristäytyneestä kansasta on pitkälti sotienjälkeisen ajan myytti.
Artikkeli kirjoitettiin ensimmäisten somalialaisten tulon ja laman keskellä. Sen mukaan Suomessa asui vuonna 1914 todennäköisesti yli 40 000 ulkomaalaista ja vuoden 1920 lopussa 24 451, ja ennen toista maailmansotaa ulkomaalaisia oli Suomessa enemmän kuin Ruotsissa. Vuoden 1991 lopussa ulkomaan kansalaisia oli 37 579.
Antero Leitzinger, Ulkomaalaiset Suomessa, johdantoa immigraatiohistoriaamme, Siirtolaisuus–Migration 4/1992, s. 27–31, ja Tilastokeskus, väestörakenneEräiden Jugoslavian kansalaisten turvapaikkahakemusten poikkeuskäsittelystä säädettiin laki (14/1993). Suomi otti humanitaarisin perustein Sarajevon sairaalasta potilaita saattajineen, 111 heti ja 140 vuoden 1994 puolella.
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. 88 ja liite s. 188Sarjan toinen mittaus laman pohjalla. Enemmän pakolaisia olisi ottanut enää 20 prosenttia, ja kuusi kymmenestä olisi ottanut vastaan nykyistä vähemmän ulkomaalaisia työnhakijoita. Kuuden vuoden pudotus pakolaiskysymyksessä oli 21 prosenttiyksikköä.
Magdalena Jaakkola, Maahanmuuttajat suomalaisten näkökulmasta, Helsingin kaupungin tietokeskus 1/2009EVAn kevään 1993 mittauksessa (n = 2 367) kysyttiin, uskooko vastaaja rasismin ja muukalaisvihan nousevan Suomessa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Sitä piti todennäköisenä 65 prosenttia. Samassa mittauksessa 61 prosenttia katsoi pätevien suomalaisten muuton ulkomaille olevan Suomelle suurempi ongelma kuin ulkomaalaisten tulon.
EVAn Arvopankki, osuus laskettu vastausjakauman lukumääristä. Arvopankki julkaisee painottamattomat vastausmäärät, joten osuus voi poiketa prosenttiyksikön tai kaksi EVAn omista painotetuista julkaisuluvuista · EVAn kansallinen asennetutkimus, kevät 1993Turvapaikanhakijoita tuli 839, kun kaksi vuotta aiemmin heitä oli ollut 3 634. Hallitus totesi myöhemmin: "Vuosina 1994–1997 turvapaikanhakijoita on tullut alle 1 000 hakijaa vuodessa." Somalian kansalaisia asui Suomessa vuoden lopussa 3 538, kun vuonna 1992 heitä oli ollut 1 882.
Somalialaisten määrä kasvoi koko vuosikymmenen, vaikka turvapaikanhakijoita tuli vähän. Kasvu tuli perheenyhdistämisestä ja syntyvyydestä, ei uusista hakijoista.
Hallituksen esitys 66/1998 vp, Edilex, ja Tilastokeskus, väestörakenneSuomi liittyi Euroopan unioniin 1.1.1995. Ulkomaalaisvirasto perustettiin itsenäiseksi keskusvirastoksi 1.3.1995.
Laki ulkomaalaisvirastosta 156/1995, FinlexPakolaiskiintiö oli ollut 500 vuodesta 1989. Vuosiksi 1995 ja 1996 vahvistettiin 500 pakolaisen lisäkiintiö entisen Jugoslavian alueelta, joten kiintiö oli näinä vuosina 1 000. Kiintiöpakolaisia otettiin vastaan 221 vuonna 1995 ja 817 vuonna 1996.
Kiintiö jäi täyttämättä lähes joka vuosi. Vuonna 1997 se palasi 500:aan.
Hallituksen esitys 66/1998 vp, Edilex, ja Pentikäinen, Loputon matka, Työpoliittinen tutkimus 274, taulukko 1Joensuun skinheadit nousivat valtakunnalliseen julkisuuteen, kun Katajan koripallojoukkueen yhdysvaltalainen vahvistus Darryl Parker lähti kaupungista skinien käytyä hänen kimppuunsa. Marraskuussa 15 skinheadia sai syytteet somalien pahoinpitelystä ja uhkailusta.
Yle kirjoitti vuonna 2023, että skiniongelma nousi julkisuuteen vasta tuolloin, vaikka väkivalta oli jatkunut jo vuosia.
Yle 21.7.2023, Skinit herättivät Joensuussa pelkoa 30 vuotta sittenTurvapaikanhakijoita tuli 711, vuosikymmenen vähiten. Työministeriön mukaan maahanmuuttajien työttömyysaste oli vuoden lopussa keskimäärin 47 prosenttia. Bosnialaisilla se oli 92, irakilaisilla 89, vietnamilaisilla 76 ja somalialaisilla 75 prosenttia.
Luvut ovat vuoden 1998 kotouttamislakiesityksestä, joka perusteli niillä lain tarpeen. Ne ovat lähtötaso, jota vasten myöhempiä työllisyyslukuja voi lukea.
Hallituksen esitys 66/1998 vp, luku 3.2, EdilexUlkomaalaisvirasto ratkaisi vuonna 1997 yhteensä 742 turvapaikka-asiaa. Turvapaikan sai neljä henkilöä, suojelun tarpeen perusteella oleskeluluvan 16 ja humanitaarisista syistä 231. Vuosina 1995–1998 varsinainen turvapaikka myönnettiin 4, 11, 4 ja 7 hakijalle vuodessa.
Luvut ovat hallituksen vuoden 2002 ulkomaalaislakiesityksen taulukosta. Ne kertovat, että 1990-luvun jälkipuolella maahan jäätiin lähes yksinomaan humanitaarisen luvan turvin, ei pakolaisaseman.
Hallituksen esitys 265/2002 vp, taulukko 3, lähde Ulkomaalaisvirasto, EdilexValtioneuvosto teki 16.10.1997 periaatepäätöksen maahanmuutto- ja pakolaispoliittisesta ohjelmasta, ensimmäisestä laatuaan. Sen mukaan "kielen ja yhteiskunnan pelisääntöjen nopea omaksuminen on Suomessa menestymisen edellytys". Ohjelmassa esitettiin pakolaiskiintiön korottamista vuosittain sadalla hengellä tuhannen pakolaisen kiintiöön saakka.
Kiintiö oli 500 vielä vuonna 1997. Rinteen hallitus lupasi vuonna 2019 nostaa sen vähintään 850:een, ja vuonna 2023 se oli 1 050. Saman vuoden kesäkuussa seuraava hallitus laski sen 500:aan.
Hallituksen esitys 66/1998 vp, luvut 1 ja 5.1, Edilex, siteeraten ohjelmaaPerheenyhdistämisen kautta otettiin vastaan 464 pakolaisten omaista, vuosikymmenen eniten. Vuonna 1999 heitä oli 155.
Julkinen keskustelu oletti perheenyhdistämisen kasvavan jatkuvasti. Työministeriön sarjassa se huipentui juuri tänä vuonna.
Pentikäinen, Loputon matka, Työpoliittinen tutkimus 274 (2005), taulukko 1, lähde työministeriöHallitus antoi esityksen kotouttamislaiksi. Sen mukaan "Suomen väestöstä oli vuoden lopussa 1997 ulkomaan kansalaisia noin 80 600 henkilöä eli noin 1,5 %. Vastaava luku vuoden 1990 alussa oli noin 0,4 %." Pakolaisväestö oli noin 15 500 henkeä. Työlupamenettelyn kautta tulleita arvioitiin olevan alle 10 000.
Vuoden 1998 talousarviossa oli varauduttu 600 kiintiöpakolaiseen ja 500 perheenjäseneen. Kiintiöpakolaisia otettiin vastaan 308.
Hallituksen esitys 66/1998 vp, luvut 3.1 ja 5.1, EdilexSama esitys myönsi vastaanoton ongelmat: "Majoitusaikojen keskiarvo on yli vuosi." Noin joka kymmenes turvapaikanhakija otettiin säilöön, ja säilöönotto toteutettiin tiloissa, jotka oli tarkoitettu rikoksesta epäillyille, "vaikka näin ei kansainvälisten sopimusten mukaisesti tulisi menetellä".
Joulukuussa 1997 vastaanottokeskuksia oli 11 ja majoituspaikkoja 1 250. Vuonna 2015 keskuksia oli lopulta noin 140. Mitä vastaanotto maksaa nyt, on koottu vastaanoton kustannuksiin.
Hallituksen esitys 66/1998 vp, luvut 2.2 ja 3.8, EdilexLaki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999) tuli voimaan 1.5.1999. Kotouttaminen sai ensimmäisen kerran oman lakinsa.
Laki sitoi tuen velvoitteisiin. Työmarkkinatukea sai kolmena ensimmäisenä vuonna vain kotoutumistukena, ja toimeentulotuen perusosaa voitiin alentaa 20 prosenttia, jos maahanmuuttaja kieltäytyi kotoutumissuunnitelmasta, ja toistuvasti kieltäytyvältä 40 prosenttia. Rakenne on yhä kotoutumistuen perusta. Mitä kotouttaminen maksaa ja mihin se yltää, on kotouttamisen kustannuksissa.
Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta 493/1999, FinlexSuomi ilmoitti 23.4.1999 ottavansa vastaan tuhat Kosovosta evakuoitua kahden viikon aikana. Ensimmäisellä viikolla tuli 500, joista 164 Joutsenon vastaanottokeskukseen. Työministeriön mukaan osa tulijoista oli huonokuntoisia.
YK:n pakolaisjärjestö esitti vastaanottopyynnön Suomelle samana päivänä. Samana keväänä Suomeen tuli myös yli tuhat Slovakian romanien turvapaikkahakemusta.
Yle 23.4.1999, Suomeen tuhat Kosovon pakolaistaSomalian kansalaisia asui Suomessa vuoden lopussa 4 410, lähes tuhat vähemmän kuin vuotta aiemmin. Somalinkielisiä oli kuitenkin 6 251, enemmän kuin koskaan. Ero selittyy sillä, että 1 208 somalialaista sai Suomen kansalaisuuden tänä vuonna ja 476 edellisenä, kun ensimmäiset 1990-luvun alun tulijat täyttivät asumisaikavaatimuksen.
Kansalaisuustilastot alkavat tästä näyttää eri kuvaa kuin kielitilastot. Kaikki myöhemmät väitteet somalialaisten määrästä riippuvat siitä, kumpaa lukua käytetään.
Tilastokeskus, väestörakenne ja Suomen kansalaisuuden saaneet, StatFin 11rg, 11rl ja 11l3Suomi asetti heinäkuussa 1999 viisumipakon Slovakian kansalaisille sen jälkeen, kun maasta oli tullut noin 1 100 romanien turvapaikkahakemusta. Yle kertoi 8.7.1999, että kymmenet olivat jo palaamassa kotimaahansa.
Slovakian hakijoita oli vuonna 1999 yhteensä 1 516. Vuonna 2001 heitä oli 88. Viisumipakko raukesi, kun Slovakia liittyi EU:hun 1.5.2004.
Yle 8.7.1999, ja hallituksen esitys 15/2000 vpEVAn pitkän väestökysymyksen sarja alkoi keväällä 1999, ja se alkoi sarjansa pohjalta. Väitteen, jonka mukaan väestön ikääntyminen ja uhkaava vähentyminen edellyttävät ulkomaalaisten muuton helpottamista, hyväksyi 18 prosenttia ja torjui 61. Tästä tasosta mitataan se 29 prosenttiyksikön siirtymä, johon EVA viittasi vuonna 2021.
EVAn Arvopankki, osuus laskettu vastausjakauman lukumääristä. Arvopankki julkaisee painottamattomat vastausmäärät, joten osuus voi poiketa prosenttiyksikön tai kaksi EVAn omista painotetuista julkaisuluvuista · EVAn Arvo- ja asennetutkimus, kevät 1999, n = 2 186Nopeutettu turvapaikkamenettely säädettiin kesällä 2000. Turvallisesta alkuperämaasta tulevan hakemus oli ratkaistava seitsemässä päivässä. Perusteluissa kerrottiin, että vuonna 1999 tehtiin 3 106 turvapaikkahakemusta, joista 1 516 tuli Slovakiasta, ja että turvapaikan sai 29 henkilöä.
Vuonna 2001 Slovakiasta tuli 88 hakijaa ja Puolasta kolme. Vuoden 2003 ulkomaalaislakiesitys totesi, että lain tavoite oli toteutunut hyvin.
Hallituksen esitys 15/2000 vp, EdilexHistorialliset etniset vähemmistömme ja maahanmuuttajat tuovat Suomelle kielitaitoa, kulttuuriosaamista ja muita voimavaroja, joita olemme vasta hyvin pienessä mittakaavassa osanneet yhteiseksi hyväksi hyödyntää. Uutisointi, joka mahdollistaa kokonaisen etnisen ryhmän tuomitsemisen tai kaikki maahanmuuttajat yleistävän leimaamisen rikollisiksi ja tukien väärinkäyttäjiksi tulee aina välttää.
Puhe Euroopan kulttuurisäätiön seminaarissa Maahanmuuttaja kahden kulttuurin välissä vuosi Slovakian romanien turvapaikkakiistan jälkeen. Presidentti totesi samassa puheessa ulkomaan kansalaisten osuuden, 1,8 prosenttia, olevan Länsi-Euroopan alhaisin.
Tasavallan presidentin kanslia, presidentti Halosen puheet: Euroopan kulttuurisäätiön seminaari 31.10.2000Tilastokeskuksen väestöennusteessa 1.10.2001 todettiin: "Vuotuiseksi nettomaahanmuutoksi on oletettu 5 000 henkeä." Ennuste arvioi väkiluvun kasvavan vuoteen 2023 asti ja kääntyvän sen jälkeen laskuun.
Toteutunut nettomaahanmuutto oli vuonna 2001 yhteensä 5 802 ja ylitti oletuksen joka vuosi sen jälkeen. Vuodesta 2007 alkaen se oli yli kaksinkertainen oletukseen nähden. Oletus koski koko ennustejaksoa, ei vain yhtä vuotta.
Tilastokeskus, väestöennuste 2001, tiedote 1.10.2001Siirtymäaikojen tulee olla joustavia ja niiden mahdolliseen lyhentämiseen voidaan ottaa kolmikantaisesti kantaa aikanaan.
Siirtymäaika tarkoitti oikeutta pitää uusien EU-maiden työntekijät poissa työmarkkinoilta enintään seitsemän vuotta liittymisen jälkeen. Suomi otti sen käyttöön Viron ja Puolan liittyessä 2004 ja luopui siitä 1.5.2006. SAK kannatti rajoitusta, mutta varoitti että se kierretään lähettämällä työntekijät palveluntarjoajina. Juuri sitä työministeri Filatov piti viisi vuotta myöhemmin syynä luopua siitä.
SAK, tiedote 27.4.2001Yhteiskunnan kasvaminen monikulttuuriseksi on rikkaus ja mahdollisuus. Se edellyttää suvaitsevaisuutta ja avoimuutta vuorovaikutukselle. Uusien kulttuurien ei tarvitse viedä suomalaisuudesta ja suomalaisuudelta mitään pois, vaan ne voivat laajentaa tilaa elää ja toimia.
Puhe Suomen Akatemian seminaarissa Suomi monikulttuurisessa maailmassa kaksi viikkoa syyskuun 11. päivän iskujen jälkeen. Presidentti totesi, että vaikka työvoiman vähetessä puhutaan maahanmuuttajien tarpeesta, heidät koetaan silti uhkaksi.
Tasavallan presidentin kanslia, presidentti Halosen puheet: Suomen Akatemian seminaari 27.9.2001Hallitus antoi 1.11.2002 esityksen uudeksi kansalaisuuslaiksi. Sen mukaan "Suomen kansalainen säilyttäisi kansalaisuutensa vaikka saisi hakemuksesta tai siihen verrattavalla tavalla vieraan valtion kansalaisuuden". Samalla kansalaisuuden saaminen hakemuksesta edellyttäisi pääsääntöisesti kuuden vuoden asumista aiemman viiden sijasta.
Esitys totesi, ettei aiemmin ollut pidetty suotavana, että Suomeen syntyisi vähemmistöjä, joilla on kahden valtion kansalaisuus. Laki tuli voimaan 1.6.2003. Kaksoiskansalaisia oli vuoden 2002 lopussa 18 041 ja vuoden 2025 lopussa 197 944. Asumisaika lyhennettiin viiteen vuoteen 2011 ja pidennettiin kahdeksaan 2024.
Hallituksen esitys 235/2002 vp, Edilex, ja Tilastokeskus, väestörakennePaavo Lipposen toinen hallitus antoi 20.12.2002 esityksen ulkomaalaislain kokonaisuudistukseksi. Perusteluissa todettiin: "Suomessa oleskelevien ulkomaalaisten määrä on noussut kymmenessä vuodessa 1990-luvun alun noin 25 000 ulkomaalaisesta yli 100 000:een." Pitkiä käsittelyaikoja pidettiin ongelmana, joka näkyi oikeusasiamiehelle tehdyissä kanteluissa.
Esitys raukesi, kun eduskunta lopetti työnsä ennen maaliskuun 2003 vaaleja. Seuraava hallitus antoi sen uudelleen kesäkuussa 2003, ja laki tuli voimaan 1.5.2004. Eduskunta oli edellyttänyt kokonaisuudistusta jo vuonna 1998.
Hallituksen esitys 265/2002 vp, Edilex, ja hallituksen esitys 28/2003 vpSisäministeri Ville Itälä (kok.) kiirehtii virallisen siirtolaispolitiikan luomista Suomeen. Euroopan neuvoston ministerikokouksessa maanantaina puhuneen Itälän mukaan hoitoalalla tarvitaan ulkomaista työvoimaa jo lähivuosina.
Ylen uutinen Euroopan neuvoston siirtolaisministerien kokouksesta Helsingissä. Samassa uutisessa Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton Johannes Koroma sanoi, että on korkea aika päättää Suomen maahanmuuttajapolitiikasta. Uusi ulkomaalaislaki oli valmisteilla.
Yle Uutiset 17.9.2002: Siirtolaiskokous korosti yhteistyötäMatti Vanhasen ensimmäisen hallituksen ohjelmassa 24.6.2003 luvattiin: "Huoltosuhteen edellyttäessä hallitus edistää työperusteista maahanmuuttopolitiikkaa." Ohjelma lupasi myös joustavan siirtymäajan EU:n laajentuessa ja erillisen maahanmuuttopoliittisen ohjelman.
Kaikki kolme toteutuivat aikataulussa: ulkomaalaislaki 301/2004, siirtymäaikalaki 309/2004 ja maahanmuuttopoliittinen ohjelma 19.10.2006. Miten tulon peruste näkyy työllisyydessä kaksi vuosikymmentä myöhemmin, on maahantulon perusteissa.
Pääministeri Matti Vanhasen hallituksen ohjelma 24.6.2003, valtioneuvoston julkaisuarkistoTyöministeriön Työvoima 2020 -ennusteesta kerrottiin syyskuussa 2003: "Kun työvoiman poistuma ylittää työmarkkinoille tulevan työvoiman määrän vuosittain runsaalla 10 000 henkilöllä kuluvan vuosikymmenen lopulla, nousee vuosittainen erotus jo vajaaseen 20 000 henkilöön ensi vuosikymmenellä."
Samassa artikkelissa varoitettiin: "On vaarana, että meillä on yhtä aikaa suuri joukko työttömiä ja suuri työvoimapula." Työikäisten määrä kääntyi laskuun vuoden 2010 tienoilla, mutta vuoden 2009 taantuman jälkeen työttömyys ei kääntynyt pysyvästi laskuun ja työvoimapulasta puhuttiin laajasti vasta 2020-luvulla.
Tilastokeskus, Tietoaika 9.9.2003, työmarkkinaneuvos Matti SihtoSuomella ei voi olla väestöpolitiikastamme poikkeavaa maahanmuuttaja- ja siirtolaispolitiikkaa vaan nämä on nivottava osaksi yleistä väestöpolitiikkaamme.
Puolue sai vaaleissa kolme paikkaa. Sen ääniharava Tony Halme keräsi Helsingissä 16 390 ääntä, viisinkertaisesti sen, mitä puheenjohtaja Timo Soini oli ennen vaaleja arvellut.
Perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelma 2003, ja Yle Elävä arkistoMaahanmuuttajat ovat Suomelle rikkaus. Suomi tarvitsee selkeän maahanmuuttopolitiikan, jossa erotetaan toisistaan pakolaisuus ja työperusteinen maahanmuutto.
Ohjelma maaliskuun 2003 eduskuntavaaleihin. Se vaati työperusteisen maahanmuuton helpottamista. Hallituksen esitys uudeksi ulkomaalaislaiksi annettiin eduskunnalle kesäkuussa.
Vihreän liiton eduskuntavaaliohjelma 2003, Pohtiva-arkistoUusi ulkomaalaislaki (301/2004) tuli voimaan 1.5.2004, samana päivänä kun Viro, Latvia, Liettua ja Puola liittyivät EU:hun. Suomi piti näiden maiden työntekijöille siirtymäajan rajoitukset toukokuuhun 2006.
Ulkomaalaislaki 301/2004, FinlexLaajentumisen muuttoennusteista kirjoitettiin samana vuonna: "Virosta Suomeen tulisi tuolloin 15 000 henkilöä vuodessa ja muista nykyisistä hakijamaista yhteensä 1 000 henkilöä vuodessa." Matalampien arvioiden mukaan Virosta muuttaisi 4 000–5 000 henkeä vuodessa.
Viron kansalaisia asui Suomessa vuoden 2004 lopussa 14 000 ja vuoden 2009 lopussa 25 510. Kasvu oli 2 000–3 000 vuodessa, eli matalampien arvioiden tasoa.
Elli Heikkilä ja Taru Järvinen, Talous & Yhteiskunta 1/2004Väestöliiton väestöpoliittisessa ohjelmassa asetettiin vuotuiseksi muuttovoittotavoitteeksi 7 000 henkeä. Ohjelma esitti, että Suomi siirtyisi aktiiviseen maahanmuuttoon.
Tavoite ylittyi joka vuosi vuodesta 2005 alkaen. Kymmenen vuotta myöhemmin esitetyt luvut olivat viisinkertaisia.
Väestöliitto, Väestöpoliittinen ohjelma 2004, lainattuna teoksessa Olemme muuttaneet 2005Soinin mielestä lakiin pitää sisällyttää jo monissa muissakin EU-maissa käytössä oleva todellinen pikakäännytys ilmeisen perusteettomissa turvapaikan hakutapauksissa.
Eduskunta viimeisteli uutta ulkomaalaislakia ja oli juuri hylännyt nopeammat pikakäännytykset. Samassa uutisessa vasemmistoliiton Suvi-Anne Siimes vaati, että hakemukset käsitellään jatkossakin yksilöllisesti.
Yle Uutiset 27.3.2004: Turvapaikkahakemusten käsittelyajoista erimielisyyttäSuomessa työskentelevät ulkomaalaiset eivät ole yhteiskunnan kannalta kustannus eivätkä muodosta erityistä kilpailuasetelmaa suomalaisille
Teollisuuspäivien puhe Raisiossa kaksi päivää ennen EU:n laajentumista ja uuden ulkomaalaislain voimaantuloa. Työnantajat vastustivat uusien jäsenmaiden työntekijöille asetettua kahden vuoden siirtymäaikaa.
Yle Uutiset 29.4.2004: TT: Ulkomaista työvoimaa tarvitaanJohtuuko se anteliaasta vastaanottojärjestelmästä korkeine päivärahoineen vai mistä, mutta turvapaikkashoppailu on saatava EU:ssa yhteisvoimin rajoitettua.
Rajamäen mukaan heinäkuussa 2005 noin 70 prosenttia hakijoista oli perusteettomia. Turvapaikanhakijoita oli vuonna 2005 yhteensä 3 574 ja vuonna 2007 enää 1 505. Rahana maksettu toimeentulotuki korvattiin vastaanottorahalla vasta 2011.
MTV3 21.8.2005, Sunnuntaisuomalaisen haastatteluEn näe esteitä sille, että vastaanotettavien määrää voisi lisätä. Valtaosa maahanmuutosta tapahtuu kuitenkin muilla perusteilla, ja sitä on tarkasteltava EU-maiden yhteisten sääntöjen puitteissa.
Kotimaa-lehden 100-vuotisjuhlanumeron haastattelu, jossa presidentiltä kysyttiin, voisiko Suomi ottaa lisää pakolaisia. Haastattelu tehtiin viikkoja Ranskan lähiömellakoiden jälkeen.
Kotimaa 2.12.2005, tasavallan presidentin kanslian arkisto (presidentti Halosen puheet ja haastattelut)Suomi ei aikanaan ottanut käyttöön siirtymäaikaa palveluille, mutta käyttää siirtymäaikaa työvoiman liikkuvuuteen. Tämä on johtanut siihen, että työ on verhoutunut palveluiksi.
Työmarkkinajärjestöt ja valtio sopivat samana päivänä, ettei uusien EU-maiden työntekijöiden siirtymäaikaa jatketa. Rajoitukset päättyivät 1.5.2006. Viron kansalaisia asui Suomessa vuoden 2006 lopussa 17 599 ja kolme vuotta myöhemmin 25 510.
Yle 10.2.2006Valtioneuvosto teki 19.10.2006 periaatepäätöksen hallituksen ensimmäisestä maahanmuuttopoliittisesta ohjelmasta. Ohjelmassa linjattiin, että Suomen tulee tehdä vetovoimatekijöitään aikaisempaa tunnetummiksi, yksinkertaistaa työntekijöiden oleskelulupajärjestelmää ja lisätä ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää.
Ohjelma kirjoitettiin työvoimapulan varalle. Kolme vuotta myöhemmin sen jatko-ohjelma todettiin taantuman vuoksi osin ennenaikaiseksi ja oleskelulupauudistus siirtyi.
Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma 19.10.2006, siteerattuna työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelmassa 2009Siirtolaisuusinstituutin tutkijat huomauttivat, että tilapäisesti työhön tulevat eivät kirjaudu maahanmuuttotilastoihin lainkaan. Esimerkkinä he kertoivat, että vuonna 2006 Suomessa kävi töissä 12 000 virolaisrakentajaa.
Viron kansalaisia asui Suomessa saman vuoden lopussa 17 599. Ero kertoo, kuinka paljon työvoiman liikkuvuutta jää tilastojen ulkopuolelle.
Heikkilä ja Pikkarainen, Väestön ja työvoiman kansainvälistyminen nyt ja tulevaisuudessa, Siirtolaisuusinstituutti 20081300 turvapaikanhakijaa katosi jäljettömiin vastaanottokeskuksistamme pelkästään vuonna 2005.
Ohjelma vaati perusteettomien hakijoiden pikakäännytystä. Puolue sai vuoden 2007 vaaleissa 4,1 prosenttia ja viisi paikkaa.
Perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelma 2007, PohtivaMatti Vanhasen toisen hallituksen ohjelmassa 19.4.2007 luvattiin kaksi asiaa: "Ulkomaalaisvirasto muutetaan maahanmuuttovirastoksi" ja "Saatavuusharkinnasta luovutaan asteittain."
Virasto nimettiin uudelleen 1.1.2008. Saatavuusharkinta on yhä voimassa vuonna 2026, eli lupaus on ollut auki lähes kaksi vuosikymmentä.
Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma 19.4.2007, valtioneuvoston julkaisuarkistoTyöministeriön Työvoima 2025 -raportti käytti laskelmissaan 7 500 hengen vuotuista nettomaahanmuuttoa. Työ- ja elinkeinoministeriön oma selvitys kertoi vuotta myöhemmin, että vuonna 2007 nettomaahanmuutto oli lähes 13 000 henkeä.
Toteutunut luku oli 13 586. Selvityksen johtopäätös oli, että maahanmuutto riittää korvaamaan työvoiman vähenemisen vain jos sekä muuttovoitto kasvaa olennaisesti että maahanmuuttajien työvoimaosuus nousee.
TEM analyyseja 2/2008, Kai Torvi, Maahanmuutto vastauksena työvoiman saatavuuteenSuomessa aletaan hitaasti ymmärtää, että maahanmuutto voi olla hyvä asia suomalaiselle yhteiskunnalle.
Ohjelman avauslause työvoimapulan vuonna. Samana keväänä maan ensimmäinen maahanmuuttoministeri Astrid Thors sanoi Ylelle, että Suomeen tarvitaan ulkomailta vuosittain vähintään 10 000 uutta työntekijää.
Vihreä liitto: Maahanmuuttajat töissä Suomessa, tarvitsemme uutta maahanmuuttopolitiikkaa (2007), Pohtiva-arkistoMaahanmuuttopolitiikassa Perussuomalaiset Nuoret kannattavat periaatetta "maassa maan tavalla". Näemme monikulttuurisuuden vaalimisen oman suomalaisen ja länsimaisen kulttuurimme kustannuksella lyhytnäköisenä.
Puoluelehden eduskuntavaalinumero. Kirjoittaja oli vaaleissa ehdokkaana ja nousi eduskuntaan 2011. Puolue sai maaliskuun 2007 vaaleissa 4,1 prosenttia ja viisi paikkaa.
PerusSuomalainen 1/2007, Itsenäisesti ajattelevat: Perussuomalaiset Nuoret, s. 12Jaakkolan sarjan viimeinen mittaus, ja sen salliva ääripää työperäisessä muutossa. Ulkomaalaisia työnhakijoita olisi ottanut vastaan nykyistä vähemmän enää joka neljäs, ja useampi olisi ottanut enemmän kuin vähemmän. Pakolaisten osalta muutos oli pienempi: enemmän ottavia oli 27 prosenttia.
Magdalena Jaakkola, Maahanmuuttajat suomalaisten näkökulmasta, Helsingin kaupungin tietokeskus 1/2009Ulkomaalaisviraston nimi muutettiin Maahanmuuttovirastoksi 1.1.2008.
Leitzinger (toim.) 2010, Mansikkamaan vartijat, s. liite s. 186, lainaa: asetus 1104/2007Lokakuun kunnallisvaaleissa perussuomalaiset kasvatti kannatustaan kaikista puolueista eniten. Tilastokeskuksen mukaan puolueen kannatus oli 5,4 prosenttia, 4,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisissä kuntavaaleissa, ja se sai 137 758 ääntä.
Kolme vuotta myöhemmin eduskuntavaaleissa puolue sai 19,1 prosenttia. Maahanmuutto oli tuolloin noussut vaaliteemaksi ensimmäistä kertaa.
Tilastokeskus, kunnallisvaalit 2008, vahvistettu tulosSana maahanmuuttokriittinen vakiintui julkiseen kieleen vuoden 2008 tienoilla. Sen ottivat käyttöön ne, joita se kuvaa, ja tiedotusvälineet omaksuivat sen vuoden 2008 kunnallisvaalien jälkeen.
Joulukuussa 2017 osa toimituksista siirtyi hetkeksi sanaan maahanmuuttovastainen ja palasi vuonna 2018 entiseen. Kumpi sana valitaan, on itsessään ollut kiistan aihe koko ajan.
Jarkko S. Tuusvuori, niin & näin 3/2018, Takapakkia maahanmuuttajavastaisuuden käsittelyssäKoska pakolaisuuden tarkoitus ei ole elintasopakolaisuus ja jääminen Suomeen, vaan paluu takaisin lähtömaahan, on oleskelu täysin vieraassa kulttuurissa omiaan luomaan turhautuneisuutta ja erilaisia lieveilmiöitä, jotka aiheuttavat usein turvattomuutta kantaväestölle.
Puolueneuvoston Järvenpäässä hyväksymä ohjelma lokakuun 2008 kunnallisvaaleihin, joissa perussuomalaiset nousivat 5,4 prosenttiin ja Jussi Halla-aho valittiin Helsingin valtuustoon.
Perussuomalaisten kunnallisvaaliohjelma 2008, luku 10.4, Pohtiva-arkistoKotoutuminen on edellytys maahanmuuton kasvulle. Kielen oppimisella on tärkeä rooli kotoutumisprosessissa, mutta sitä ei voida asettaa sitovaksi velvollisuudeksi.
EU:n oikeus- ja sisäministerien epävirallinen kokous Cannesissa, jossa Ranska esitteli maahanmuuttosopimustaan. Ministeri torjui sitovan kielivaatimuksen.
Yle Uutiset 7.7.2008: Thors korostaa maahanmuuttajien kotouttamisen tärkeyttäTurvapaikanhakijoita saapui 5 988, siihen mennessä eniten. Vastaanoton kokonaiskustannukset olivat noin 84 miljoonaa euroa, kun ne edellisenä vuonna olivat noin 33 miljoonaa.
Määrä laski seuraavana vuonna ja pysyi runsaassa kolmessa tuhannessa vuoteen 2014 asti. Vuonna 2015 hakijoita oli 32 476. Kuinka moni hakemus johtaa suojeluun, on suojelun tarpeessa ja hyväksymisasteissa.
Hallituksen esitys 266/2010 vp, FinlexValtioneuvosto hyväksyi 5.11.2009 työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelman. Sen mukaan "työvoiman tarjonta alkaa jo ensi vuosikymmen alussa nopeasti supistua, jolloin työvoimapula on edessä nykyisen taantuman mentyä ohi". Ohjelma totesi myös, ettei ennusteista voi suoraan johtaa tarvittavien ulkomaisten työntekijöiden määrää.
Taantuman jälkeen työttömyys ei kääntynyt pysyvästi laskuun, ja laaja puhe työvoimapulasta alkoi vasta 2020-luvulla. Ohjelma ei asettanut vuositavoitetta.
Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelma, valtioneuvoston periaatepäätös 5.11.2009Helsingin käräjäoikeus tuomitsi 8.9.2009 kansanedustaja Jussi Halla-ahon 30 päiväsakkoon uskonrauhan rikkomisesta. Syyte kiihottamisesta kansanryhmää vastaan hylättiin. Hovioikeus pysytti tuomion vuonna 2010.
Korkein oikeus muutti ratkaisua vuonna 2012 ja tuomitsi myös kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Yle 8.9.2009Magdalena Jaakkolan asennetutkimusten sarja julkaistiin kokonaisuutena. Niiden mukaan vuonna 1993 kuusi kymmenestä suomalaisesta olisi ottanut vastaan nykyistä vähemmän ulkomaalaisia työnhakijoita. Vuonna 2007 näin ajatteli enää joka neljäs, ja useampi olisi ottanut vastaan enemmän kuin vähemmän.
Sarja alkoi vuonna 1987 ja mittasi samat kysymykset viisi kertaa. Pakolaisia koskeva mielipide liikkui eri tahtiin: enemmän vastaanottavia oli 41 prosenttia vuonna 1987, 20 prosenttia vuonna 1993 ja 27 prosenttia vuonna 2007.
Magdalena Jaakkola, Maahanmuuttajat suomalaisten näkökulmasta, Helsingin kaupungin tietokeskus 1/2009Työperäisen maahanmuuton aktiiviseen tukemiseen voitaisiin panostaa samalla tavoin kuin suomalaisen tavara- ja palveluviennin edistämiseen.
Raportti alkoi toteamuksella, että vain reilu vuosi aiemmin puhuttiin työvoimapulasta ja nyt työttömyydestä. Ehdotettu valtiollinen rekrytointiorganisaatio toteutui myöhemmin Talent Boost -ohjelmana.
EVA, Jaakko Pehkonen, Pulaa työstä ja työvoimasta 9.6.2009Kokoomuksen työryhmä esitti toukokuussa 2009 ikätestauksen kirjaamista lakiin, perheenyhdistämisen rajaamista ydinperheeseen ja perusteettomien hakemusten vähentämistä.
Ikätestaus tuli ulkomaalaislakiin 1.8.2010. Perheenyhdistämisen rajaamista ydinperheeseen ei toteutettu tuolloin.
Kokoomus, Realismia turvapaikkapolitiikkaan, resursseja kotoutumiseen, 15.5.2009Kaikki suomalaiset vanhat puolueet ja vihreät tukevat estotta maahanmuuton rajua lisäämistä ns. työvoimapulan nimissä. Perussuomalaiset kannattavat kansallisesti vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa, jonka lähtökohtana on periaate "maassa maan tavalla", joka periaate sisältää myös aktiivisen halun työllistyä.
Kesäkuun 2009 eurovaalien ohjelma. Timo Soini sai vaaleissa 130 432 ääntä jätettyään Halla-ahon listan ulkopuolelle.
Perussuomalaisten EU-vaaliohjelma 2009, luku Maassa maan tavalla, Pohtiva-arkistoHuono maahanmuutto ei ole luonnonvoima. Se on poliittinen valinta.
Manifesti vaati muun muassa rahallisen toimeentulotuen lopettamista vastaanottokeskuksissa ja ehdollista kansalaisuutta. Vastaanottoraha korvasi toimeentulotuen 2011 ja kansalaisuuden asumisaikavaatimus nousi kahdeksaan vuoteen 2024. Allekirjoittajista tuli myöhemmin puolueen puheenjohtaja, eduskunnan puhemies ja ministereitä.
Nuiva vaalimanifesti 2010, teksti kokonaisuudessaan Anssi Joutsenlahden blogissa 25.11.2010Helsingin, Espoon ja Vantaan yhteisessä ennusteessa maaliskuussa 2010 arvioitiin, että Helsingin seudun vieraskielinen väestö kasvaa nykyisestä 100 000:sta 250 000:een ja osuus 15 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Helsingissä osuus oli tuolloin 9,6 prosenttia.
Kolme vuotta myöhemmin samat kaupungit nostivat vuoden 2030 arvion lähes 300 000:een. Ennuste oli siis liian matala jo ennen vuotta 2015.
Helsingin kaupungin tietokeskus, Vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudulla 2010–2030Ulkomaalaislain muutos tuli voimaan 1.8.2010. Iän selvittäminen oikeuslääketieteellisellä tutkimuksella kirjattiin lakiin, ja kansainvälistä suojelua saaneen perheenyhdistäminen edellytti jatkossa riittävää toimeentuloa, jos perhe oli muodostettu vasta Suomeen tulon jälkeen.
Perhesidehakemuksia pantiin vireille vuonna 2011 yli 2 000 ja vuosina 2012 ja 2013 hieman alle 600 vuodessa.
Hallituksen esitys 240/2009 vp, ja Maahanmuuton ja kotouttamisen suunta 2011–2014Ylen MOT-ohjelma Maahanmuuton hinta esitti joulukuussa 2010, että Suomeen odotettiin saman vuoden aikana noin 5 000 uutta perheenjäsentä, pääasiassa Somaliasta ja Irakista.
Suojelua saaneiden perhesidehakemukset romahtivat saman vuoden lakimuutoksen jälkeen yli kahdesta tuhannesta alle kuuteensataan vuodessa.
Yle MOT, Maahanmuuton hinta, 2010Mutta jos vetotekijä on se, että meillä on oikeudenmukainen käsittelyjärjestelmä, niin siitä tekijästä en halua luopua.
Ykkösaamun haastattelu ennätyksellisen turvapaikkavuoden 2009 ja ministeriin kohdistuneiden uhkausten jälkeen. Hän vaati laajaa tuomiota vihapuheelle ja kutsui suomalaista rasismia hienostuneeksi.
Yle Uutiset 10.4.2010: Thors: Suomalainen rasismi muuttanut muotoaanJyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa 22.6.2011 todettiin: "Maahanmuuttajat ovat pysyvä ja tervetullut osa suomalaista yhteiskuntaa." Ohjelma asetti tavoitteeksi maahanmuuttajien työllisyysasteen nostamisen ja työttömyyden puolittamisen.
Hallituksen oma loppukatsaus tammikuussa 2015 kertoi, että ulkomaalaisten työttömyysaste oli vaihdellut vuosina 2008–2013 25 ja 30 prosentin välillä ja oli vuoden 2013 lopussa 28,6 prosenttia. Työttömyys ei puolittunut.
Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011, ja Maahanmuuton ja kotouttamisen suunta 2011–2014Eduskuntavaaleissa perussuomalaiset sai 19,1 prosenttia äänistä ja 39 paikkaa. Kannatus kasvoi 15,0 prosenttiyksikköä ja puolue sai 560 075 ääntä.
Puolueen kannatus oli 17,7 prosenttia vuonna 2015, 17,5 prosenttia vuonna 2019 ja 20,1 prosenttia vuonna 2023.
Tilastokeskus, eduskuntavaalit 2011, vahvistettu tulosTulevina vuosina tarvitsemme maahanmuuttajia työvoimana, kun väestömme vanhenee ja työelämään tulevien määrä supistuu. Maahanmuuttajat tuovat mukanaan monipuolista inhimillistä, sosiaalista ja kulttuurista pääomaa kielitaito mukaan lukien.
Ohjelma Työ on paras kotouttaja julkaistiin kuusi viikkoa ennen vaaleja ja alkoi otsikolla Erilaisuus on rikkautta. Puolueen puheenjohtaja Päivi Räsänen nousi vaalien jälkeen sisäministeriksi.
Kristillisdemokraattien maahanmuuttopoliittinen ohjelma 3.3.2011, Pohtiva-arkistoTyöperätön maahanmuutto tulee Suomelle kalliiksi.
Ohjelman luku Perussuomalaiset paremman maahanmuuttopolitiikan puolesta väitti, että suurin osa turvapaikanhakijoista on liikkeellä taloudellisista syistä. Puolue sai huhtikuun vaaleissa 39 paikkaa.
Perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelma 2011, luku 9.2, Pohtiva-arkistoPerussuomalaisten vaalivoiton keväänä EVAn sarja kävi finanssikriisin jälkeisessä pohjassaan. Väestösyistä maahanmuuttoa olisi helpottanut 25 prosenttia ja torjui 56, mikä on sarjan jyrkin torjuva lukema vuoden 1999 jälkeen. Kymmenen vuotta myöhemmin samat luvut olivat 48 ja 34.
EVAn Arvopankki, osuus laskettu vastausjakauman lukumääristä. Arvopankki julkaisee painottamattomat vastausmäärät, joten osuus voi poiketa prosenttiyksikön tai kaksi EVAn omista painotetuista julkaisuluvuista · EVAn Arvo- ja asennetutkimus, kevät 2011, n = 1 912Korkein oikeus tuomitsi 8.6.2012 Jussi Halla-ahon myös kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Perusteluissa todettiin, että kirjoituksen väitteet "ovat omiaan herättämään suvaitsemattomuutta, halveksuntaa ja mahdollisesti jopa vihaa niiden kohteena olevaa kansanryhmää kohtaan". Sakot nousivat 30:stä 50 päiväsakkoon.
Ratkaisu on yhä ennakkopäätös siitä, missä poliittisen puheen raja kulkee. Tuomitusta tuli 2017 puolueensa puheenjohtaja ja 2023 eduskunnan puhemies.
Korkein oikeus KKO:2012:58, 8.6.2012, perustelut lainattuna Kansan Uutiset 12.6.2012Tilastokeskuksen väestöennusteessa 28.9.2012 todettiin: "Vuotuiseksi nettomaahanmuutoksi on ennusteessa oletettu 17 000 henkeä." Ennuste arvioi väkiluvuksi vuonna 2060 noin 6,23 miljoonaa.
Se on korkein luku, jonka mikään Tilastokeskuksen ennuste on vuodelle 2060 antanut. Kuusi vuotta myöhemmin sama laitos ennusti väkiluvun kääntyvän laskuun jo 2035.
Tilastokeskus, väestöennuste 2012, tiedote 28.9.2012Vihreä kunta on avoin ja toivottaa erilaiset ihmiset tervetulleiksi. Hyödynnämme monikulttuurisuuden mahdollisuudet, tuemme maahanmuuttajien kotoutumista ja innostumme alakulttuureista.
Ohjelma lokakuun 2012 kunnallisvaaleihin, luku Millainen on vihreä kunta.
Vihreän liiton kunnallisvaaliohjelma 2012, Pohtiva-arkistoKoska osa pakolaisaseman tai toissijaisen suojeluaseman saaneista Suomen somaleista lomailee Somaliassa, heidän ei enää voida katsoa tarvitsevan Suomen tarjoamaa suojelua
Kirjallinen kysymys, jossa vaadittiin somalialaisten suojeluaseman uudelleenarviointia Mogadishun rauhoituttua. Pekka Haavisto vastasi samana päivänä, että oli vielä liian aikaista sanoa, onko rauha todella saavutettu.
MTV Uutiset 22.8.2012: Halla-aho: Somalialaiset lomailevat entisessä kotimaassaan, pakolaisasema poisEVAn Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan maahanmuuttoasenteiden kiristyminen pysähtyi. Väestön ikääntymisen vuoksi maahanmuuttoa olisi helpottanut 32 prosenttia, ja 46 prosenttia katsoi maahanmuuton rikastuttavan kulttuuria. Joka toinen, 51 prosenttia, piti suomalaisten varauksellisuutta ulkomaalaisia kohtaan viisaana.
EVA Analyysi Ovi raottuu – suomalaisten maahanmuuttoasenteet 2012, Ilkka Haavisto 8.5.2012Valtioneuvosto hyväksyi 13.6.2013 Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategian. Sen visio alkoi lauseella "Maahanmuutto on ennakoitua ja hallittua". Strategian oma kuvio arvioi ulkomaan kansalaisten määräksi 345 300 vuonna 2020 ja 525 300 vuonna 2030.
Ulkomaan kansalaisia oli vuoden 2020 lopussa 278 917, noin 66 000 vähemmän kuin arvioitu. Vuoden 2025 lopussa heitä oli 432 654. Kaksi vuotta strategian jälkeen tuli vuosi 2015.
Valtioneuvoston periaatepäätös Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategiasta 13.6.2013, ja Tilastokeskus, väestörakenneHelsinki, Espoo ja Vantaa päivittivät helmikuussa 2013 vieraskielisen väestön ennusteensa. Helsingissä määrän arvioitiin kasvavan 68 000:sta 146 000:een vuoteen 2030 mennessä ja osuuden vajaasta 12 prosentista 21 prosenttiin.
Kolme vuotta aiemmin samat kaupungit olivat arvioineet koko seudun luvuksi 250 000 vuonna 2030. Nyt arvio nostettiin lähes 300 000:een.
Yle 12.2.2013, Helsingin, Espoon ja Vantaan tilasto- ja tutkimusyksikötOngelma on, että näillä ihmisillä ei ole sellaisia valmiuksia sijoittua työmarkkinoille kuin Suomen, Ruotsin ja Länsi-Euroopan maiden kaltaisissa jälkiteollisissa maissa edellytetään
Halla-aho ja Vesa-Matti Saarakkala vastustivat syyrialaisten pakolaisten ottamista Suomeen. Kokoomuksen Petteri Orpo kutsui kantaa täydelliseksi piittaamattomuudeksi.
Verkkouutiset 23.9.2013: Orpo: Halla-aho ja Saarakkala täydellisen piittaamattomiaOn kaikkien etu, että jokainen löytää paikkansa Suomessa. Maahanmuuttajien osaamista pitää hyödyntää, heidän erityistarpeisiinsa pitää vastata ja kotoutumiseen panostaa yhä enemmän
Blogikirjoitus valtioneuvoston samana päivänä hyväksymästä Maahanmuutto 2020 -strategiasta. Ministeri kutsui maahanmuuttoa mahdollisuudeksi, jota Suomi ei voi jättää käyttämättä.
Verkkouutiset 13.6.2013: Hautala: Maahanmuutto on mahdollisuus, jota emme voi jättää käyttämättäHelsingin Sanomien TNS Gallupilla teettämässä kyselyssä (n = 1 002) 52 prosenttia katsoi, että ulkomaalaisten muuttoa on rajoitettava niin kauan kuin Suomessa on työttömyyttä. Kaksi vuotta aiemmin osuus oli 45. Täysin samaa mieltä siitä, että kaikkien halukkaiden pitäisi saada tulla, oli 17 prosenttia, kun 2011 osuus oli 26. Lisää maahanmuuttajia vastusti 44 prosenttia, sama osuus kuin 2011.
HS-gallup, TNS Gallup, uutisointi Yle 21.9.2013Elinkeinoelämän keskusliitto kertoi tammikuussa 2014, että sen jäsenyrityksissä työskenteli vuoden 2013 lopulla 32 000 ulkomaalaista työntekijää, kolmanneksen enemmän kuin vuonna 2011. Joka kymmenes jäsenyritys arvioi lisäävänsä heidän määräänsä.
Tämä on lähtötaso, jota vasten järjestön 2020-luvun tavoitteita voi lukea. Vuonna 2023 se esitti 40 000:ta työperäistä oleskelulupaa vuodessa ja vuonna 2026 vähintään 45 000:ta työhön johtavaa maahanmuuttajaa nettona.
Elinkeinoelämän keskusliitto 24.1.2014Integrointi yhteiskuntaan on ylevä tavoite, johon pumpataan eri kanavien kautta satoja miljoonia euroja rahaa edes kyseenalaistamatta, onko niistä hyötyä. Nyt ylläpidetään laajaa viranomaiskoneistoa ja harhaa, että maahanmuuttajat saadaan integroitua yhteiskuntaan tuleviksi veronmaksajiksi ja työvoimaksi
Vaatimus selvittää kaikki maahanmuuton tukimuodot sen jälkeen, kun kokoomuksen Pia Kauma oli nostanut esiin Espoon lastenvaunukiistan.
Verkkouutiset 2.9.2014: Perussuomalaiset vaatii maahanmuuton eri tukimuotojen selvittämistäToimenpideohjelman keskeinen tavoite on maahanmuuttajien työllisyysasteen nostaminen. Suomi tarvitsee maahanmuuttajien työpanosta, uusia innovaatioita ja kansainvälisiä verkostoja
Hallituksen Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategian toimenpideohjelman julkistus.
Verkkouutiset 14.3.2014: Suomi tarvitsee maahanmuuttajien työpanostaMediassa on ollut puhetta siitä, että olisi kyse katujengistä tai yhdestä jengistä, joka tekee rikoksia Helsingissä. Se ei pidä paikkaansa. Helsingissä tai Suomessa ei ole katujengejä.
Mediassa oli kerrottu yli 50 nuoren porukasta, joka ryösti ja pahoinpiteli toisia nuoria Helsingissä, ja poliisin mukaan kyse oli löyhästi toisiinsa liittyvistä kaveriporukoista. Mitä katujengeistä nyt tiedetään, on koottu tietopankin osioon Katujengit.
Yle 10.10.2014, Poliisi: Helsingissä ei ole katujengiä, eikä rikosaallon taustalla ole yksittäinen jengiJuha Sipilän hallituksen ohjelmassa 29.5.2015 luvattiin: "Laaditaan riippumaton selvitys maahanmuuton kustannuksista ja vaikutuksista yhteiskunnassamme, joka mahdollistaa tosiasioihin pohjautuvan keskustelun ja paremman kotouttamispolitiikan sekä päätöksenteon." Ohjelma lupasi myös lukukausimaksut EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille.
Selvityksen teki valtiovarainministeriö itse, ja se valmistui 22.12.2017. Lukukausimaksut tulivat voimaan 1.8.2017. Ohjelma kirjoitettiin neljä kuukautta ennen kuin turvapaikanhakijoiden määrä kymmenkertaistui.
Ratkaisujen Suomi, pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA julkaisi 29.1.2015 analyysin Tulevaisuuden tekijät, jonka mukaan Suomi tarvitsee vuosittain 34 000 nettomaahanmuuttajaa, kun taso oli noin 18 000. Perusteluna oli työikäisen väestön supistuminen.
Nettomaahanmuutto oli vuonna 2015 yhteensä 12 441. Luku 34 000 ylittyi ensimmäisen kerran vuonna 2022.
EVA-analyysi Tulevaisuuden tekijät 29.1.2015, Myrskylä ja PyykkönenSuomeen saapui noin 32 500 turvapaikanhakijaa, lähes 29 000 enemmän kuin edellisenä vuonna. Maahanmuuttoviraston luku on 32 476, josta 20 484 oli Irakin kansalaisia.
Tilastokeskus, Tieto&trendit 26.1.2016 · Maahanmuuttovirasto, tilastopalveluMeripelastusoperaatiot ovat suoraa tulonsiirtoa ihmissalakuljettajille.
Samassa lähetyksessä hän arvioi, että Eurooppaan tulee kaksisataa tuhatta ihmistä vuodessa. Haastattelu oli kolme kuukautta ennen kuin Suomen turvapaikanhakijamäärä kymmenkertaistui.
Yle 21.5.2015, Halla-aho A-studiossaToivottavasti tästä tulee jonkinlainen kansanliike, joka vapaaehtoisesti kantaa taakan turvapaikanhakijoiden sijoituksissa.
Sipilä kertoi suorassa lähetyksessä antavansa Kempeleen kotinsa turvapaikanhakijoiden käyttöön vuodenvaihteessa. Samassa haastattelussa: "Vetoan, että nyt tarvitaan välittämistä."
Yle 5.9.2015, Sipilä: Annan kotini turvapaikanhakijalleReilusti alle puolet turvapaikanhakijoista saa turvapaikan.
Orpon mukaan oli mahdotonta arvioida, oliko luku 30 vai 40 prosenttia. Valtiovarainministeriön selvityksen mukaan vuoden 2015 hakemuksista noin viidesosa johti maahan jäämiseen ensimmäisessä käsittelyssä. Lokakuussa 2015 ministeriö oli laskenut koko vuoden arviotaan 50 000:sta 30 000–35 000 hakijaan, ja lopullinen luku oli 32 476.
Kaleva 11.11.2015, ja Yle 14.10.2015Keskuksista heidät palautetaan tehokkaasti, joko vapaaehtoisesti tai pakolla, kotimaihinsa. Tähän tarvitaan tietysti myös palautussopimukset, joita neuvotellaan kiivaasti muun muassa Irakin kanssa.
Sopimusta Irakin kanssa ei syntynyt. Irakin siirtolaisuusministeriö ilmoitti tammikuussa 2017, ettei se suostu minkäänlaiseen sopimukseen tahdonvastaisista palautuksista.
Yle 3.12.2015, ja Yle 16.1.2017Kun uudet työmarkkinoille pääsevät ihmiset alkavat kasvattaa taloutta, ymmärrämme: uusi Nokia annettiin meille lahjana ulkomailta. On lottovoitto saada Suomeen lisää synnyttäjiä.
Kolumni ilmestyi kolme viikkoa sen jälkeen, kun turvapaikanhakijoiden määrä alkoi kymmenkertaistua. Vuoden 2015 hakijoista noin viidesosa sai jäädä maahan.
Helsingin Sanomat 10.9.2015Suomen lyhyen aikavälin tavoitteena on katkaista turvapaikanhakijoiden hallitsematon virta maahamme ja saada turvapaikkakustannukset hallintaan sekä kotouttaa tehokkaasti turvapaikan saaneet.
Ohjelman ensimmäinen virke, kolme kuukautta Ykkösaamun jälkeen. Ohjelma poisti humanitaarisen suojelun laista, vaikeutti perheenyhdistämistä ja lyhensi valitusaikoja.
Valtioneuvosto, Hallituksen turvapaikkapoliittinen toimenpideohjelma 8.12.2015, s. 1Ylen Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä (n = 1 001, lokakuu 2015) 51 prosenttia uskoi valtaosan maahan jäävistä turvapaikanhakijoista jäävän työttömiksi ja elävän sosiaalituilla, 31 prosenttia oli eri mieltä. Samassa kyselyssä 65 prosenttia katsoi, etteivät turvapaikanhakijat ole uhka suomalaiselle kulttuurille ja identiteetille. Uhkana heitä piti 26 prosenttia.
Taloustutkimus Ylelle 6.10.2015, 1 001 haastateltuaNettomaahanmuutto on maahanmuutto miinus maastamuutto kaikista syntymämaista, eikä se erottele maahantulon perustetta.
Sama asteikko joka vuodessa.
Tarjous on voimassa. Olen pyytänyt turvallisuusasiantuntijoita arvioimaan, onko turvallista lapsiperheen muuttaa sinne. Tämän suuren julkisuuden takia arvio on, että ei ole nyt järkevää.
Kempeleen taloon ei koskaan muuttanut turvapaikanhakijoita. Sipilä myi talon maaliskuussa 2016. Vuonna 2019 hän kertoi, että turvallisuusviranomaiset olivat arvioineet perheen joutuvan Suomessa vihamielisyyden kohteeksi.
Keskisuomalainen, tammikuu 2016 · Kaleva 27.1.2019Perussuomalaiset arvioi helmikuussa 2016, että jos hyväksymisprosentti pysyy edellisvuoden tasolla, irakilaisista 17 500 saa oleskeluluvan. Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg vastasi, että hakemuksia raukeaa ja iso osa hakijoista palautetaan Dublin-tapauksina.
Maahanmuuttovirasto teki vuonna 2016 yhteensä 28 200 turvapaikkapäätöstä, joista noin 27 prosenttia oli myönteisiä. Irakilaisten kohdalla osuus oli 18 prosenttia.
Yle 12.2.2016, ja Uusi Suomi 11.1.2017Maahanmuuttovirasto ilmoitti 17.5.2016 lopettavansa humanitaarisen suojelun myöntämisen ja julkaisi uudet maalinjaukset Afganistanista, Irakista ja Somaliasta. Viraston mukaan näihin maihin voitiin palauttaa ihmisiä riippumatta siitä, missä osassa maata he asuivat.
Humanitaarinen suojelu oli poistettu ulkomaalaislaista saman kevään lakimuutoksella. Vuonna 2015 se oli myönnetty 119 kertaa. Myönteisten turvapaikkapäätösten osuus laski loppuvuoden 2015 noin 60 prosentista loppuvuoden 2016 noin 30 prosenttiin.
Yle 18.5.2016, ja Politiikasta 4.12.2020Perheenyhdistämisen toimeentuloedellytys laajeni 1.7.2016 koskemaan kansainvälistä suojelua saaneiden perheenjäseniä. Valmisteluvaiheessa kerrottiin, että esimerkiksi kaksilapsisen perheen huoltajien olisi tienattava yhteensä 2 600 euroa kuukaudessa netto.
Rinteen hallitus lupasi vuonna 2019 luopua edellytyksen soveltamisesta alaikäisiin perheenkokoajiin. Valtiovarainministeriön selvityksen mukaan perheenyhdistämisen myönteisiä päätöksiä oli tuolloin noin tuhat vuodessa. Perheen perusteella tulleiden työllisyys ja tulot ovat maahantulon perusteissa.
Laki ulkomaalaislain muuttamisesta 505/2016, Finlex, ja Yle 2.12.2015Suomeen saa tulla töihin mutta ei lorvimaan. Tässä työllisyystilanteessa Suomi ei tarvitse kuin harvinaisempien alojen korkeakoulutettua lisätyövoimaa.
Hallituspuolueen edustaja puolusti esitystä, joka leikkasi pakolaisten kotoutumistukea noin kymmenyksen. Se kuului vuoden 2015 jälkeiseen pakettiin, jolla Suomen vetovoimatekijöitä karsittiin.
Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja PTK 94/2016 vp, asiakohta 9, 4.10.2016Toissapäivänä Barcelona, eilen Turku. Me emme enää ole saari.
Turussa puukotettiin 18.8.2017 kymmentä ihmistä, joista kaksi kuoli. Tekijä oli tullut maahan turvapaikanhakijana keväällä 2016 ja hänellä oli kielteinen päätös valituksen alaisena. Hänet tuomittiin 15.6.2018 elinkautiseen, ja se oli Suomen ensimmäinen terrorismirikoksesta annettu tuomio.
Verkkouutiset 19.8.2017, pääministerin ja sisäministerin tiedotustilaisuusValtiovarainministeriö julkaisi 22.12.2017 selvityksen turvapaikanhakijoiden kustannuksista. Sen johtopäätös oli: "Yli 55 miljardin euron vuosibudjetissa satoihin miljooniin euroihin rajoittuvalla ilmiöllä on kuitenkin edelleen vain marginaalinen vaikutus."
Selvitys oli hallitusohjelman lupaama riippumaton arvio, jonka ministeriö teki itse. Se on yhä virallinen vertailukohta julkisuudessa esitetyille kustannusluvuille.
Valtiovarainministeriö, Turvapaikanhakijat, mitä tiedämme kustannuksista, 22.12.2017Maat eivät suostu lähettämään tarvittavia asiakirjoja kovinkaan nopeasti.
Risikon mukaan vastaanottokeskuksissa oli 11 000 kielteisen päätöksen saanutta ja 1 400 kieltäytyi lähtemästä. Poliisi saattoi vuonna 2017 Irakiin 154 henkilöä. Kesäkuussa 2018 Bagdadin poliisi palautti kolme saatettua takaisin Helsinkiin.
Yle 22.8.2017, ja Yle 18.6.2018Vuonna 2003 ei siis itse asiassa ”sallittu” kaksoiskansalaisuutta kun ei sitä koskaan aiemminkaan ollut kokonaan kielletty.
Kaksoiskansalaisuus nousi kansalliseksi puheenaiheeksi tammi-helmikuun vaihteessa 2017, kun kysyttiin, voiko kahden maan kansalainen toimia puolustusvoimien ja ulkoasiainhallinnon viroissa. Leitzingerin mukaan media ja monet poliitikot eivät ymmärtäneet, mitä käsite tarkoittaa. Keskustelu johti lakiin 564/2019, joka tuli voimaan 1.5.2019 ja jonka nojalla kansalaisuuden voi menettää maanpetos-, valtiopetos- tai terrorismirikoksen perusteella. Kaksoiskansalaisia oli vuoden 2025 lopussa 197 944.
Antero Leitzinger, Kaksoiskansalaisuus, ikiaikainen suomalainen perinne, Siirtolaisuus–Migration 1/2017, s. 56–57, ja laki 564/2019, FinlexOsaajien maahanmuuton edistäminen, jopa houkutteleminen on tulevina vuosina Suomelle hyvin tärkeää. Väestörakenne muuttuu nopeasti entistä epäedullisemmaksi, ja ilman maahanmuuttoa työvoimasta katoaa 300 000 henkeä vuoteen 2030 mennessä.
Puheenvuoro käytettiin startup-yrittäjien oleskelulupaa koskevan esityksen käsittelyssä seitsemän viikkoa Turun puukotusten jälkeen. Puhuja erotti työperäisen ja humanitaarisen muuton toisistaan.
Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja PTK 99/2017 vp, asiakohta 3, 5.10.2017Suurin osa liikkeelläolijoista olivat taloudellisten syiden takia. Eivät sen takia että pakenisivat sotaa tai henkilökohtaista vainoa.
Sanottu Ylen Ykkösaamussa vuosien 2015 ja 2016 tulijoista. Yle tarkisti väitteen: EU-maissa tehtiin vuosina 2016 ja 2017 noin kaksi miljoonaa turvapaikkapäätöstä, joista yli miljoona oli myönteisiä.
Yle 2.9.2018, Eero Mäntymaa, Analyysi: Pääministeri on väärässä, siteeraten Ylen Ykkösaamun haastatteluaHallituksen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa Töihin Suomeen 4.1.2018 siteerattiin kolme vuotta vanhaa EVA:n lukua: "vuotuisen maahanmuuton tulisi kasvaa 34 000 maahanmuuttajaan, jotta työvoima ei lähivuosikymmeninä supistuisi". Ohjelma ei asettanut omaa vuositavoitetta.
Työperäisiä oleskelulupia myönnettiin ohjelman omien lukujen mukaan 5 436 vuonna 2015, 5 770 vuonna 2016 ja 6 751 vuonna 2017. Nettomaahanmuutto oli vuonna 2018 yhteensä 11 965, vuosikymmenen matalin.
Töihin Suomeen, hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma 4.1.2018Tilastokeskuksen väestöennusteessa 16.11.2018 oletettiin nettomaahanmuutoksi 15 000 henkeä vuodessa. Ennusteen mukaan väkiluku kasvaisi vuoteen 2035 asti ja kääntyisi sitten laskuun.
Seuraavan vuoden ennusteessa käännekohta aikaistui vuoteen 2031. Kuusi vuotta myöhemmin oletus nostettiin 40 000:een eikä laskua enää ennustettu lainkaan ennustejaksolla.
Tilastokeskus, väestöennuste 2018, tiedote 16.11.2018Teknologiateollisuus kertoi jäsenkyselynsä perusteella, että alan yritykset tarvitsevat yli 53 000 uutta osaajaa vuoteen 2021 mennessä. Kolme viidestä tarpeesta kohdistui korkeakoulutettuihin.
Luku on osa sarjaa. Vuonna 2021 järjestö esitti 130 000:ta osaajaa kymmenessä vuodessa ja vuonna 2022 nettomaahanmuuton nostamista 50 000:een vuodessa.
Teknologiateollisuuden jäsenkysely 2018, uutisointi ETNSyyskuussa 2018 Maahanmuuttovirasto kertoi, että vuonna 2015 turvapaikkaa hakeneista reilun kahden tuhannen asia oli edelleen vireillä. Muutama yksittäistapaus odotti yhä ensimmäistä päätöstään.
Vuoden 2015 hallitusohjelma oli luvannut, että päätökset palautuksineen tehdään viipymättä. Kolme vuotta myöhemmin osa vuoden 2015 hakemuksista oli yhä ratkaisematta.
Yle 13.9.2018, Maahanmuuttoviraston luvutMutta tosiasia on myös, että Suomi tarvitsee maahanmuuttoa, erityisen vahvasti työperäistä maahanmuuttoa sekä totta kai erittäin toimivaa kotouttamisjärjestelmää.
Hallituspuolueen edustaja uuden kotoutumislain lähetekeskustelussa. Samassa puheenvuorossa hän totesi, ettei pelkkää parempaa elintasoa tavoittelevia ole perusteltua ottaa turvapaikanhakijoina, ja päätti sanoihin, ettei rasismille saa antaa sijaa.
Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja PTK 77/2018 vp, asiakohta 6, 4.9.2018Jokaisen tänne tulevan on noudatettava Suomen lakeja ja kunnioitettava jokaisen ihmisen koskemattomuutta. Rikoksiin syyllistyneet saatetaan vastuuseen teoistaan oikeusvaltion periaatteiden mukaan. Vakavat rikokset vaikuttavat lisäksi kielteisesti pysyvän oleskeluluvan saamiseen. Turvapaikkajärjestelmä ei voi suojella rikollisia.
Lausunto annettiin Oulun seksuaalirikosepäilyjen jälkeen. Eduskuntaryhmät sopivat 15.1.2019 kolmen lakiesityksen kiirehtimisestä, ja ne hyväksyttiin ennen huhtikuun vaaleja.
Yle 11.1.2019Perussuomalaiset esitti maaliskuussa 2019 kyselytunnilla, että maahanmuutto maksaa jopa 3,2 miljardia euroa vuodessa. Ylen tarkistuksen mukaan väite oli väärin: valtiovarainministeriön virkamiehet pitivät laskelmaa ylimitoitettuna ja pohjaoletuksiltaan huterana.
Ministeriön oma selvitys oli päätynyt vuonna 2017 satoihin miljooniin. Huhtikuun vaaleissa perussuomalaiset sai 17,5 prosenttia äänistä.
Perussuomalaiset 7.3.2019, ja Ylen tarkistus 29.3.2019Antti Rinteen hallituksen ohjelmassa 6.6.2019 luvattiin: "Kiintiöpakolaisten määrä nostetaan vuonna 2020 vähintään 850 tasolle." Ohjelma asetti myös tavoitteeksi työperusteisten oleskelulupien keskimäärin kuukauden käsittelyajan.
Kiintiö nostettiin, ja vuonna 2023 se oli 1 050. Saman vuoden kesäkuussa seuraava hallitus puolitti sen 500:aan.
Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelma 6.6.2019, Osallistava ja osaava SuomiEuroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoi 14.11.2019, että Suomi rikkoi ihmisoikeussopimusta palauttaessaan irakilaismiehen, jonka kerrottiin surmatun paluunsa jälkeen. Valtio määrättiin maksamaan korvauksia.
Keskusrikospoliisi aloitti tutkinnan vuonna 2020, ja Irakin viranomaisten mukaan kuolintodistus oli väärennetty. Tuomioistuin purki oman tuomionsa kokonaan 13.7.2021 ja hylkäsi valituksen valitusoikeuden väärinkäyttönä.
Yle 14.11.2019, ja Yle 13.7.2021Kaksi kyselyä mittasi asenteita vaalivuonna. Kunnallisalan kehittämissäätiön mukaan 47 prosenttia suomalaisista suhtautui maahanmuuttoon myönteisesti ja 41 prosenttia kielteisesti. Ylen ja Taloustutkimuksen kyselyssä 41 prosenttia halusi lisää työperäisiä maahanmuuttajia, 38 prosentin mielestä tahti oli sopiva ja 19 prosenttia hidastaisi sitä.
Sama kysely erotteli maahanmuuton tyypit jyrkästi. Ulkomaisten opiskelijoiden ja EU-työntekijöiden vastaanottoa kannatti selvä enemmistö, kun taas noin puolet olisi vähentänyt pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrää.
Yle 9.3.2019, Kunnallisalan kehittämissäätiö, ja Yle 4.11.2019, TaloustutkimusMe tarvitsemme myös työperäistä maahanmuuttoa tänne tulevaisuudessa. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että jos meinataan säilyttää hyvinvoinnin perusta, täällä täytyy olla kasvun eväitä, ja ne kasvun eväät tulevat työvoiman kautta, joka tulee myös ulkomailta.
Vastaus kokoomuksen välikysymykseen työllisyyspolitiikasta neljä kuukautta hallituksen nimittämisen jälkeen.
Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja PTK 40/2019 vp, asiakohta 3, 1.10.2019EVAn Arvo- ja asennetutkimuksessa 39 prosenttia katsoi väestön ikääntymisen edellyttävän maahanmuuton helpottamista ja 36 prosenttia oli eri mieltä. Samaan aikaan 52 prosenttia piti nykyisen suuruista maahanmuuttoa liian suurena. Tiedonkeruu tehtiin sekä ennen että jälkeen Oulun seksuaalirikosepäilyjen, eivätkä ne tutkimuspäällikön mukaan vaikuttaneet yleisiin asenteisiin.
EVAn Arvo- ja asennetutkimus, EVA Analyysi Härmä sulaa, Ilkka Haavisto 18.3.2019Sen tyyppisiä havaintoja on tehty, että siihen suuntaan voidaan olla menossa. Mutta vielä ei tarvitse olla huolissaan.
Ahlgrenin mukaan katujengit eivät olleet vielä Suomessa kovin yleisiä. Pelkona oli, että niitä tulee lisää ja että ne ryhtyvät huumekauppaan ja perintään ja ottavat reviirejä hallintaansa.
Yle 29.3.2019, Poliisi huolissaan: Suomessa on 800 rikollisjengien jäsentäMeidän pitää auttaa näitä ihmisiä ja ennen kaikkea lapsia. Tämä on inhimillinen päätös ja osoittaa, että Suomi kunnioittaa ihmisoikeuksia.
Suomi päätti ottaa vastaan enintään 175 erityisen haavoittuvassa asemassa olevaa turvapaikanhakijaa Kreikasta, Kyprokselta, Maltalta ja Italiasta. Kreikka oli pyytänyt 150. Saman vuoden syksyllä Suomeen otettiin 11 alaikäistä Morian palaneelta leiriltä.
Yle 22.2.2020, Sisäministeriö vahvistaa: Suomi voi ottaa 175 turvapaikanhakijaa Välimeren pakolaisleireiltäKeskuskauppakamari esitti 22.1.2020, että myönnettyjen työ- ja koulutusperäisten oleskelulupien tavoite voisi ensivaiheessa olla noin 25 000 vuodessa. Vuonna 2019 niitä myönnettiin noin 15 000.
Luku koskee oleskelulupia, ei nettomaahanmuuttoa. Nettomaahanmuutto oli vuonna 2020 yhteensä 17 814.
Keskuskauppakamari, tiedote 22.1.2020Suomeen suuntautuva maahanmuutto on liian suurelta osin haitallista maahanmuuttoa. Näin ei tarvitsisi olla. Tilanne on seurausta vääränlaisesta politiikasta. Turvapaikkajärjestelmän hyväksikäyttö on helppoa ja houkuttelevaa.
Esityksen toinen käsittely nosti yksin tulleiden alaikäisten kotoutumispalvelujen ikärajan 25 vuoteen. Puheenvuoro käytettiin koronakevään päätteeksi.
Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja PTK 98/2020 vp, asiakohta 4, 22.6.2020EVAn mittauksessa 40 prosenttia helpottaisi ulkomaalaisten muuttoa Suomeen väestön ikääntymisen vuoksi ja 35 prosenttia ei. Asenteet siirtyivät maahanmuutolle suopeampaan suuntaan neljäntenä mittauskertana peräkkäin. Vastaajia oli 2 060.
EVAn Arvo- ja asennetutkimus, EVA Analyysi Kansainvälisyyden kahtiajako, Ilkka Haavisto 29.7.2020Perussuomalaisten Jussi Halla-Aho väittää, että Suomi on “Ruotsin tiellä” nuorten väkivaltarikollisuuden kasvussa. Väite ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa.
Keskustelu alkoi, kun Helsingin Sanomat oli kertonut Helsingin nuorisoryhmistä. Edellisenä päivänä Helsingin poliisin ylikomisario Jari Taponen oli arvioinut Suomen tilanteen olevan vielä kaukana Ruotsista.
Maria Ohisalo, X 11.11.2020Keskuskauppakamarin 25 000 tarkoittaa myönnettyjä työ- ja koulutusperäisiä oleskelulupia, ei nettomaahanmuuttoa. Se on mukana, koska lupatavoitteita esitetään julkisuudessa nettolukujen rinnalla.
Nettomaahanmuutto on maahanmuutto miinus maastamuutto kaikista syntymämaista, eikä se erottele maahantulon perustetta.
Sama asteikko joka vuodessa.
Hybridivaikuttaminen menettelynä on valtiojohtoista laitonta toimintaa, jossa uhreina ovat vaikuttamisen välineinä käytetyt ihmiset.
Sanottu, kun tuhansia siirtolaisia oli kerääntynyt Valko-Venäjän ja Puolan rajalle. Sama määrittely oli Suomen kanta, kun itäraja suljettiin marraskuussa 2023 ja kun väliaikainen laki välineellistetystä maahantulosta säädettiin 2024.
Yle 9.11.2021, Sisäministeri Maria Ohisalo: EU:n ei pidä taipua Valko-Venäjän painostukseenHallitus julkaisi 9.9.2021 koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton tiekartan 2035. Tavoitteena oli työperäisen maahanmuuton vähintään kaksinkertaistaminen vuoteen 2030 mennessä niin, että kestävyystiekartan edellyttämä vähintään 50 000 työperäisen maahanmuuttajan kokonaislisäys toteutuu, ja sen jälkeen vähintään 10 000 lisäys vuosittain. Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä pyrittiin kolminkertaistamaan 15 000:een.
Kokonaislisäys on vuosille 2021–2030 laskettu yhteismäärä, ei vuositaso, joten sitä ei voi esittää muiden lukujen rinnalla palkkina. Nettomaahanmuutto oli vuonna 2021 yhteensä 22 905.
Valtioneuvosto, Koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton tiekartta 2035, 9.9.2021Hallitus vahvisti kehysriihessään huhtikuussa 2021 tavoitteen kaksinkertaistaa työperäinen maahanmuutto vuoteen 2030 mennessä. Pyrkimyksenä oli saada 10 000 työ- tai koulutusperäistä maahanmuuttajaa vuosittain.
Ensimmäisiä työperusteisia oleskelulupahakemuksia jätettiin 15 012 vuonna 2021 ja 20 960 vuonna 2022. Sen jälkeen määrä laski kolme vuotta peräkkäin: 16 999, 15 024 ja 11 324 vuonna 2025.
Yle 29.4.2021, ja Maahanmuuttovirasto, maahanmuuton tilastotKeskuskauppakamari esitti 19.4.2021, että tavoitteeksi otettaisiin 30 000 työn tai opiskelun perusteella Suomeen muuttavaa jo seuraavana vuonna ja että määrä kaksinkertaistettaisiin vuosikymmenen loppuun mennessä.
Työ- ja opiskeluperusteisia ensimmäisiä hakemuksia jätettiin vuonna 2022 yhteensä noin 29 000, mikä jäi lähelle tavoitetta. Vuonna 2025 niitä oli 11 324 ja 13 565.
Keskuskauppakamari, tiedote 19.4.2021Perussuomalaiset ja Liike Nyt jättivät lokakuussa 2021 välikysymyksen maahanmuuttopolitiikasta ja taloudesta. Se oli ensimmäinen maahanmuutosta tehty välikysymys ainakin viiteentoista vuoteen. Hallitus sai luottamuksen äänin 89–68.
Vuosina 2007–2018 maahanmuutosta ei tehty yhtään välikysymystä, vaikka aihe hallitsi vaalikeskusteluja. Seuraava tuli joulukuussa 2022 katujengirikollisuudesta.
Eduskunta, äänestystulos VK 4/2021 vp, 21.10.2021Tilastokeskuksen väestöennusteessa 30.9.2021 todettiin: "Ennusteessa oletetaan, että Suomi saa muuttovoittoa ulkomailta 20 000 henkilöä kuluvana vuonna ja sen jälkeen 15 000 henkilöä vuosittain."
Seuraavina vuosina toteutunut nettomaahanmuutto oli 34 363, 57 914 ja 47 051. Kolmen vuoden päästä oletus nostettiin 40 000:een.
Tilastokeskus, väestöennuste 2021, tiedote 30.9.2021Tämän me kuitenkin tiedämme: Suomi tarvitsee maahanmuuttoa yksiselitteisesti. Humanitäärinen maahanmuutto perustuu siihen, että ihmiset pakenevat vaaraa.
Vastaus samaan välikysymykseen. Puhuja lisäsi, että rasismia ja vihaa kohtaava ihminen ei kotoudu, ja että asenteen korjaaminen ei maksa mitään.
Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja PTK 121/2021 vp, asiakohta 3, 20.10.2021Suurin osa maahanmuuton kustannuksista syntyy sosiaaliturvamenoista ja palveluista. Välittömät kustannukset, kuten vastaanottokulut tai kotouttaminen, ovat murto-osa tästä.
Perussuomalaisten ja Liike Nytin välikysymys maahanmuuttopolitiikasta ja taloudesta. Puhuja sanoi kustannusten olevan yhä eräänlainen tabu poliittisessa keskustelussa.
Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja PTK 121/2021 vp, asiakohta 3, 20.10.2021EVAn mittauksessa osuus nousi 48 prosenttiin ja eri mieltä oli 34. EVAn mukaan asenne oli siirtynyt vuodesta 1998 kaikkiaan 29 prosenttiyksikköä maahanmuutolle sallivaan suuntaan, eli sarjan alussa samaa mieltä oli noin viidennes vastaajista.
EVAn Arvo- ja asennetutkimus, EVA Arvio Tervetuloa töihin, Sanna Kurronen 29.6.2021Valitettavasti meillä on havaintoja tällaisista jengeistä. Muun muassa keskusrikospoliisin mukaan meille on syntymässä katujengejä. Tällä hetkellä on viitteitä alle kymmenestä tällaisesta ryhmästä.
Kolehmaisen mukaan osalla jengiläisistä oli maahanmuuttajatausta, mutta mukana oli myös suomalaistaustaisia. Lokakuussa Helsingin poliisi arvioi, että pääkaupunkiseudun vajaassa kymmenessä katujengissä oli kaikkiaan noin sata parikymppistä miestä.
MTV Uutiset 4.9.2021, Poliisiylijohtaja MTV:lle: Suomeen on syntynyt nuorten katujengejäTeknologiateollisuus ry asetti 12.12.2022 tavoitteeksi kasvattaa Suomen nettomaahanmuutto 50 000 henkeen vuodessa vuoteen 2030 mennessä. Perusteluina olivat väestönkasvun hidastuminen, ikääntyminen ja työikäisten määrän supistuminen.
Nettomaahanmuutto oli vuonna 2022 yhteensä 34 363. Se ylitti tavoitteen jo 2023, seitsemän vuotta etuajassa.
Teknologiateollisuus ry 12.12.2022Ukrainasta on paennut jo yli neljä miljoonaa ihmisiä. Tämän hetken arvio on, että Suomeenkin voi saapua jopa 40 000–80 000 pakolaista.
Määrärahatarve perustui arvioon 60 000 hakemuksesta vuonna 2022. Tilapäisen suojelun hakemuksia jätettiin 47 302, eli arvion alalaidan tuntumaan. Seuraavina vuosina niitä oli 19 426, 12 617 ja 12 018.
Uusi Suomi 6.4.2022, ja Maahanmuuttovirasto, maahanmuuton tilastotOlemme enemmänkin 2020-luvun Suomen tiellä. Esimerkiksi Lontoossa katujengit ovat jakaneet alueita kortteleittain. Onko Suomessa jokin kadunkulma hallussa jollain ryhmällä? Väitän, että ei ole.
Heinikarin mukaan Suomi ei vielä ollut Ruotsin tiellä. Helsingin poliisin arvion mukaan Suomeen oli viimeisen vuoden aikana syntynyt uudenlainen katujengikulttuuri, ja poliisilaitos perusti ilmiön torjuntaan oman koordinaatioryhmän.
Yle 28.11.2022, Poliisi on havainnut uusia katujengejä Helsingin seudullaSuomessa on poliisin arvion mukaan kymmenkunta katujengiä. Ne ovat pääosin pääkaupunkiseudulla, mutta viitteitä on myös muualla Suomessa. Näissä jengeissä on noin parisataa ihmistä.
Mikkonen ei katsonut, että Suomi olisi menossa suoraa päätä Ruotsin tielle.
Yle 3.12.2022, Sisäministeri Krista Mikkonen haluaa Suomeen 700 uutta poliisiaPerussuomalaiset jätti joulukuussa 2022 välikysymyksen nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin. Hallitus sai luottamuksen äänin 100–70.
Se oli järjestyksessä kolmas maahanmuuttoa koskeva välikysymys reilussa vuodessa, kun niitä ei sitä ennen ollut tehty ainakaan viiteentoista vuoteen.
Eduskunta, äänestystulos VK 6/2022 vp, 19.12.2022Työperäisessä maahanmuutossa idealismi ei kohtaa todellisuutta. Uusia tulijoita halutaan maahan valtavia määriä, mutta ongelmat vain lisääntyvät.
Vastustus esitykselle, joka laajensi pitkäaikaista D-viisumia työperäisen maahantulon nopeuttamiseksi.
Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja PTK 127/2022 vp, asiakohta 6, 22.11.2022Maahanmuuton merkitys harmaantuvassa Suomessa kasvaa koko ajan. Suomi tarvitsee maahanmuuttajia, jotta voimme turvata hyvinvointivaltion rahoituksen ja jotta työnantajat löytävät avoimiin työpaikkoihin riittävästi osaajia.
Ministeri esitteli uuden kotoutumislain hallituksen ajaessa työperäisen maahanmuuton lisäämistä.
Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja PTK 108/2022 vp, asiakohta 4, 12.10.2022Vuosien 2022–2024 huippua selittää merkittävästi Ukrainasta paenneiden tilapäinen suojelu, jota kukaan tavoitteiden esittäjistä ei tarkoittanut.
Nettomaahanmuutto on maahanmuutto miinus maastamuutto kaikista syntymämaista, eikä se erottele maahantulon perustetta.
Sama asteikko joka vuodessa.
Syrjintää ei voi hyväksyä. Rasismille ei tule antaa Suomessa tilaa.
Tiedonanto seurasi kesää, jonka aikana elinkeinoministeri Vilhelm Junnila erosi 11 päivän jälkeen 30.6.2023 ja valtiovarainministeri Riikka Purran vuoden 2008 kirjoituksista syntyi julkinen kiista. Hallituspuolueiden puheenjohtajat allekirjoittivat 11.7.2023 rasisminvastaisen julkilausuman, ja tiedonanto annettiin eduskunnalle syysistuntokauden alussa.
Valtioneuvoston tiedonanto yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa (VNT 2/2023 vp) 31.8.2023, teksti kokonaisuudessaan YlelläEtla laski 3.2.2023, että syntyvien ja työikäisten ikäluokkien koon vakauttaminen pysyvästi vaatisi nykyisellä ikä- ja sukupuolirakenteella jopa 44 000 hengen nettomaahanmuuton vuodessa, lähes kolminkertaisen Tilastokeskuksen tuolloiseen 15 000 ennusteoletukseen nähden.
Etla, raportti 132 Maahanmuutto ja työvoiman riittävyys, tiedote 3.2.2023Elinkeinoelämän keskusliitto esitti 8.3.2023 työperäisen maahanmuuton kaksinkertaistamista 40 000 henkeen vuodessa vaalikauden loppuun mennessä ja kansainvälisten opiskelijoiden kolminkertaistamista 15 000:een.
Luku koskee työperäisiä oleskelulupia, ei nettomaahanmuuttoa, joten se ei ole vertailukelpoinen muiden tavoitelukujen kanssa.
Elinkeinoelämän keskusliitto 8.3.2023Nettomaahanmuutto oli 57 914, enemmän kuin yksikään esitetty tavoite. Vaadittu taso saavutettiin ja ylitettiin vuosia ennen aikaisintakaan tavoitevuotta.
Tilastokeskus, muuttoliike, StatFin muutl/159q, nettomaahanmuutto, kaikki syntymämaatPetteri Orpon hallituksen ohjelmassa 20.6.2023 linjattiin: "Suomen pakolaiskiintiö on 500 henkilöä vuodessa." Kansalaisuuden asumisaikavaatimuksesta ohjelma sanoi: "Asumisaikaa Suomessa pidennetään kahdeksaan vuoteen." Työperusteisesta luvasta: "Suomesta on poistuttava, jos henkilön työsuhde loppuu eikä hän ole kolmen kuukauden kuluessa solminut uutta työsuhdetta."
Kiintiö oli 1 050 vuonna 2023. Kahdeksan vuoden asumisaika tuli voimaan 1.10.2024 ja kolmen kuukauden sääntö 11.6.2025. Perheenyhdistämisen euromääräisistä tulorajoista ei ollut päätetty vielä syyskuussa 2026.
Vahva ja välittävä Suomi, pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023Valtioneuvosto sulki koko itärajan 30.11.2023 alkaen. Sisäministeri Mari Rantasen mukaan täyssulku oli välttämätön kansallisen turvallisuuden nimissä, ja pääministeri Orpo totesi Venäjän aiheuttaneen tilanteen ja voivan myös lopettaa sen.
Itärajan kautta saapui vuonna 2023 yli 1 300 hakijaa. Raja oli yhä suljettuna syyskuussa 2026. Ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia jätettiin koko maassa 2 405 vuonna 2024 ja 2 047 vuonna 2025.
Yle 28.11.2023EVA:n arvo- ja asennetutkimuksessa 55 prosenttia vastaajista oli samaa mieltä väitteestä, jonka mukaan väestön ikääntyminen ja uhkaava vähentyminen edellyttävät ulkomaalaisten Suomeen muuton helpottamista. Eri mieltä oli 30 prosenttia.
Se oli ensimmäinen kerta 25 vuoden mittaushistoriassa, kun väitteen kannalla oli enemmistö. Samaa mieltä oli 31 prosenttia vuonna 2016, 39 prosenttia vuonna 2019 ja 48 prosenttia vuonna 2021. Saman tutkimuksen mukaan 85 prosenttia piti turvapaikanhakijoita ja työperäistä maahanmuuttoa kahtena täysin eri asiana.
EVA, arvo- ja asennetutkimus, julkaistu 26.4.2023Jos nyt mietitään pelkästään näitä tulonsiirtoihin meneviä kustannuksia, niin huomauttaisin, että ongelmallinen maahanmuutto on erittäin suuri taloudellinen tekijä.
Keskustelu Orpon hallituksen ohjelmasta viikko sen nimittämisen jälkeen. Puhuja sanoi hallituksen maahanmuuttopolitiikan paradigman muutoksen olevan myös merkittävä taloudellinen toimi.
Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja PTK 18/2023 vp, asiakohta 5, 27.6.2023Saman EVA-mittauksen muut luvut: 82 prosenttia tekisi osaavien ja koulutettujen ulkomaalaisten muuton Suomeen nykyistä paljon helpommaksi, 52 prosenttia katsoi liian suuren osan tulijoista olevan pakolaisia ja 39 prosenttia arvioi maahanmuutosta olevan Suomen taloudelle enemmän haittaa kuin hyötyä. Sama kysely siis kannatti työperäistä muuttoa ja torjui humanitaarista.
EVAn Arvo- ja asennetutkimus kevät 2023, EVA Analyysi Maahanmuuton leirit, Ilkka Haavisto 26.4.2023EVAn vanhin maahanmuuttokysymys sai keväällä 2023 ensi kertaa yhtä paljon kannatusta kuin vastustusta. Väitteen "kasvava työvoimapula on ratkaistavissa vain ulkomaalaisen työvoiman avulla" hyväksyi 42 prosenttia ja torjui 41. Vuonna 1990 samat luvut olivat 14 ja 68, eli siirtymä kolmessakymmenessä kolmessa vuodessa on 28 prosenttiyksikköä.
EVAn Arvopankki, osuus laskettu vastausjakauman lukumääristä. Arvopankki julkaisee painottamattomat vastausmäärät, joten osuus voi poiketa prosenttiyksikön tai kaksi EVAn omista painotetuista julkaisuluvuista · EVAn Arvo- ja asennetutkimus, kevät 2023, n = 2 043Suomessa poliisi on onnistunut puuttumaan katujengien toimintaan kehityksen alkuvaiheessa.
Rantasen mukaan Suomessa oli kuitenkin viitteitä Ruotsin kaltaisesta kehityksestä. Poliisin arvion mukaan Suomen rikollisissa katujengeissä oli noin 150 jäsentä, kun Ruotsissa jengirikollisia oli jopa 30 000.
Yle 7.10.2023, Sisäministeri Mari Rantanen nuorisorikollisuuden taltuttamisestaEK:n 40 000 on työperäisiä oleskelulupia, ei nettomaahanmuuttoa. Se on mukana siksi, että se esitetään julkisuudessa nettolukujen rinnalla.
Vuosien 2022–2024 huippua selittää merkittävästi Ukrainasta paenneiden tilapäinen suojelu, jota kukaan tavoitteiden esittäjistä ei tarkoittanut.
Nettomaahanmuutto on maahanmuutto miinus maastamuutto kaikista syntymämaista, eikä se erottele maahantulon perustetta.
Sama asteikko joka vuodessa.
Oikeusvaltiolla on oikeus puolustaa itseään.
Sanottu sinä päivänä, jona eduskunta hyväksyi väliaikaisen lain välineellistetyn maahantulon torjumiseksi. Vihreät ja vasemmistoliitto äänestivät vastaan, samoin kuusi sosialidemokraattia ja RKP:n Eva Biaudet.
Yle 12.7.2024, Eduskunta hyväksyi käännytyslain, pääministeri Orpo: viesti Venäjälle on vahvaEtla esitti 8.11.2024 vaihtoehdon Tilastokeskuksen väestöennusteelle. Tilastokeskus oli nostanut ennusteen nettomaahanmuutto-oletuksen 15 000:sta 40 000:een vuodessa, ja Etlan mukaan pitkän ajan tasoksi tulisi valita 24 000.
Etla, Vaihtoehto Tilastokeskuksen ennusteelle, 8.11.2024Nettomaahanmuutto oli 47 051.
Tilastokeskus, muuttoliike, StatFin muutl/159q, nettomaahanmuutto, kaikki syntymämaatTilastokeskus julkaisi 24.10.2024 väestöennusteen, jossa nettomaahanmuutoksi oletettiin 52 000 henkeä kuluvana vuonna, 45 000 vuonna 2025 ja 40 000 vuosittain sen jälkeen. Ennusteen mukaan väkiluku kasvaisi 6,5 miljoonaan vuoteen 2070 mennessä.
Oletus oli 2,7-kertainen kolmen vuoden takaiseen verrattuna. Kahden kuukauden sisällä valtiovarainministeriö laski omissa laskelmissaan 25 000:lla, Suomen Pankki 27 000:lla ja Etla 24 000:lla. Vuoden 2025 toteutunut nettomaahanmuutto oli 31 233.
Tilastokeskus, väestöennuste 2024, julkaistu 24.10.2024Kansalaisuuslain muutos tuli voimaan 1.10.2024. Kansalaistamiseen vaadittava asumisaika nousi viidestä kahdeksaan vuoteen, ja asumisajaksi hyväksytään vain oleskeluluvalla tapahtunut oleskelu. Heinäkuussa eduskunta oli hyväksynyt äänin 167–31 väliaikaisen lain välineellistetyn maahantulon torjumiseksi.
Kansalaisuushakemuksia jätettiin vuonna 2025 kolmannes vähemmän kuin vuotta aiemmin. Väliaikaista lakia ei ollut otettu käyttöön kertaakaan syyskuuhun 2026 mennessä, ja sen voimassaoloa jatkettiin vuoden 2026 loppuun. Kansalaisuuksien määrät ja väestön koostumus ovat väestön muutoksessa.
Laki kansalaisuuslain muuttamisesta 474/2024, ja laki 482/2024, EdilexKeskusta esitti marraskuussa 2024 vaihtoehtobudjetissaan, että huoltosuhteen heikkeneminen pysäytetään nostamalla nettomaahanmuutto 40 000 henkeen vuosittain.
Puolueen varapuheenjohtaja Antti Kaikkonen perui tavoitteen julkisesti kesäkuussa 2026 ja sanoi, ettei työperäiselle maahanmuutolle ole juuri nyt erityistä tarvetta.
Keskustan vaihtoehto 26.11.2024Sisäministeriön muistiossa arvioitiin helmikuussa 2024, että ilman rajoituksia itärajan kautta saapuisi vähintään 10 000–20 000 turvapaikanhakijaa vuodessa.
Arviota ei voi todentaa, koska raja pysyi suljettuna. Koko maassa jätettiin ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia 2 405 vuonna 2024 ja 2 047 vuonna 2025.
Yle 8.2.2024, sisäministeriön muistioSuomi on turvallinen maa, mutta Suomi on turvaton etenkin naisille ja etenkin maahanmuuttajille. Ja Suomi on turvaton maahanmuuttajille siksi, että Suomessa esiintyy rasismia.
Keskustelualoite yhdenvertaisuudesta ja syrjimättömyydestä Oulun rasistisen lapsen puukotuksen jälkeen, vuosi hallituksen rasismikeskustelun alusta.
Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja PTK 71/2024 vp, asiakohta 7, 24.6.2024Poliisin huhtikuun 2024 tilannekuvan mukaan Suomessa oli noin 10 katujengiksi luokiteltua ryhmää. Niihin oli yhdistetty noin 350 henkilöä, joista noin 150 oli poliisin arvion mukaan ryhmien keskeisiä henkilöitä tai jäseniä.
Henkilöt olivat pääasiassa 18–30-vuotiaita ulkomaalaistaustaisia miehiä useista eri kansallisuuksista, ja suurella osalla heistä oli Suomen kansalaisuus.
Oikeusministeriö, Toimenpideohjelma nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi vuosille 2024–2027, OM 2024:13, 25.4.2024Meillä ei ole vielä aivan samanlaista kuin Ruotsissa, mutta luultavasti menossa siihen suuntaan.
Rauma sanoi tämän Yle Österbottenin haastattelussa, joka käsitteli Pietarsaaren ja Kokkolan seudulle syntyvää jengikulttuuria.
Yle 25.10.2024, Uudet huumeilmiöt ja jengikulttuuri uhkaavat PohjanmaataTilastokeskuksen 40 000 on väestöennusteen laskentaoletus, ei tavoite. Se on mukana, koska Etlan esitys oli vaihtoehto juuri sille.
Vuosien 2022–2024 huippua selittää merkittävästi Ukrainasta paenneiden tilapäinen suojelu, jota kukaan tavoitteiden esittäjistä ei tarkoittanut.
Nettomaahanmuutto on maahanmuutto miinus maastamuutto kaikista syntymämaista, eikä se erottele maahantulon perustetta.
Sama asteikko joka vuodessa.
Suomi ei ole yhtä houkutteleva maa työperusteiselle maahanmuutolle kuin aiemmin.
Samassa jutussa Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Ilkka Haahtela sanoi, ettei tilastoista voida vielä lukea nykyhallituksen toimien vähentävää vaikutusta. Ensimmäisiä työperusteisia oleskelulupahakemuksia jätettiin 15 024 vuonna 2024 ja 11 324 vuonna 2025.
Yle 13.5.2025, Maahanmuutto hidastuu, mutta se ei johdu vain hallituksen toimistaNettomaahanmuutto oli 31 233, 46 prosenttia vähemmän kuin huippuvuonna 2023.
Vuosien 2022–2024 huippua selittää merkittävästi Ukrainasta paenneiden tilapäinen suojelu. Ennakkotieto vuodelle 2025 oli noin 35 000, ja siihen keväällä 2026 esitetyt luvut vielä vertautuivat.
Tilastokeskus, muuttoliike, StatFin muutl/159q, nettomaahanmuutto, kaikki syntymämaatHallitusohjelman kirjaukset tulivat voimaan kolmessa erässä. Kansainvälisen suojelun lupien kestot lyhenivät 2.1.2025, työperusteisen luvan haltijan kolmen kuukauden sääntö 11.6.2025 ja perheenyhdistämisen uudet ehdot 16.6.2025.
Turvapaikka myönnetään nyt kolmeksi vuodeksi aiemman neljän sijaan. Työsuhteensa menettäneellä on kolme kuukautta aikaa löytää uusi työ, erityisasiantuntijoilla kuusi. Maastapoistamispäätöksiä luvanhaltijoille tehtiin vuonna 2025 noin 2 800, mikä on 41 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.
Maahanmuuttovirasto, tiedotteet lakimuutoksista 2025Mikäli te haluatte kasvua, niin kannattaisi ymmärtää realiteetit. Me tarvitsemme maahanmuuttoa, me emme tarvitse tänne muualta tulevien ihmisten vähättelyä.
Keskustelu julkisen talouden suunnitelmasta päivä sen jälkeen, kun valtiovarainministeri Purra oli kirjoittanut X:ssä, että Vantaan ja Keravan synnyttäjistä 38 prosenttia on muita kuin suomalaisia, ja pitänyt sitä huolestuttavana.
Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja PTK 46/2025 vp, asiakohta 6, 7.5.2025Maahanmuutto on myöskin mitä suurimmassa määrin turvallisuuskysymys. Sen me olemme kuulleet myöskin Ruotsista. Maahanmuutto, huono kotoutuminen, rikollisuus liittyvät yhteen, ja se on syytä täälläkin kyllä tunnistaa ja tunnustaa.
Ministeri esitteli sisäisen turvallisuuden selonteon ja vastasi opposition väitteeseen, että Suomi tarvitsee maahanmuuttoa.
Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja PTK 91/2025 vp, asiakohta 4, 7.10.2025Valtioneuvoston järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategian mukaan Suomessa oli kymmenkunta katujengiksi luokiteltua ryhmää, pääosin pääkaupunkiseudulla ja Lounais-Suomessa. Niiden toimintaan oli liitetty noin 300 henkilöä, joista noin puolet oli viranomaisten arvion mukaan ryhmien jäseniä.
Valtioneuvoston periaatepäätös järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategiasta ja toimenpideohjelmasta vuosille 2025–2030, OM 2025:7, 27.2.2025Elinkeinoelämän keskusliitto julkaisi 23.3.2026 tavoitteensa vaalikaudelle 2027–2031: työhön johtavan maahanmuuton tavoitteeksi asetetaan vähintään 45 000 maahanmuuttajaa nettona vuosittain, ja tavoite halutaan seuraavaan hallitusohjelmaan.
Kolme vuotta aiemmin EK:n tavoite oli 40 000 työperäistä oleskelulupaa. Uusi luku on nettoluku, joten se on aiempaa vaativampi. Mitä eri perustein tulleet maksavat julkiselle taloudelle ja tuovat siihen, on taloudessa.
EK, Työhön johtava maahanmuutto vaalikaudella 2027–2031, EK:n tavoitteet 23.3.2026Etlan raportti 176 arvioi 23.3.2026, että julkisen talouden kannalta riittävän työvoiman turvaaminen vaatisi noin 44 000 hengen vuosittaista nettomaahanmuuttoa. Tutkimusjohtaja Antti Kauhanen kutsui tavoitetta erittäin haastavaksi.
Yle kirjoitti ensin, että nettomaahanmuutto pitäisi kolminkertaistaa, ja oikaisi samana päivänä: tarve olisi reilu neljännes enemmän kuin vuoden 2025 ennakkotieto, noin 35 000.
Etla, raportti 176 Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset, 23.3.2026, ja Yle 23.3.2026Noin 25 000 hengen vuosittainen nettomaahanmuutto pitäisi vanhusten määrän suhteessa työikäisiin jokseenkin vakaana seuraavat 20 vuotta.
Samalla viikolla EK vaati 45 000 ja Etla laski 44 000. Luvut vastaavat eri kysymyksiin: Toikan luku vakauttaa huoltosuhteen, Etlan luku julkisen talouden.
Sitra, kasvuatlas-artikkeli 25.3.2026Maahanmuuttovirasto julkaisi 30.1.2026 vuoden 2025 tilastot. Ensimmäisiä työperusteisia oleskelulupahakemuksia jätettiin 11 324, neljänneksen vähemmän kuin edellisenä vuonna, ja opiskeluperusteisia 13 565. Ylijohtaja Elina Hirvelän mukaan työperäisen maahanmuuton vähentyminen johtuu ensisijaisesti Suomen talouden viime vuosien heikosta kehityksestä.
Samana keväänä esitetyt tavoitteet olivat 44 000 ja 45 000. Viraston oma arvio vuodelle 2026 oli 11 000–13 000 työperusteista hakemusta.
Maahanmuuttovirasto, maahanmuuton tilastot 2025, tiedote 30.1.2026SAK vastasi EK:n 45 000 hengen tavoitteeseen maaliskuussa 2026, että se ei ota huomioon korkeaa työttömyyttä. Kokoomuksen kesäkuussa hyväksytyssä tavoiteohjelmassa ei esitetty lukua vaan luvattiin käsitellä erityisasiantuntijoiden oleskeluluvat alle viikossa ja luopua työvoiman saatavuusharkinnasta.
Saatavuusharkinnasta luopumista on luvattu hallitusohjelmassa jo vuonna 2007. Se oli yhä voimassa syyskuussa 2026.
SAK 23.3.2026, ja Kokoomuksen tavoiteohjelma 7.6.2026Keskustan varapuheenjohtaja Antti Kaikkonen perui kesäkuussa 2026 puolueensa tavoitteen 40 000 hengen nettomaahanmuutosta. Hänen mukaansa työperäiselle maahanmuutolle ei juuri nyt ole erityistä tarvetta, vaikka pidemmällä tähtäimellä tarpeita on.
Tavoite oli esitetty puolueen vaihtoehtobudjetissa puolitoista vuotta aiemmin. Se on tähän mennessä ainoa esitetyistä luvuista, jonka esittäjä on julkisesti perunut.
Antti Kaikkonen SuomiAreenassa 25.6.2026, uutisointi Suomen UutisetMeidän kasvava maahanmuutto on aiheuttanut meille myös sisäisen turvallisuuden ongelmia, mikä näkyy myös meidän vankiloissamme.
Keskustelu pääministerin ilmoituksesta hallituksen politiikasta vuonna 2026. Ministeri lisäsi, että ennusteiden mukaan yli puolet vangeista saattaa lähivuosina olla ulkomaalaisia.
Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja PTK 13/2026 vp, asiakohta 3, 25.2.2026Tilanne muuttuu tämän vuoksi. Maahanmuuttoa pitää rajoittaa 10 000 henkilöön per vuosi. Niin tulevat tekemään muutkin maat. Meidän pitää tehdä tämä päätös nyt.
Ensimmäinen aikajanan luvuista, joka on katto eikä vähimmäismäärä. Kaikki kuusitoista aiempaa koskevat sitä, kuinka paljon maahanmuuttoa tarvittaisiin vähintään: yhdeksän on tavoite, kolme laskelmaa tarpeesta, yksi tavoitteen arvostelu ja yksi sen peruminen. Harkimon raja koskisi myös humanitaarista maahanmuuttoa. Vertailukohta: Suomeen muutti Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna noin 51 000 henkeä ja vuosina 2023–2025 yhteensä vajaat 190 000. Elinkeinoelämän keskusliiton tavoite on vähintään 45 000 työperäistä nettomaahanmuuttajaa vuodessa. Harkimo perustelee lukuaan työttömyydellä ja tekoälyllä: "Meillä on 400 000 työtöntä ja tekoäly vie työpaikkoja. Ei meillä ole tarjota työtä niille."
Harry Harkimo Ilta-Sanomien haastattelussa 12.9.2026, toimittaja Hanna VesalaUlkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps) esitti, että EU- ja ETA-alueen ulkopuolinen maahanmuutto rajoitettaisiin lailla 0,1 prosenttiin väestöstä vuodessa. Se on hänen mukaansa ”suuruusluokaltaan noin 5 600 henkilöstä vuodessa”. Tavio perusteli esitystä tarpeella tehdä ”uusi yhteiskuntasopimus, jossa tunnustetaan Suomen kantokyvyn olevan rajallinen”.
Toinen katto neljässä päivässä ja eri rajaukselle kuin Harkimon. Harkimon 10 000 koskee kaikkea maahanmuuttoa, Tavion raja vain EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevia, joten EU-kansalaisten muutto jäisi sen ulkopuolelle. Luku on sidottu väestöön, joten katto liikkuu väkiluvun mukana. Mittakaava: Tilastokeskus kirjasi vuonna 2025 Suomeen 51 121 maahanmuuttoa ja Maahanmuuttovirasto myönsi samana vuonna 49 785 ensimmäistä oleskelulupaa. Ensimmäinen oleskelulupa myönnetään EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville eli juuri sille joukolle, jota katto koskisi, joten katto olisi noin yhdeksäsosa viime vuoden tasosta. Luvut eivät silti mittaa samaa asiaa, koska lupa on päätös eikä muutto.
Ville Tavion tiedote, uutisointi Iltalehti 15.9.2026, toimittajat Miia Sirén ja Teppo OvaskainenEK:n 45 000 on työhön johtavaa maahanmuuttoa nettona, siis vain yksi osa koko nettomaahanmuutosta. Perheenjäsenet, opiskelijat ja suojelua saaneet tulevat sen päälle.
Etla laski luvun julkisen talouden ja VATT huoltosuhteen näkökulmasta. Eri kysymys tuottaa eri luvun, vaikka molemmat ovat nettomaahanmuuttoa.
Nettomaahanmuutto on maahanmuutto miinus maastamuutto kaikista syntymämaista, eikä se erottele maahantulon perustetta.
Sama asteikko joka vuodessa.